Kombijuna kätevin tapa jatkaa metroa pientalovaltaisille alueille.
Espoon länsiraiteiden vaihtoehdoissa on putkahtanut esiin vaihtoehto, joka olisi halvempi toteuttaa kuin Länsimetro, ns TramWest pikaraitiotie, joka olisi suoraan kytköksissä Helsingin nykyiseen raitiotieverkkoon.
Etelä-Espoon länsiraide- YVA- selvityksessä on joukko erilaisia pikaraitiotievaihtoehtoja, mutta ne eivät suoraan olleet yhteydessä Helsingin raitiotieverkkoon, ja ainoa vaihdottoman yhteyden keskustaan mahdollistaa raportin mukaan ns metron kanssa integroitu pikaraitiotie eli kombiratkaisu.
Kombiratkaisulla tarkoitetaan metroradan pidennystä, joka on toteutettu kevyemmin kuin perinteinen metro kalliine asemineen ja koko matkaltaan eristettyine tunneli- tai siltaratoineen. Kombirata voidaan rakentaa Espoon väljästi rakennetuilla ja pientalovaltaisilla alueilla avoradaksi esim. teiden viereen. Vaunut voivat ottaa sähkövirtansa sekä metron sivuvirtakiskosta että kombiradan ilmajohdoista, kuten raitiovaunu.
Kombivaunut myös kääntyvät jyrkemmissä kaarteissa kuin metrojunat.
Periaatteessa kombi olisi varteenotettava ratkaisu myös, jos metroa jatketaan idässä esim Sipooseen tai Vantaalle.
Tämän vaihtoehdon esittelyssä on YVA-raportissa virheitä, joita on pakko oikaista. Raportti väittää kombijunan olevan vaihtoehdoista kallein liikennöintikustannuksiltaan, jopa kalliimpi kuin bussit. Kombiradan liikennöintikustannusten laskelmissa lähtökohdaksi oli jostain syystä oletettu, että metron runko-osuudella liikennöitäisiin koko päivän aikana sen suurimmalla teoreettisella kapasiteetilla, yksi juna 1,5 minuutin välein, ja radan päätekohdissakin kolmen minuutin välein. Muissa vaihtoehdoissa oli ruuhka-aikaan 2.5 minuutin vuoroväli Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä, päätekohdissa 5 minuuttia. Lisäksi kombijunia varten ei todellisuudessa tarvittaisi mitään erillistä "pääteasemaa" kääntöraiteineen Hakaniemeen, vaan ne voisivat liikennöidä koko matkan esim. Mellunmäen ja Matinkylän välillä, ja metrojunat taas Vuosaaren ja Kampin välillä. Nämä oikaisut huomioiden kombilla liikennöinti olisi pikaraitiotien hintaista, mutta rakentaminen olisi noin kolmanneksen halvempaa kuin vastaavan pituisen metroradan. Kombirataa saataisiin metron hinnalla pääradan lisäksi Niittykummusta erkaneva haara Olariin ja Suurpeltoon.
Metrorataan ja sen laitteisiin kombijunien käyttöönotto ei vaadi muutoksia. Kombijunan vaunu on 40 cm kapeampi kuin metrovaunu, mutta ovien alta työntyisi junan pysähtyessä erillinen silta, joka peittää vaunun ja metrolaiturin välisen raon. Kombijuna ja TramWestin pikaratikka eroavat siis siinä, että kombijuna on metron kanssa yhteensopiva, TramWest raitiotieverkoston kanssa. Teknisesti se tarkoittaa, että kombijunasssa lattia ja pysäkkien laiturit ovat 90 cm:n korkeudella, TramWestissa 30 cm:n korkeudella. Tavallinen käyttäjä ei huomaa eroja muussa kuin että kombijunassa ei ole liikkumista ja istumapaikkojen sijoittelua hankaloittavia korokkeita ja kynnyksiä telien ja pyörien kohdalla, kuten matalalattiavaunuissa ja busseissa.
TramWest -pikaraitiotievaihtoehdossa ei ole varsinaisesti mitään vikaa, mutta sen toteuttaminen hankaloituu, jos halutaan rakentaa keskustatunneli autoja varten Ruoholahdesta Töölönlahden kautta itään. Tämä siksi, että TramWest käyttäisi samaa vanhaa satamaradan kuilua Ruoholahdesta keskustaan kuin keskustatunneli.
Vaikka Helsingin keskustatunnelista ei ole tehty rakentamispäätöstä, on huomioitava, että Espoon länsiraiteiden ja keskustatunnelin kannattajien intressiryhmien välillä vallitsee eturistiriitoja, ja siksi mikään vaihtoehto, joka sulkee toisensa pois, ei voi saada poliittisissa päätöksentekoelimissä varauksetonta hyväksyntää. Siksi TramWest-vaihtoehdon toteuttamista ei voida aloittaa ennen kuin lopullinen, joko myönteinen tai kielteinen päätös keskustatunnelista on tehty.
Onhan tietenkin olemassa nykyinen bussivaihtoehto, jota puolustavat paljolti ne, jotka pelkäävät joutuvansa liityntäliikenteen varaan, kun raiteet ovat valmiit. Kombiratkaisu kuten pikaraitiotieratkaisukaan, ei poista liityntäliikennettä, mutta vähentää sen tarvetta, ja vaihtaminen kulkuneuvojen välillä voidaan tehdä kulkematta portaissa.
Länsiväylän suorissa busseissa taas on huonointa se, että niillä pääsee Helsingin päässä vain Ruoholahteen ja Kampin bussiasemalle. Uuden, hienon bussiaseman jättölaiturilta on 500 metriä kävelymatkaa Mannerheimintien raitiovaunupysäkille ja 1 km rautatieasemalle tai Aleksille. Metrolla tai kombilla pääsisi kuudelle asemalle kantakaupungissa, sen lisäksi myös Lauttasaareen, ja vaihto metrosta muihin kulkuneuvoihin kuten juniin ja raitiovaunuihin onnistuu ilman rasittavia kävelymatkoja.
Rainer Silfverberg
