Uusia raitiotiejärjestelmiä maailmalla

Milläköhän laskutavalla? ;)

Kirjoitinkin "taitaa". :smile:
En ole mitään vielä laskeskellut, kun ei ole mitään dataa. Vaikeahan tuosta Seattlesta on tietää, kun en ole itse käynyt enkä tiedä olosuhteista mitään.

Seuraavat seikat vaikuttaa arviooni:

  • Kyseessä on Seattlessa kokonaan uusi järjestelmä
  • Asemia on enemmän kuin Länsimetrossa
  • Asemat ja järjestelyt on rakennettu valmiiksi eikä mistään ilmeisesti olla tingitty kustannusten pienentämiseksi.
  • Tunnelirakentamisen Suomessa väitetään olevan halpaa
  • Seattlen järjestelmä on valmis ja hinta on alle 1,8 miljardia euroa. Länsimetrosta ei ole arviota, mutta helposti voi päätellä miljardin menevän rikki
Siinä muutama... Voi kai arvailua yrittää lähestyä toistakin kautta?
 
Joo. Kyllähän Länsimetro Kivenlahteen kokonaisuudessaan yli miljardin maksaa.

Eiköhän se mene jo Matinkylässä rikki. Viimeisestä arviosta, 714 miljoonasta on jo kaksi vuotta aikaa. Ja tämäkin saatu aikaan äärimmäisillä nipistyksillä. Johan Liikenne- ja viestintäministeriöstäkin arvioitiin, että miljardi siihen menee.

Lisäys:
Tämä on ollut jo monta kertaa foorumilla, mutta laitetaan nyt kuitenkin:

2001: n. 400 miljoonaa
2004: 452 miljoonaa
2007: syyskuussa 530 ja jo joulukuussa 600 miljoonaa
2008: 714 miljoonaa

Eli aikamoista nousua lienee vielä tiedossa.
 
Viimeksi muokattu:
Yhdysvalloissa ilmeisesti usein ilmoitetaan koko hankkeen hinta vaunuineen pyöräparkkeineen liikennejärjestelyineen päivineen. Seattlen tapauksesta en tiedä mitään, mutta Länsimetron ilmoitetuista hinta-arviosta ilmeisesti puuttuu kaikenlaisia oheismenoja.
 
Lisäys:
Tämä on ollut jo monta kertaa foorumilla, mutta laitetaan nyt kuitenkin:

2001: n. 400 miljoonaa
2004: 452 miljoonaa
2007: syyskuussa 530 ja jo joulukuussa 600 miljoonaa
2008: 714 miljoonaa

Eli aikamoista nousua lienee vielä tiedossa.
Tarkoitat varmaan 800 M€ joulukuussa 2008. Eli hankesuunnitelman kustannusarvio, joka aiheutti paniikin metropoliitikoissa, koska hintaa pidettiin liian suurena valtiontuen kannalta.

Sen jälkeen hintaan on tullut lisää kustannuksia kuljettajattomuudesta, tosin en osaa sanoa varmasti, miten paljon. Suuruusluokka lienee 50 M€.

Yhdysvalloissa ilmeisesti usein ilmoitetaan koko hankkeen hinta vaunuineen pyöräparkkeineen liikennejärjestelyineen päivineen. Seattlen tapauksesta en tiedä mitään, mutta Länsimetron ilmoitetuista hinta-arviosta ilmeisesti puuttuu kaikenlaisia oheismenoja.
Myös keskieurooppalaisten hankkeiden julkisuudessa olevat kokonaishinnat sisältävät tavanomaisesti ”kaiken mahdollisen” mitä hankkeeseen ympätään. Siis vaunut ja kaupunkiympäristön kohennuksen puistoineen, parkkihalleineen jne. Tälle laskentatavalle on perusteena se, että hankkeet saavat reilua osavaltion ja valtion tukea prosenttipohjalla, joten toki otetaan joukkoliikenteen kylkiäisenä se tuki myös kaikenlaiselle muulle rakentamiselle.

Antero
 
Tarkoitat varmaan 800 M€ joulukuussa 2008. Eli hankesuunnitelman kustannusarvio, joka aiheutti paniikin metropoliitikoissa, koska hintaa pidettiin liian suurena valtiontuen kannalta.

Jätin mainitsematta, koska en jostain syystä löytänyt varmistusta googlettamalla. Muistin kyllä lukeneeni tuosta joskus.

Aikamoinen paniikki syntyi varmasti jo silloin, kun 700 M€ ylittyi, koska tuolloin 30 % ylitti virallisesti valtiontuen katon, 200 M€. Olavi Loukohan tosin taitaa olla sitä mieltä, että valtio maksaa 30 %, oli loppuhinta mitä tahansa. LVM taas sanoo ihan toista, ja toistahan on luvattukin. Ei Espoo eikä Helsinki voi sanella, mitä valtio maksaa ja mitä ei. Espoon kymmenestä ehdosta ei muutenkaan toteudu varmaan kuin pari. Loistava esimerkki, miten muutama henkilö saa k*setettua valtavaa määrää poliitikkoja ja päätöksentekijöitä sekä samalla suurta osaa koko kansasta.
 
Espoon kymmenestä ehdosta ei muutenkaan toteudu varmaan kuin pari. Loistava esimerkki, miten muutama henkilö saa k*setettua valtavaa määrää poliitikkoja ja päätöksentekijöitä sekä samalla suurta osaa koko kansasta.
Ei todellakaan toteudu, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Tässä on lueteltuna nuo 12 ehtoa, se, mitä valtuustolle niiden täyttymisestä esitettiin sekä se, miten asia on oikeasti. Eli 3 ehtoa täyttyy, 3 ehtoa saattaa täyttyä ja 6 ehtoa ei täyty. Ja lisäksi, kustannusarvio ei pitänyt paikkaansa alkuunkaan. Espoossa toimittiin siten kuin pankinjohtaja olisi luvannut 452.000 €:n asuntolainan mutta asiakas voisikin mennä pankkiin ja ilmoittaa nostavansa lainaa 714.000 €.

Antero
 
Venäjän luku saattaa tosin lähitulevaisuudessa pienentyä, koska useammassakin kaupungissa on raitiotien tulevaisuus epävarma (Kaliningrad, Vladivostok, Rjazan ainakin).

Huomasin Ruotsin Raitiotieseuran keskustelusivulla mainittavan, että Kaliningradin (Königsberg) raitiotiet lakkautettaisiin tämän vuoden aikana. Saksalaistyyppisesti metrinen ja tietenkin epäneuvostomainen (ei-viisi-jalkaa) raitiotie katoaa. Itä-Preussin muinoin mahtava kaupunki ja sittemmin Neuvostoliiton siirtomaa. Kalinininkaupungin raitiotiet liittyvät sotien jälkeisessä yleisliittolaisessa elämässä läheisesti myös Viipurin raitioteihin.
 
Huomasin Ruotsin Raitiotieseuran keskustelusivulla mainittavan, että Kaliningradin (Königsberg) raitiotiet lakkautettaisiin tämän vuoden aikana. Saksalaistyyppisesti metrinen ja tietenkin epäneuvostomainen (ei-viisi-jalkaa) raitiotie katoaa. Itä-Preussin muinoin mahtava kaupunki ja sittemmin Neuvostoliiton siirtomaa. Kalinininkaupungin raitiotiet liittyvät sotien jälkeisessä yleisliittolaisessa elämässä läheisesti myös Viipurin raitioteihin.

Onko sulla käsitystä mitä ne aikovat laittaa tilalle? Tavallisia dieselbussejako, vai onko siellä johdinautoverkkoa jota aiotaan laajentaa?

t. Rainer
 
Kyllä. Rjazanin 1524 mm raitiotiet lakkautettiin lopullisesti 15.4.2010, ja Kaliningrad on tosiaan seuraavana vuorossa.

Neuvostoliiton ensimmäisen presidentin mukaan nimetyssä Kaliningradissa, joka aiemmin tunnettiin Königsberginä, Preussin kuninkaiden kruunajaiskaupunkina ja Immanuel Kantin kotikaupunkina, liikennöidään tätä nykyä kahta raitiolinjaa (linjat 1 ja 5), kun vielä Neuvostoliiton hajotessa linjoja oli käsittääkseni kymmenen. Vaunujenkin määrä on olennaisesti vähentynyt, niitä on ajossa kuutisenkymmentä, joista noin 25 tarvitaan päivittäisessä liikenteessä.

Neuvostoliitossa suhteellisen harvinainen ja järjestelmän loppua kohden entisestään harvinaistunut 1000 mm raideleveys tuotti raitioteille aina erikoisia kalustoratkaisuja. Vaunuston rungon ovat pitkään muodostaneet uutena, ja viime vuosina myös Saksasta käytettynä hankitut Tatrat, eikä venäläisvalmisteisia vaunuja ole ollut käytössä aikoihin. 1950-luvulla kaupunkiin siirrettiin Viipurin lakkautettujen raitioteiden kalustoa, ja 1990-luvulla hankittiin Mannheimista kaksi käytettyä vaunua, samaa sarjaa kuin HKL 161-166 mutta ilman väliosaa. Näistä toinen on äskettäin kunnostettu tilausajovaunuksi.

Kaliningradin lakkautuksen jälkeen 1000 mm raideleveyden raitiotie jää Venäjällä käyttöön ainoastaan Pjatigorskiin Kaukasiaan, jonka raitioteille on Neuvostoliiton hajottua hankittu myös venäläisvalmisteisia vaunuja. Entisen Neuvostoliiton alueen 1000 mm järjestelmiä on jäljellä lisäksi Liepajassa Latviassa ja muutamassa Ukrainan kaupungissa.

Vladivostokissa lakkautusta on kaavailtu vuodelle 2012, mutta mahdollisena pidetään toisaalta sitäkin, että yksi linja (linja 6) jätetään jäljelle ja tätä tynkäjärjestelmää liikennöitäisiin hamaan tulevaisuuteen. Noginskin raitioteiden lakkautuksen epäillään puolestaan toisinaan tapahtuvan aivan lähitulevaisuudessa, vaikka virallisesti kaikki lakkautussuunnitelmat on kiistetty.
 
1950-luvulla kaupunkiin siirrettiin Viipurin lakkautettujen raitioteiden kalustoa.

Onko kenelläkään tietoa siitä, mitä kalustoa Viipurista siirrettiin? Itäblokissa valmistettujako vain, vai myös jo Suomen aikaan liikenteessä olleita?
 
Onko sulla käsitystä mitä ne aikovat laittaa tilalle? Tavallisia dieselbussejako, vai onko siellä johdinautoverkkoa jota aiotaan laajentaa?
Kaliningradissa on myös johdinautoverkkoa supistettu, kattamaan enää venäläisellä mittapuulla kovin vaatimattomat kaksi linjaa. Lakkautettuja linjoja ei siten yleensä ole korvattu lainkaan, ellei yksityistä reittitaksijärjestelmää sitten lasketa korvajaksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pitäisikös perustaa uusi ketju "raitiotiejärjestelmien lakkautuksia maailmalla" ja siirtää nuo Venäjää koskevat uutiset sinne? Tässä ketjussa vähän masentavaa luettavaa ;)
 
Onko kenelläkään tietoa siitä, mitä kalustoa Viipurista siirrettiin? Itäblokissa valmistettujako vain, vai myös jo Suomen aikaan liikenteessä olleita?
www.raitio.org tietää kertoa, että Pjatigorskiin olisi siirretty myös ensimmäiset Viipurin perävaunut vuosilta 1912-13. Mutta sama lähde ja myös eräs venäläinen kirja (jonka nimeä en muista) puhuu muutoin ainoastaan Itä-Saksasta hankituista LOWA-vaunuista sekä Kaliningradin että Pjatigorskin suhteen. Muistettakoon myös, että suuri osa Viipurin suomalaisen ajan moottorivaunuista ja kaikki perävaunut oli poistettu jo ennen lakkautusta.
 
Onko kenelläkään tietoa siitä, mitä kalustoa Viipurista siirrettiin? Itäblokissa valmistettujako vain, vai myös jo Suomen aikaan liikenteessä olleita?

Mun käsittääkseni sinne vietiin vain suomalaivaunuja 1950-luvulla korvanneet Gotha-vaunut, ja ne olivat hyvin uusia kun ne vietiin. Mutta kuvittelisin että niiden joukossa jotka nyt verkon lakkauttamisen vuoksi poistuvat liikenteestä, ei ole enää edes niitä Gothia.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös