Se että Alvar Aalto on suuri arkkitehti on arvo, se ei vaan ole historiallinen tosiasia.
Se, onko Alvar Aalto "hyvä" tai "suuri" arkkitehti, on ehkä subjektiivinen arvostelma, joka on kyseenalaistettavissa
Sen sijaan se, että Alvar Aalto arkkitehtina on:
- Yhdessä Erik Bryggmanin ja Hilding Ekelundin kanssa tehnyt funktionalismi - arkkitehtuurisuunnan Suomessa tunnetuksi ja toteuttanut ensimmäiset funktionalistiset rakennukset Suomessa
- Hyvin laajasti kansainvälisesti tunnettu
- Töitä on julkaistu laajasti sekä ammattilehdistössä että muussa lehdistössä sekä Suomessa että kansainvälisesti
- Laajasti tutkittu
- Merkittävästi vaikuttanut useihin muihin arkkitehteihin
- Nostettu elinaikanaan "kansakunnan kaapin päälle" sekä virallisin tunnustuksin että lehdistössä.
- Arkkitehtuuria koskeva kritiikki on voittopuolisesti myönteistä
Nämä ovat historiallisia tosiasioita, jotka ovat osoitettavissa alkuperäislähteistä.
Samankaltaiset asiat voidaan lähteistä todeta myös esim. Enso-Gutzeitin talon tai Makkaratalon osalta.
Tällaiset asiat, eivät subjektiiviset arvostelmat, ovat sellaisia perusteita, joita laki tarkoittaa.
Tulkinta, että rakennus joka täyttää kriteerit on pakko suojella on suoraan sanoen älytön. Maaseutu on pullollaan latorakentamisen malliesimerkkejä, pitääkö ne kaikki suojella?
Tulkinta on lain mukainen. Maankäyttö- ja rakennuslakihan ilmoittaa (54§):
"Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää"
Lain kriteerit täyttäviä rakennuksia ei siis saa purkaa. Sen sijaan voidaan kiistellä tieteellisin perustein, mitkä rakennukset täyttävät kriteerit.
Latoesimerkkisi on yksinkertaisesti huono. Yksittäisellä ladolla ei ole yleensä yksilökohtaista rakennustaiteellista merkitystä. Se ei ole vaikuttanut muihin latoihin ja heinissä on harvemmin tapahtunut historiallisesti erityisen merkittävää. Lato, joka esimerkiksi olisi tietyn rakentamistavan ensimmäinen esimerkki, voitaisiin tietysti suojella.
Sen sijaan voidaan toki pyrkiä säilyttämään maalaismaisema, jossa on latoja. Tässä kuitenkin ongelmaksi tulee se, että ladoille, toisin kuin esimerkiksi Makkaratalolle, ei ole osoittaa käyttötarkoitusta.
Nykyisen lain mukaan perusteet on olemassa perusteet suojella Makkaratalo ja Enso-Gutzeitin talo. Makkaratalo on suojeltu, Enso-Gutzeitin talon osalta en tiedä päivän tilannetta.
Sen kun ryhdytään muuttamaan lakia.
Epäilen kuitenkin, että sellainen laki, joka mahdollistaa ko. rakennusten purun, tulisi johtamaan myös monen sellaisen talon purkamiseen, jotka kovasti haluatte suojella. Lain kun on oltava tasapuolinen. Pidän myös mahdottomana, että lakiin tulisi mahdollisuutta vaatia rekonstruktiota sellaisessa tapauksessa, jossa paikalla nykyisin sijaitsevalla rakennuksella on selkeä suojeluarvo. Jos rekonstruktiota vaaditaan asemakaavassa, tulevat sen kustannukset kunnan maksettaviksi.