VR hankkii 40 IC2-vaunua, 15 ravintolavaunua ja 12 ohjausvaunua

Nak · 20 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Joonas Pio sanoi:
Onhan tuo Edo, kuten vaunut.org:n kommenteissakin todetaan, hieno ja tyylikäs uutuus Suomen rautateille.

Mä en junista tai vaunuista juuri mitään tiedä, mutta ymmärsin että tuossa vaunussa on ohjaamo josta junaa voidaan ajaa, mutta vaunu tarvitsee silti veturin liikkuakseen, kun vaunu ei ole moottorein varustettu? Jos se menee näin, niin en ymmärrä tuota vaunun erillistä ohjaamoa, jos siihen eteen kuitenkin laitetaan veturi :shock: eikä junalla kai "peruuttaen" ajeta?

Karosa · 20 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Nak sanoi:
Mä en junista tai vaunuista juuri mitään tiedä, mutta ymmärsin että tuossa vaunussa on ohjaamo josta junaa voidaan ajaa, mutta vaunu tarvitsee silti veturin liikkuakseen, kun vaunu ei ole moottorein varustettu? Jos se menee näin, niin en ymmärrä tuota vaunun erillistä ohjaamoa, jos siihen eteen kuitenkin laitetaan veturi :shock: eikä junalla kai "peruuttaen" ajeta?

Hyvä Nak, veturia tarvitaan myös, ei ole moottoreita, mutta se menee niinkuin näin: (veturi|-|vaunu|-|vaunu|-|vaunu|-|vaunu|-|uusi ohjausvaunu)
Tuo uusi vaunu helpottaa pääteasemilla suunnan vaihtoa, ennen tätä jouduttiin veturi irrottamaan ja viemään toiseen päätyyn, kunnes nyt voi jatkaa matkaa irroittamatta veturia, ajamalla tuosta uudesta vaunusta, periaatteessa junassa on siis veturit kummassakin päässä mutta tässä ei vain ole moottoreita, tajusitko ?

Molemmista päistä voi täten ohjata junaa.

zige94 · 20 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Karosa sanoi:
Hyvä Nak, veturia tarvitaan myös, ei ole moottoreita, mutta se menee niinkuin näin: (veturi|-|vaunu|-|vaunu|-|vaunu|-|vaunu|-|uusi ohjausvaunu)
Tuo uusi vaunu helpottaa pääteasemilla suunnan vaihtoa, ennen tätä jouduttiin veturi irrottamaan ja viemään toiseen päätyyn, kunnes nyt voi jatkaa matkaa irroittamatta veturia, ajamalla tuosta uudesta vaunusta, periaatteessa junassa on siis veturit kummassakin päässä mutta tässä ei vain ole moottoreita, tajusitko ? Molemmista päistä voi täten ohjata junaa.

Etenkin mm. Helsinki - Tampere ja Helsinki - Turku junissa helpottaa kääntymistä. Ennenhän tosiaan jouduttiin irroittaa veturi toisesta päädystä ja samalla toiseen päätyyn liitettiin veturi, sen jälkeen jarrutestit jne. Nyt ei tartte muuta kuin kuljettaja vaihtaa, helpottaa huomattavasti kääntymistä. Veturi tosiaan tarvitaan, mutta vain toiseen päähän. Tämä sekä nopeuttaa suunnanvaihtoa että vapauttaa veturin parempaan käyttöön. Eli kyllä sillä käytännössä "peruuttaen" ajetaan. Saksassahan mm. on ohjausvaunuja käytössä. Ohjausvaunu edellä ja veturi tulee perässä

Nak · 20 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Kiitos selvityksestä

jotain tälläistä ajattelin, mutta jotenkin luulin että veturin tekniikka ei toimisi peruuttaen "oikein". Tuohan on sitten kätevää

zige94 · 20 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Nak sanoi:
Kiitos selvityksestä jotain tälläistä ajattelin, mutta jotenkin luulin että veturin tekniikka ei toimisi peruuttaen "oikein". Tuohan on sitten kätevää

Veturithan ajelee ihan identtisesti menee ne eteenpäin tai "peruuttaen"

Niissä on ohjaamot molemmissa päissä, nyt se veturin toinen ohjaamo on "siirretty" ohjausvaunuun käytännössä. Sr2 -vetureihin on asennettu uusia laitteistoja (jo ainakin Sr2 vetureissa 3201 - 3216), jotka siis liittyvät jotenkin ohjausvaunuihin, kukaan ei vain taida vielä tietää miten. IC2-rungoissa noita tulee näkymään, ainakin juuri Hki - Turku ja Hki - Tampere välillä, varmaan myös muillaki IC2 -reiteillä.

Elmo Allen · 20 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Nak sanoi:
eikä junalla kai "peruuttaen" ajeta?

Kuten jo muut ehtivät korjata, niin näin todella tehdään, eikä ole edes harvinaista. Veturille on sinänsä sama, työntääkö vai vetääkö se vaunuja. Olisiko Suomi ennemminkin poikkeus siinä, ettei täällä ohjausvaunuja ole ollut.

Täältä voi katsoa lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Control_car_(rail)

Nak · 20 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Elmo Allen sanoi:
Kuten jo muut ehtivät korjata, niin näin todella tehdään, eikä ole edes harvinaista. Veturille on sinänsä sama, työntääkö vai vetääkö se vaunuja. Olisiko Suomi ennemminkin poikkeus siinä, ettei täällä ohjausvaunuja ole ollut.

Täältä voi katsoa lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Control_car_(rail)

Näyttää tosiaan olevan yleistä ja nyt kun ajattelemalla ajattelee, ei siinä mitään outoa olekaan

Hämäännyin ehkä vain siitä mielikuvasta, joka syntyy kun vaunupötkö menee edellä ja veturin näköinen veturi kulkee viimeisenä

Elmo Allen · 20 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Nak sanoi:
Hämäännyin ehkä vain siitä mielikuvasta, joka syntyy kun vaunupötkö menee edellä ja veturin näköinen veturi kulkee viimeisenä

Kieltämättä se voinee joitakin katseita nostaa. Varsinkin, kun se tapahtuu nopeudella 160 km/h. Tosin tuo ohjausvaunu sen verran näyttää veturilta, että moni ei varmaan edes huomaa mitään, ainakaan edestä. Luulee Flirtiksi, ehkä. Toivottavasti tulee Helsinki-Turku-välille tuo ensimmäinen ajoon, niin pääsen Leppävaaran asemalla bongaamaan ohiperuutuksia.

Rattivaunu · 21 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Nak sanoi:
Hämäännyin ehkä vain siitä mielikuvasta, joka syntyy kun vaunupötkö menee edellä ja veturin näköinen veturi kulkee viimeisenä

Tiedän henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi Sveitsissä käydessään hämääntyneet, kun veturi onkin antanut junalle voimaa kahden ohjausvaunullisen pötkön keskellä. Esimerkkitapaus.

joht. Nyman · 21 Maaliskuu 2013

Tullaankohan Edoja käyttämään Helsingistä Kouvolan kautta Savon suuntaan kulkevissa junissa? Tämä saattaisi nopeuttaa kääntöä Kouvolassa? Sama juttu tietysti myös Tampereella sellaisten junien osalta, joiden kulkusuunta vaihtuu.

Kieltämättä tuo on vorgin kuvien perusteella harvinaisen onnistuneen näköinen viritys.

Rattivaunun edelliseen kommenttiin ja linkkiin sen verran, että yritin puristaa järkeni äärimmilleen, mutta en mitenkään keksinyt sitä, miksi tuo 460 on rungon keskellä.

Murzu · 21 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Elmo Allen sanoi:
Kuten jo muut ehtivät korjata, niin näin todella tehdään, eikä ole edes harvinaista. Veturille on sinänsä sama, työntääkö vai vetääkö se vaunuja. Olisiko Suomi ennemminkin poikkeus siinä, ettei täällä ohjausvaunuja ole ollut.

Hyvä idea tuo ohjausvaunut, mutta ei nekään ilman lastentauteja ole selvinneet. Esim alkuaikoina Sveitsissä ja Saksassa tuli ohjausvaunujen takia suistumisia, juurikin silloin kun veturi työnsi täydellä teholla, esim vaihteen kautta ajettaessa. Niihin kai asennetiin jokin työntövoiman rajoitin, eli ei ole aivan sama työntääkö vai vetääkö veturi vaunuletkaa. Asia on karrikoidusti vähän sama kun ajatellaan mitä narulle tapahtuu sitä työnnettäessä.

Uskon toki että ongelmat on ratkaistu, ja toivottavasti Suomessa ei lähdetä pyörää keksimään uudestaan kantapään kautta. Mutta kun veturi vetää, niin vetovoima tapahtuu ns suoristavana voimana, ja voima välittyy AINA vaunujen keskeltä olevasta vetolaitteesta. Työnnettäessä, voima välittyy puskinten kautta, jotka sijaitsevat massakeskipisteen reunoilla. Suoralla radalla työnnettäessä voimat ovat suunnilleen 50/50 molempien puskinten välityksellä. Mutta kaarteessa ja etenkin nopeassa vaihteessa, voimasuhteet saattaa hetkellisesti olla 90/10, tai jopa 100/0. Jos työntövoima on esim 300 kN eli kansankielellä 30 000 kg, niin hetkellisesti voi tietyissä olosuhteissa vaunuihin välittyä merkittäviä sivusuuntaisia vektorivoimia. Tästä nämä Saksan ja Sveitsinkin onnettomuudet aikoinaan johtui.

Tarkoitus oli siis vain kommentoida siihen, että ei ole "aivan sama" työntääkö vai vetääkö veturi vaunuja, varsinkaan silloin kun liikutaan suurissa nopeuksissa. Uskon kuitenkin vakaasti, että nämäkin asiat on otettu huomioon, eikä yritetä keksiä kaikkea itse.

rib · 21 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Nak sanoi:
Hämäännyin ehkä vain siitä mielikuvasta, joka syntyy kun vaunupötkö menee edellä ja veturin näköinen veturi kulkee viimeisenä

Tässä hämää varmaan myös suomen kielen sana veturi (vrt. locomotive tai engine). Tossa tapauksessahan sen pitäisi olla työntyri

Rattivaunu · 21 Maaliskuu 2013

joht. Nyman sanoi:
Rattivaunun edelliseen kommenttiin ja linkkiin sen verran, että yritin puristaa järkeni äärimmilleen, mutta en mitenkään keksinyt sitä, miksi tuo 460 on rungon keskellä.

Käsittääkseni järjestelyn taustalla ovat kalustokierrolliset syyt. Jompikumpi letka pitää saada siirrettyä paikkakunnalta A paikkakunnalle B. Joissakin tilanteissa voi olla näppärämpää sijoittaa kalusto tällä tavoin verrattuna siihen, että vaunuletkat olisivat peräkkäin joko veturin edessä tai takana. IC2000- eli SBB:n kaksikerrosvaunuissa muuten kulku vaunusta toiseen tapahtuu yläkerrasta, joten yksi- ja kaksikerrosvaunuista ei ole pääsyä toisiinsa. Usein niiden välillä - silloin kun niitä on samassa junassa - onkin jommankumman sorttinen ohjausvaunu ohjaamoineen.

Kani · 21 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Rattivaunu sanoi:
Tiedän henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi Sveitsissä käydessään hämääntyneet, kun veturi onkin antanut junalle voimaa kahden ohjausvaunullisen pötkön keskellä. Esimerkkitapaus.

Niin ja kyllähän veturinsijoitushämminkiä uutisoitiin vuonna 1983 suunniteltavan Suomeenkin, kun avaruusajan Dr16-veturista tehtiin tilaus.

”Tällaisessa moniajossa veturien ei kuitenkaan tarvitse olla peräkkäin, vaan ne voidaan sijoittaa junan päihin tai vaikkapa keskelle junaa.”
http://www.isovaalee.info/aineistoa.html

Lienee on mahdollista myös Edon kanssa laittaa veturi minne tahansa.

JSL · 21 Maaliskuu 2013

Vs: Junahavaintoja - alkuvuosi 2013

Murzu sanoi:
Mutta kun veturi vetää, niin vetovoima tapahtuu ns suoristavana voimana, ja voima välittyy AINA vaunujen keskeltä olevasta vetolaitteesta. Työnnettäessä, voima välittyy puskinten kautta, jotka sijaitsevat massakeskipisteen reunoilla. Suoralla radalla työnnettäessä voimat ovat suunnilleen 50/50 molempien puskinten välityksellä. Mutta kaarteessa ja etenkin nopeassa vaihteessa, voimasuhteet saattaa hetkellisesti olla 90/10, tai jopa 100/0. Jos työntövoima on esim 300 kN eli kansankielellä 30 000 kg, niin hetkellisesti voi tietyissä olosuhteissa vaunuihin välittyä merkittäviä sivusuuntaisia vektorivoimia.

Entäs jos varustettaisiin venäläisillä keskuspuskimilla kaikki IC2-kalusto? Vääntäisikö silti työntävä veturi kytkimiä linttaan?