- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,375
Tämähän on ihan täyttä fuulaa.Vajaan viiden kuukauden jälkeen oikeusasiamies on todennut, että VR:n touhut eivät kuulu sille ja että se ei aio käsitellä kanteluani EOAK/4773/2021.
"Liikenne- ja viestintäministeriöstä saadun tiedon mukaan vuoden 2021 alusta lähtien VR-Yhtymä Oy:llä ei ole valtakunnallista yksinoikeutta henkilöjunaliikenteeseen ja vastaavasti velvoiteliikenteestä on myös luovuttu.
Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei kantelussanne tarkoitetussa asiassa ollut kyse oikeusasiamiehen toimivaltasäännöksessä tarkoitetun julkisen tehtävän hoitamisesta. Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies ei ollut toimivaltainen enemmälti arvioimaan kertomaanne VR:n menettelyä."
Kyseessä on kuitenkin LVM:n ostama lähijunaliikenne, johon tämä valvontamaksukäytäntö rajoittuu. Käytäntö ei koske kaukoliikennettä, joka on enimmäkseen markkinaehtoista. En tiedä, miten muotoilit kantelun, mutta apulaisoikeusmiehen vastaus on virheellinen ja melkein kannustaisin sinua kantelemaan uudestaan tai vähintään vastaamaan sähköpostilla, että kantelun käsittelystä luopuminen on tehty väärin perustein.
---------- Viestit yhdistetty klo 05:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 04:58 ----------
Tämä on sinänsä totta, mutta silläkin on rajansa.On myös vakiintunut käytäntö, että lipputuotteet voivat olla erihintaisia riippuen siitä, miten ne on ostettu. Kun kyse on maksusta, eikä rangaistuksesta, teknisesti tilanne on se, että lipun todellakin voi "ostaa" konduktööriltä, hinta vain on kovin suolainen. Näin voi asiaa viisastella. Oikea kysymys onkin, miten pitkälle konduktööri voi mennä periessään maksua.
Perustuslakivaliokunta on katsonut, että joukkoliikenteen tarkastusmaksu on ”sanktioluonteinen hallinnollinen seuraamus, joka ei ole perustuslain 81 §:n mukainen vero tai maksu” (PeVL 55/2005 vp). Tällaisen seuraamuksen määräämiseen sisältyy etenkin sen sanktioluonteen johdosta merkittävää julkisen vallan käyttöä.
Koska VR:n valvontamaksu on efektiivisesti (mm. suuruudeltaan ja käyttötarkoitukseltaan) tätä vastaava ”sopimusehto”, jonka matkustaja saa pahimmassa tapauksessa tietoonsa vasta kyytiin jo noustuaan, niin en ihmettelisi jos tämä kaatuisi oikeudessa. Tietysti sen KKO:n parkkipate-ennakkopäätöksen kautta tietyt riskit ovat olemassa.
Viimeksi muokattu: