VR:n omistajaohjaus

Esim haltia on ansiokkaasti selittänyt, millaisia seurauksia tällä [ideologisella] yksityistämisellä on.

No mitä tässä nyt ollaan yksityistämässä? Ymmärtääkseni osa kirjoittajista haluaa markkinoiden avaamista kilpailulle, ts. rautateiden henkilöliikenteen monopolin purkamista; kukaan VR:n yksityistämistä ole vaatinut. Sehän vasta typerää olisi.

Ymmärrän tosin vastustuksen, jos asian on käsittänyt noin pahasti väärin.
 
Hauskaa, miten joiltakin kirjoittajilta löytyy tällaisia yhteneviä ilmaisuja.

Juu, mieleen on taas tullut että eräät kovasti kärjekkäitä mielipiteitä esittävät kirjoittajat hiipuvat vähitellen mutta jostain löytyy aina lipunkantajia juuri samoille asioille samaan aikaan kun niistä aikaisemmista ei enää kuulu yhtään mitään...
 
Tärkeintä argumentaatiossa tuntuu olevan VR:n mustamaalaaminen eri keinoin, koska siinä on taustalla asenneongelma.
Tämä on siteeratun henkilön eräs "perusominaisuus", jota en itsekään voi tässä kohtaa mitenkään hyväksyä. Kas kun satun tietämään häntä paremmin näitä asioita ja taustoja. Mutta en tulisi jaksamaan näistä asioista väittelemistä, eli täältä tähän.

Lisäksi: RHK:ta ei ole ollut olemassa pitkään aikaan, eli jos haluatte viestinne olevan uskottavampia, käyttäkää oikeita termejä.
 
Paikallisjunille varatuilla ”kaupunkiratojen” raiteilla ei ole liikkunut eikä liiku tavarajunia. Ei niillä liiku kaukojuniakaan.
Lähde näille tiedoille?
Ei kai tässä tosissaan keskustella siitä, että Helsingin lähiliikenteen ongelma ovat tavarajunat jotka ajavat kaupunkiradoilla?

Tämän vuoden alusta HKL:stä tuli puhdas operaattori, jonka tehtävä on vain tuottaa voittoa. Tässä ajassa HKL:stä ei tietty ole vielä saatu samanlaista "valtiota valtiossa" kuin VR, mutta asia tuntuu etenevän kovaa vauhtia.
Onko jossain aivan varmasti kirjattuna, että HKL-liikelaitoksen tehtävä on tuottaa kaupungin kassaan rahaa? Se, että HKL ei enää ole palveluita järjestävä viranomainen ei merkitse tätä, vaan on erikseen päätettävä, että toiminnan tarkoitus on tuottaa rahaa. Tiedän, että HSL:ää laskutetaan pääoman tuottotavoitteella, joka on huomattavasti korkeampi kuin pääoman hinta kaupungille, mutta sitä voidaan pitää vielä kulujen kattamisena ilman voiton tavoittelua.

On aika hauskaa väittää, että yhtiö, jonka tavoite on tuottaa voittoa ja samanaikaisesti olla peruspalvelu on jonkin sortin asenneongelman uhri.
Eikö se sinusta ole? Peruspalveluhan tarkoittaa asiaa, joka järjestetään kaikkien käytettäväksi joko vastikkeetta tai muodollista korvausta vastaan. On täysin mahdotonta, että organisaatio voi samaan aikaan tuottaa voittoa ja saada toiminnasta vähemmän tuloja kuin mitkä ovat toiminnan menot.

VR on turha, koska se vaan on turha, koska se ei tee niitä hattutemppuja, joita tietty ryhmä haluaisi, koska tietty ryhmä ei ymmärrä, että kaikkea mikä on kivan kuuloista ei voida tehdä
Voisitko täsmentää, mitä ryhmää tarkoitat, mitä ovat hattutemput ja mikä kaikki on kivan kuuloista tekemistä? Kuulisin sinun versiosi näistä, koska juuri tämä minusta on ongelma VR-Yhtymän ja sen aseman kanssa. VR-Yhtymän omistaja (viime kädessä eduskunta) edellyttää yhtä aikaa voiton tuottamista ja kulujaan kattamatonta palvelutoimintaa. Osakeyhtiömuodossa organisaation tehtäväksi on asetettu voiton tuottaminen. Mutta kun omistaja itse on, niin arvaan, yhtymän suurin yksittäinen asiakas, yhtymän toiminta onkin liikesalaisuuden piirissä. Näin ollen ei ole julkisen organisaation avoimuutta mutta monopolin vuoksi ei myöskään toimivia markkinoita, jotka takaisivat toiminnan tehokkuuden ja käyvän hintatason.

Olen täysin samaa mieltä EU:n siitä periaatteesta, että julkisten varojen käytön pitää perustua käypään hintaan. Se on vielä avattu niin, että käypä hinta on todelliset kustannukset lisättynä kohtuullisella liiketoiminnan katteella. Ylihinnoittelu ei ole julkisten varojen käyössä oikeutettua yhtään paremmin valtion kuin yksityisenkään omistamalle yhtiölle.

Lähiliikenne pitää yksityistää, koska se pitää yksityistää, koska yksityistäminen on aina hienoa ja toimivaa.
Kuka on vaatinut VR-Yhtymän toimintojen yksityistämistä? Jos HSL saisi tuottaa itse nyt VR-Yhtymältä ostamansa palvelut, mitä pahaa siinä mielestäsi on?

Antero
 
Ei kai tässä tosissaan keskustella siitä, että Helsingin lähiliikenteen ongelma ovat tavarajunat jotka ajavat kaupunkiradoilla?
Kuka niin on sanonut? Tästä hetkestä tasan kaksi viikkoa sitten Huopalahden aseman kohdalla kaikki junaliikenne meni kaupunkiraiteita pitkin ja asialla oli vaikutusta kaupunkijunien aikataulussa pysymiseenkin. Tarvittaessa kaupunkiradoille ohjataan siis muutakin kuin kaupunkijunaliikennettä, ja ero on ilmeinen metroon nähden.
 
Juu, mieleen on taas tullut että eräät kovasti kärjekkäitä mielipiteitä esittävät kirjoittajat hiipuvat vähitellen mutta jostain löytyy aina lipunkantajia juuri samoille asioille samaan aikaan kun niistä aikaisemmista ei enää kuulu yhtään mitään...

Ihan turhaa vihjailua, joka kertoo enemmän vihjailijoista kuin omista mielipiteistäni.
Kaasutuskentät ja quote-tulva eivät ole sanoja, joiden käyttöön tulisi hakea lupa tavaramerkin haltijalta.
 
Kuka niin on sanonut? Tästä hetkestä tasan kaksi viikkoa sitten Huopalahden aseman kohdalla kaikki junaliikenne meni kaupunkiraiteita pitkin ja asialla oli vaikutusta kaupunkijunien aikataulussa pysymiseenkin. Tarvittaessa kaupunkiradoille ohjataan siis muutakin kuin kaupunkijunaliikennettä, ja ero on ilmeinen metroon nähden.
Kysymyksenasettelusi viittasi tulkintaan, että VR-Yhtymän lähijunaliikenne on erilaista kuin metroliikenne, koska se on sekaliikennettä tavarajunien kanssa – mikä oli I-Tuovisen kommentti, johon vastasin. Häiriötilanteet ovat eri asia kuin jatkuva käytäntö.

Mutta jos on normaali käytäntö, että katsotaan voitavan sotkea kaupunkiratojen 10 minuutin vuorovälillä toimivaa liikennettä muiden junien häiriöiden selvittämiseksi, niin sehän on juuri sitä VR-Yhtymän ja HKL-metroliikenteen välistä asenne-eroa, josta aikaisemmin kirjoitin.

Minusta on perusteltua kysyä, pitääkö paikallisliikenteen matkustajien kärsiä siitä, että kauko- tai tavarajunia ei saada hoidetuksi. Nyt kun kaikki junat ovat saman yhtiön junia, se voi tietenkin omien intressiensä perusteella priorisoida asioita. Mutta jos olisi sellainen tilanne, että paikallisjunat ja kaukoliikenteen junat olisivat eri firmojen junia, tällaista ”sijaiskärsimistä” ei tapahtuisi. Eli se, joka sotkee omat asiansa, saa selvittää ne itse eikä niin, että sotkut selvitetään toisten kustannuksilla. Ja säännöt ovat samat kaikille, ei niin, että sääntöjä sovelletaan sen mukaan, onko firma valtion, kunnan vai yksityinen ja hoitaako liikenteenohjauksen se firma, joka sotki vai se, joka ei sotkenut.

Antero
 
Joudutaanko metrossa noudattamaan "ovivalo" -sääntöä joka on estänyt junien liikennöimisen VR:llä talvipakkasilla kun ovien mekanismi on vähän tahmea ja "ovivalo palaa" vaika ovet olisivat kiinni?

En ole kuullut että bussin liikkuminen matkustajien kanssa olis estynyt jos "ovivalo palaa" vaan bussi jatkaa ajamistaan vaikka ovet auki siinä tapauksessa. Rautatiepuolella oletetaan jostain syystä että matkustajat ovat täydellisiä idiootteja ja että he varta vasten kokeilevat saisivatko he jonkun junan ovista auki kun juna on liikkeellä.

t. Rainer

Hetkonen... Olen täysin ihmeissäni. Tarkoitat ilmeisesti, että tarvitsisiko yksittäisen työntekijän noudattaa kyseisiä turvallisuusmääräyksiä. Ja että oikein ovi aukikin vain pitäisi voida ajaa. Ei hyvää päivää sentään. Okei, voi olla että kukaan ei loukkaannu, ja kaikki menee tuurilla aivan mainiosti, ja matkakin taittuu.

Mutta mitenköhän siinä vaiheessa, kun joku loukkaantuu/kuolee. Mitäs luulet ketä oikeussalissa syytetään? Matkustajaako, kun oli niin idiootti, vaikkei matkustajan pitäisi olla idiootti, kuten sanoit. Ei, kyllä oikeudessa syytetään määräyksen laiminlyönyttä henkilöä.

Olet siinä mielessä oikeassa, että bussipuolella näitä sääntöjä ei noudateta. Ja tapauksia löytyy aika paljonkin, mistä omasta pussista on jouduttu maksamaan vahingot. Liikennöintiyritys ei todellakaan maksa vahinkoja, koska se olettaa että työntekijäistö noudattaa sääntöjä. Pahimmassa tapauksessa saa oikeusalissa tuomion, ja kaupan päälle vielä potkut.

Bussipuolella on kaiken lisäksi vain etu ja takaovi, jonne kuskilla on suora näköyhteys. Lähiliikennejuna voi olla pitkäkin, kolmessa yksikössä on jo 24 ovea. Eikä niiden tilaa voi valvoa pelkästä peilistä, varsinkaan huonoilla keleillä, lumipöllyssä näkyväisyys voi olla vain 10 metrin luokkaa.

Sitä en tiedä, miksi bussipuolella riskejä otetaan. Metrossa sentään uskon ovisääntöä noudatettavan, tosin ovien rakenne on parempi (=ei turhia hälyjä).

PS: Ihmiset haastavat nykyään oikeuteen jo paljon pienemmästä, ei tarvita edes vammoja tai kuolemia. Riittää kun takki likaantuu, tai "pään seinään lyöminen kielletty" varoitustarra puuttuu. Elämme amerikassa
 
Viimeksi muokattu:
Bussipuolella on kaiken lisäksi vain etu ja takaovi, jonne kuskilla on suora näköyhteys.
Menee jo vähän ohi tämän topikin aiheesta, mutta bussienkin ovien turvallisuusongelmat esimerkiksi Skotlannin Edinburghissa johtivat jotain vuosia sitten siihen, että niistä muut kuin etuovet poistettiin. Vanhemmista busseista on keskiovet lukittu ja uudemmat on hankittu/hankitaan vain etuovilla varustettuna. Tämä kaikki siksi, että matkustajia on loukkaantunut ovionnettomuuksissa (tai muita vahinkoja tapauhtunut) ja niiden vastaajana on toki ollut kaupungin oma liikenneyhtiö eli Lothian Buses. Voisi siten sanoa, että "otetaan ne ovet sitten kokonaan pois kun niitä ei osata käyttää" ;).


http://news.scotsman.com/latestnews/Bus-chiefs-slam-the-door.2637295.jp
 
Viimeksi muokattu:
PS: Ihmiset haastavat nykyään oikeuteen jo paljon pienemmästä, ei tarvita edes vammoja tai kuolemia. Riittää kun takki likaantuu, tai "pään seinään lyöminen kielletty" varoitustarra puuttuu. Elämme amerikassa

Kohta VR joutu korvaamaan matkustajille lähiliikenteen myyöhästymisistä. Siitä on jo oikeuden päätös. Jos korvaushakemuksia tulee ihan säkkikaupalla niin ehkä sitä ovivalo problematiikkaa hiukan raotetaan. Sitä on nimittäin sattunut meikäläiselle jo pari kertaa viimeisen puolen vuoden aikana että kokonainen juna jossa olen matkustanut on jouduttu tyhjentämään kesken matkan ovivalon takia. Lisäksi on junia jäänyt ajamatta tietysti monesta muustakin syystä mutta nämä tapaukset ovat varmoja. Jos junassa on n 500 matkustajaa ja kaikilta menee suunnitelmat uusiksi, ja VR joutuu korvaamaan heidän menetetyn aikansa koska junavuoro peruuntuu ovivalon palamisen takia, niin muutama sellainen keikka niin VR maksaa mielummin uudet berberit niille jotka ovat kokeilleet saada oven auki vauhdissa.

t. Rainer
 
Tuo edellyttäisi RVI:n säädösten muuttamista, joka taas ei ole VR:n käsissä. RVI määrää, että konduktöörin on annettava lähtöilmoitus kuljettajalle, jotta juna voi lähteä asemalta.

Eipä muuten ole hetkeen TraFi (ent RVI) sellaista määrännyt. Määräyksen tuon kohdan asiasisältö on jo hetken kuulunut niin, että jos junassa on konduktööri, ei kuljettaja saa lähteä asemalta ennen konduktöörin antamaa valmis lähtöön -ilmoitusta. Matkustajajunassa ei siis sääntöjen puolesta tarvitse olla konduktööriä lainkaan. Yritys voi sisäisesti ohjeistaa toki tiukemmin.
 
Tämä olikin uutta tietoa. Löytyykö tiedolle lähdettä?

Rainer tarkoittaa varmaan tätä: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/vr_ei_taivu_lahijunamyohastelyn_korvauksiin_2210689.html

Kuluttajariitalautakunta antaa kuitenkin vain suosituksia. Minulla oli Finnairia koskeva asia tuolla lautakunnassa, ja lautakunta päätyi noin vuoden käsittelyn jälkeen samalle kannalle kuin minäkin. Finnair kuitenkin maksoi lautakunnan suosittelemista korvauksista vain 40%.
 
En ole kuullut että bussin liikkuminen matkustajien kanssa olis estynyt jos "ovivalo palaa" vaan bussi jatkaa ajamistaan vaikka ovet auki siinä tapauksessa.
Ovivalo on varmasti hienoa tekniikkaa. Yhtä hienoa tekniikkaa on ääniohjaus: joka kerta kun olen ollut kyydissä, on bussi pysähtynyt heti kun takaa on kuulunut huuto "ovi on auki". Matkaa voi siis jatkaa ovi auki, mutta matkanteko pysähtyy heti tuon äänen jälkeen. Tämän jälkeen ovi suljetaan ja sitten taas matka jatkuu.
 
Eipä muuten ole hetkeen TraFi (ent RVI) sellaista määrännyt. Määräyksen tuon kohdan asiasisältö on jo hetken kuulunut niin, että jos junassa on konduktööri, ei kuljettaja saa lähteä asemalta ennen konduktöörin antamaa valmis lähtöön -ilmoitusta. Matkustajajunassa ei siis sääntöjen puolesta tarvitse olla konduktööriä lainkaan. Yritys voi sisäisesti ohjeistaa toki tiukemmin.

Tekstihän kuuluu sanatarkasti näin: "Matkustajajunassa, jossa on junamiehistö, on junamiehistön annettava ilmoitus junan lähtövalmiudesta kuljettajalle". Junamiehistöllä tarkoitetaan asiayhteydessä konduktööriä.

Matkustajajunia on kahdenlaisia. Toisissa on tarkoitus kuljettaa matkustajia, ja toisissa ei ole tarkoitus kuljettaa matkustajia. On siis pääteltävissä, että matkustajajunassa, jossa ON junamiehistö, ON tarkoitus kuljettaa matkustajia. Kun taas matkustajajunassa, jossa EI OLE junamiehistöä, EI OLE tarkoitus kuljettaa matkustajia. Eli asia ei ole aivan noin yksiselitteinen, kuten ilmaisit.

Juurikin sen takia, että matkustajajunia on kahdenlaisia, määräys on kirjoitettu tuohon muotoon. Sellaiseksi lainkirjoittaja sen on tarkoittanut, ja sellaiseksi se myös tulkitaan.
 
Takaisin
Ylös