Toki. Viking ryhdistäytyi ja hyvä niin. Alfons Håkans peräsi maksusitoumuksia tai takauksia, mutta koska kyseessä ei ollut mikään Estonian kaltainen katastrofi, olisi ollut kohtuullista, että Viking olisi alun alkaen sopinut hoitavansa asian Håkansin kanssa, sen sijaan, että sijaiskärsijöiksi joutuneet rekkakuskit kävelivät kehää Långnäsin satamassa epätietoisina kuinka kauan tilanne jatkuu. Onneksi asia ratkesi.
Yleinen laivakeskustelu
- Viestiketjun aloittaja Joonas Pio
- Aloituspäivämäärä
Toki. Viking ryhdistäytyi ja hyvä niin. Alfons Håkans peräsi maksusitoumuksia tai takauksia, mutta koska kyseessä ei ollut mikään Estonian kaltainen katastrofi, olisi ollut kohtuullista, että Viking olisi alun alkaen sopinut hoitavansa asian Håkansin kanssa, sen sijaan, että sijaiskärsijöiksi joutuneet rekkakuskit kävelivät kehää Långnäsin satamassa epätietoisina kuinka kauan tilanne jatkuu. Onneksi asia ratkesi.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Saattaisiko mitenkään olla, että nyt vain kesti muutama tunti, ennen kuin joku riittävän päätösvaltainen taho Viikkarilta heräsi tilanteeseen ja teki päätöksen. Mitä ottaen huomioon potentiaalisesti melko isot rahasummat, ihan kuka tahansa keskijohdon edustaja ei vain voi tehdä.
Viking Linen toimitusjohtaja oli koko ajan mukana projektissa ja myös selosti asiaa tiedostusvälineille. Lisäksi oli monta päivää aikaa järjestää tämä asia. Todennäköisesti Håkans yllätti Vikingin toiminnallaan raha-asiapuolessa, mutta Vikingin olisi kokeneena alan toimijana pitänyt varautua siihenkin. Tämän yllätyksen selvittäminen vei sitten lopulta onneksi vain muutaman tunnin.
Håkans kertoo oman näkemyksensä Kauppalehdessä: (sain luettua tämän ilmaiseksi, mutta seuraavan jutun lukeminen tyssäsi maksumuuriin eli jos et ole lukenut yhtään Kauppalehden juttua vähään aikaan, onnistunee tämän lukeminen)
KL: Viking Amorellan maihin hinannut yhtiö sai lopulta roiston roolin – Nyt puhuu toimitusjohtaja Joakim Håkans: ”Emme ole merirosvoja, vaan pelastajia”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...lastajia/0eb352d7-86fd-48db-af04-48f45d68a494
KL: Viking Amorellan maihin hinannut yhtiö sai lopulta roiston roolin – Nyt puhuu toimitusjohtaja Joakim Håkans: ”Emme ole merirosvoja, vaan pelastajia”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...lastajia/0eb352d7-86fd-48db-af04-48f45d68a494
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
No tuossa Kauppalehden jutussahan asia selkenee. Eli myrsky vesilasissa mielestäni. Jos hahmotan asetelman oikein, tällä hetkellä autolautalla ei välttämättä ole koronan takia myyntiarvoa, jos se yritettäisiin juuri nyt huutokaupata. Siksi lautta tavalliseen tapaan ei sellaisenaan riitä vakuudeksi/korvausvaatimuksen perustaksi yksinään.
Itse tapahtumien ytimenä näyttää olevan, että asiaa on aluksi hoitaneet sekä Håkan Alfonsin että Viking Linen puolella asianajajat ja vakuutusyhtiöt, jotka ovat tietenkin pelkästään pyrkineet turvaamaan asiakkaittensa välittömät rahalliset edut mistään muusta välittämättä. Asia on sitten ratkennut, kun em. osapuolten varsinaiset johtajat ovat ottaneet tämän asian käsiteltäväkseen, joka ei olekaan hoitunut tavalliseen tapaan.
Itse tapahtumien ytimenä näyttää olevan, että asiaa on aluksi hoitaneet sekä Håkan Alfonsin että Viking Linen puolella asianajajat ja vakuutusyhtiöt, jotka ovat tietenkin pelkästään pyrkineet turvaamaan asiakkaittensa välittömät rahalliset edut mistään muusta välittämättä. Asia on sitten ratkennut, kun em. osapuolten varsinaiset johtajat ovat ottaneet tämän asian käsiteltäväkseen, joka ei olekaan hoitunut tavalliseen tapaan.
Kyllä noin maailman mittakaavassa. Minä katsoin asiaa rekkakuskien ja rekkafirmojen näkökulmasta. (En ollut kuitenkaan asiassa mitenkään osallisena ja kun pandemian puolesta voi taas käydä Ruotsissa, aioin mennä Vikingin Cracella ja palata Amorellalla.)
Nyt tämän onnettomuuden jännittävin seurattava asia on väylän reunalla olleen kivenjärkäleen osuus asiaan ja edelleen se, onko niitä väylillä enemmänkin.
Sitten odotetaan uuden Estonia-tutkinnan mahdollisia uusia tietoja. Estoniasta uutisointi palautti mieliin myös 1987 Belgiassa tapahtuneen M/S Herald of Free Enterprisen onnettomuuden, jossa kuoli 193 ihmistä. Tuo alus päätyi onnettomuuden jälkeen romuksi, mutta sen toinen sisaralus näyttäisi olevan edelleen liikenteessä, paitsi jos ei nyt ole koronaseisokissa. Toinen on romutettu 2012.
Viking Linen Diana II ei ollut Estonian, siis alkujaan Viking Sallyn sisaralus, mutta molemmat olivat saksalaisen Meyerin rakentamia. Heidän laivanrakennustoiminta on laajentunut Suomeenkin, mutta Viking ei päässyt kauppoihin heidän kanssaan uusimman aluksensa kanssa. Ja tuo alkujaan Diana II näyttäisi olavan hengissä, mutta majoituskäytössä.
Viimeksi muokattu:
Vaikka laivabisneksessä ei kovin suurta hurraamista ole ollut viime aikoina, niin mukava kuitenkin että Suomen reiteille tulisi viisi uutta laivaa tulevina vuosina. Ensin Vaasan ja Uumajan välinen laiva Aurora Botnia.
Sitten tulisi Vikingin Glory Turun ja Tukholman välille. Sitten Tallinkin MyStar Helsingin ja Tallinnan välille. Ja Finnlinesille Finnsirius ja Finncanopus Naantalin ja Kapellskärin välille.
Kyllähän nuo enemmän tarvematkustamiseen kuin risteilyyn. Toki Glory ehkä noista eniten tarjoaa viihdykettä ja spa-osastoa mutta kaistametrejäkin joku 1500m kuitenkin. Finnlineskin vissiin kuitenkin suunnittelee laivojen palvelukonseptia myös siihen suuntaan, että siellä voi enemmän viettää aikaakin ja sinne kenties voi mennä ilman autoakin jalkamatkustajana.
Vikingillä vissiin sekä Amorella että Mariella myynnissä. Sen näkee sitten miten heidän laivakuvionsa menee. Vaikea myös uskoa, että Tallinkin kannattaisi Staria pitää kolmentena laivana Helsingin ja Tallinnan välillä.
Sitten tulisi Vikingin Glory Turun ja Tukholman välille. Sitten Tallinkin MyStar Helsingin ja Tallinnan välille. Ja Finnlinesille Finnsirius ja Finncanopus Naantalin ja Kapellskärin välille.
Kyllähän nuo enemmän tarvematkustamiseen kuin risteilyyn. Toki Glory ehkä noista eniten tarjoaa viihdykettä ja spa-osastoa mutta kaistametrejäkin joku 1500m kuitenkin. Finnlineskin vissiin kuitenkin suunnittelee laivojen palvelukonseptia myös siihen suuntaan, että siellä voi enemmän viettää aikaakin ja sinne kenties voi mennä ilman autoakin jalkamatkustajana.
Vikingillä vissiin sekä Amorella että Mariella myynnissä. Sen näkee sitten miten heidän laivakuvionsa menee. Vaikea myös uskoa, että Tallinkin kannattaisi Staria pitää kolmentena laivana Helsingin ja Tallinnan välillä.
Harmi, että Viking Line on niin kaavoihin kangistunut. Olisi hyvä tilaisuus kokeilla Mariellalla tai Amorellalla toista laivaa Helsingin ja Tallinnan välillä, Tallinkin kanssa kilpailevaa liikennettä esimerkiksi Tukholmasta Tallinnaan tai uutta linjaa esimerkiksi Helsingistä Riikaan. Tallinkille on muodostunut ilmaherruus Helsingistä Tukholmaan Tallinkin parempien laivojen takia ja Helsingistä Tallinnaan useampien lähtöjen takia, ja Viking Line on vetäytynyt kehittämään vain Turun ja Tukholman välistä liikennettä, jossa se pystyy kilpailemaan tasavertaisesti Tallinkin kanssa.
Noh itse näkisin, että Cinderella se olisi joka kannattaisi tuoda muulle reitille. Gloryn tullessa tuskin kannattaa pitää halvempaa risteilytuotetta Tukholmasta vaikka aikataulu olisi Cinderellalle parempi. Toisaalta Birkakin poissa kuvioista.
Itse näkisin, että jos vain Cinderellan autokansi saataisiin alkuperäiseksi ja autokannelle rakennetut sisäiset sponsonit ulkoiseksi niin se voisi ihanteellinen Helsingin ja Tallinnan välille. Aikataulu voisi olla vähän tyyliin kuin Isabellalle aikanaan suunniteltiin, 8.00 Helsingistä, 12.00 Tallinnasta, 18.30 Helsingistä ja 22.30 Tallinnasta. Vuorokausiristeilijät olisi laivassa vuorokauden vaikka laiva Helsingissä kertaalleen käykin välissä. Mutta saadaan 4 päivässä autokansi täyteen ja paljon muitakin päiväristeilymahdollisuuksia kuin mitä XPRS voi yksinään tarjota.
Tukholma-Tallinnassakin se huono puoli, että rahtikin voi käyttää Kapellskär-Paldinski reittiä, joka vähentää rahdin määrää Tukholman ja Tallinnan välillä. Ja vielä jos Tallink tuo Riian reittinsä takaisin niin Tukholmastakin riittää matkustusvaihtoehtoja että onko enää kysyntää. Tähänkin liikenteeseen voi välttävästi vastata jos olisi tuo toinen laiva Tallinnaan ja saisi Tallinnan ja Tukholman välin edes vaihdollisena. Mieluusti voisin nähdä Vikingillä myös risteilyvaihtoja siten, että ruotsalaisille tarjottaisiin risteilyä siten, että maissa oltaisiin sekä Helsingissä että Tallinnassa.
Helsinki-Riika taas on vain mielestäni pelkkä sesonkituote. Rahdinkuljetusta tarvittaisiin jos linja olisi ympärivuotinen ja valitettavasti matka Riikaan Helsingistä kiertää aika ison kierroksen.
Ja mitä Helsinki-Tukholmaan tulee. Itse mietin, että vaikka Serenade ja Symphony isoja ja hienoja laivoja ovatkin niin tuottavatko ne kuitenkaan älyttömästi enemmän kuin Mariella ja Gabriella. Autokansikapasiteettikaan ei ole älyttömän isompi vaikka laivoilla enemmän kokoa. Jos Viking nyt selviäisi että yhden laivan myynnillä selvittäisiin niin toisin Amorellan Gabriellan pariksi. Ehkä siinä olisi jotain synergiaa kun ovat sisaraluksia. Se toinen juttu kannattaisiko Amorellaan enää rakentaa yläkansille vastaavia parvekehyttejä kuin Gabriellalla.
Ja jos Cinderella sieltä Tukholmasta poistuisi niin voisihan sitä risteilynnälkäisten tarvetta myös vastata Rosellan avulla, joka jopa ennen Cinderellaa oli ruotsalaisten risteilylaivana. Aikataulu olisi muuten sama, mutta bilelauantailähdöt Kapellskäristä joskus 19.30 ja paluu sunnuntaina 14.30. Toki hyttejä on nyt vähemmän, mutta eiköhän 2.kannen avulla lisäpaikkoja saada jos nyt 422. Kun XPRS:llekkin myydään miniristeilyitä 736:llä hyttipaikalla. Rosellalla kuitenkin nyt ihan hieno kaksikerroksinen yökerhokin. Voisi hyvin kelvata nuorisolle jos Gloryä spa-osastoineen markkinoitaisiin hieman varttuneemmalle väelle.
Itse näkisin, että jos vain Cinderellan autokansi saataisiin alkuperäiseksi ja autokannelle rakennetut sisäiset sponsonit ulkoiseksi niin se voisi ihanteellinen Helsingin ja Tallinnan välille. Aikataulu voisi olla vähän tyyliin kuin Isabellalle aikanaan suunniteltiin, 8.00 Helsingistä, 12.00 Tallinnasta, 18.30 Helsingistä ja 22.30 Tallinnasta. Vuorokausiristeilijät olisi laivassa vuorokauden vaikka laiva Helsingissä kertaalleen käykin välissä. Mutta saadaan 4 päivässä autokansi täyteen ja paljon muitakin päiväristeilymahdollisuuksia kuin mitä XPRS voi yksinään tarjota.
Tukholma-Tallinnassakin se huono puoli, että rahtikin voi käyttää Kapellskär-Paldinski reittiä, joka vähentää rahdin määrää Tukholman ja Tallinnan välillä. Ja vielä jos Tallink tuo Riian reittinsä takaisin niin Tukholmastakin riittää matkustusvaihtoehtoja että onko enää kysyntää. Tähänkin liikenteeseen voi välttävästi vastata jos olisi tuo toinen laiva Tallinnaan ja saisi Tallinnan ja Tukholman välin edes vaihdollisena. Mieluusti voisin nähdä Vikingillä myös risteilyvaihtoja siten, että ruotsalaisille tarjottaisiin risteilyä siten, että maissa oltaisiin sekä Helsingissä että Tallinnassa.
Helsinki-Riika taas on vain mielestäni pelkkä sesonkituote. Rahdinkuljetusta tarvittaisiin jos linja olisi ympärivuotinen ja valitettavasti matka Riikaan Helsingistä kiertää aika ison kierroksen.
Ja mitä Helsinki-Tukholmaan tulee. Itse mietin, että vaikka Serenade ja Symphony isoja ja hienoja laivoja ovatkin niin tuottavatko ne kuitenkaan älyttömästi enemmän kuin Mariella ja Gabriella. Autokansikapasiteettikaan ei ole älyttömän isompi vaikka laivoilla enemmän kokoa. Jos Viking nyt selviäisi että yhden laivan myynnillä selvittäisiin niin toisin Amorellan Gabriellan pariksi. Ehkä siinä olisi jotain synergiaa kun ovat sisaraluksia. Se toinen juttu kannattaisiko Amorellaan enää rakentaa yläkansille vastaavia parvekehyttejä kuin Gabriellalla.
Ja jos Cinderella sieltä Tukholmasta poistuisi niin voisihan sitä risteilynnälkäisten tarvetta myös vastata Rosellan avulla, joka jopa ennen Cinderellaa oli ruotsalaisten risteilylaivana. Aikataulu olisi muuten sama, mutta bilelauantailähdöt Kapellskäristä joskus 19.30 ja paluu sunnuntaina 14.30. Toki hyttejä on nyt vähemmän, mutta eiköhän 2.kannen avulla lisäpaikkoja saada jos nyt 422. Kun XPRS:llekkin myydään miniristeilyitä 736:llä hyttipaikalla. Rosellalla kuitenkin nyt ihan hieno kaksikerroksinen yökerhokin. Voisi hyvin kelvata nuorisolle jos Gloryä spa-osastoineen markkinoitaisiin hieman varttuneemmalle väelle.
Tukholman risteilymarkkinoiden on kerrottu jo ennen koronakurjimusta olleen suhteellisen heikossa hapessa, joten on aika epätodennäköistä, että mikään varustamo sinne hirvittävästi paukkuja uhraisi. Eckeröllä oli aikomuksenakin vetää Birka pois liikenteestä, Vikingin aivoituksista on aika vaikea saada mitään tolkkua.
Mutta tämänhetkinen Cinderellan tilapäinen palvelus rahtialuksena TKU-STO-linjalla osoittaa, että aluksessa taitaa sittenkin olla valmiuksia kohtalaisen kuorman kuskaamiseen, ja puheet "sisäisistä sponsoneista" ovatkin olleet puppua tai väitteet niiden viemästä tilasta vahvasti liioiteltuja. Kolmannen vuoron perustaminen Turun linjalle saattaisi Vikingiltä olla mielekästä, koska siihen saattaisi olla mahdollisuus saada myös teemaristeilyvalmius, kun aikataulukaan ei välttämättä sitoutuisi tiettyyn kellonaikaan, eikä vuoro olisi päivittäinen. Cinderellan toimenkuvaan voisi liittyä myös Gracen ja Gloryn tuuraaminen aina, kun näillä on ennalta sovittuja huoltopäiviä tai telakointeja.
Mariellan siirtyminen makuulle Helsinkiin on kiintoisaa sikäli, että laiva on ikään kuin lähtövalmiudessa Tallinnan reitin kolmanteen vuoroon, jos sellaiselle tarvetta ilmenee. Tukholman linjalle sitä tuskin kannattaa palauttaa, sen verran ankeassa kunnossa matkustajatilat olivat jo viime suvella, että remppaa tarvittaisiin. Ei ole mitään takeita, että sellainen maksaisi itsensä takaisin. Tallinnan reitin toiseksi laivaksi XPRS:n rinnalle Mari olisi luonnollisesti tilapäisratkaisu, Amorellahan siihen paremmin sopisi.
Tallinkin kohdalla lakkautettavien linjojen määrä voi olla runsaampikin kuin RIX-STO. Leikkuriin voi joutua päivittäistasolla kaksi neljästä Suomenlahden ja Tukholman välisistä aluksista. Viron ja Ruotsin välillä Tallink on jo nyt DFDS:n puristuksessa, eikä ole epäilystäkään, etteivät juutit tehostaisi Paldiskin linjaansa olojen normalisoituessa ja uusien alustensa valmistuessa. Tallinkin on käytännössä pakko vastata tähän nykyistä runsaammin matkustajapaikoin, mikä taas vähentää kysyntää Tallinnan ja Tukholman väliltä -ainakin merkittävän osan tarvematkustuksesta ja rahdista. Voisiko Tallinkin uusi ruotsinlaiva olla Star?
Serenade ja Symphony saattavat hyvinkin olla vastaisuudessa nykyistä enemmän risteilijöitä, ja Helsingin ja Tukholman välinen vuoro -jonka hengissä pitämiseen Tallinkilla kieltämättä on aika paljonkin Vikingiä paremmat resurssit- voidaan operoida virolaisilla laivoilla Tallinnan kautta.
Tallink menettää kruiseripuolella nyt jo toisen peräkkäisen sesongin, eikä ole ihme, että Victorialle ilmoitetut Saarenmaan ja Ahvenanmaan keikat Helsingistä peruttiin -aluksen makuutus jatkunee, vaikka tämänhetkinen ilmoitus TLL-STO-linjan aloituspäivämääräksi onkin 1.heinäkuuta. Varustamoa tuskin päästetään konkurssiin, mutta ihme olisi, jos toimintaan ei tulisi todella isoja leikkauksia.
Vikingin ja Tallinkin tonnistoissa on vähänlaisesti ketään potentiaalisia ostajia kiinnostavia laivoja nykyäänkään, joten on ihan mahdollista, että osa laivoista päätyy omaisuudenhoitoyhtiöille, jotta ne eivät rasita kuralla olevien varustamojen taloutta.
Mutta tämänhetkinen Cinderellan tilapäinen palvelus rahtialuksena TKU-STO-linjalla osoittaa, että aluksessa taitaa sittenkin olla valmiuksia kohtalaisen kuorman kuskaamiseen, ja puheet "sisäisistä sponsoneista" ovatkin olleet puppua tai väitteet niiden viemästä tilasta vahvasti liioiteltuja. Kolmannen vuoron perustaminen Turun linjalle saattaisi Vikingiltä olla mielekästä, koska siihen saattaisi olla mahdollisuus saada myös teemaristeilyvalmius, kun aikataulukaan ei välttämättä sitoutuisi tiettyyn kellonaikaan, eikä vuoro olisi päivittäinen. Cinderellan toimenkuvaan voisi liittyä myös Gracen ja Gloryn tuuraaminen aina, kun näillä on ennalta sovittuja huoltopäiviä tai telakointeja.
Mariellan siirtyminen makuulle Helsinkiin on kiintoisaa sikäli, että laiva on ikään kuin lähtövalmiudessa Tallinnan reitin kolmanteen vuoroon, jos sellaiselle tarvetta ilmenee. Tukholman linjalle sitä tuskin kannattaa palauttaa, sen verran ankeassa kunnossa matkustajatilat olivat jo viime suvella, että remppaa tarvittaisiin. Ei ole mitään takeita, että sellainen maksaisi itsensä takaisin. Tallinnan reitin toiseksi laivaksi XPRS:n rinnalle Mari olisi luonnollisesti tilapäisratkaisu, Amorellahan siihen paremmin sopisi.
Tallinkin kohdalla lakkautettavien linjojen määrä voi olla runsaampikin kuin RIX-STO. Leikkuriin voi joutua päivittäistasolla kaksi neljästä Suomenlahden ja Tukholman välisistä aluksista. Viron ja Ruotsin välillä Tallink on jo nyt DFDS:n puristuksessa, eikä ole epäilystäkään, etteivät juutit tehostaisi Paldiskin linjaansa olojen normalisoituessa ja uusien alustensa valmistuessa. Tallinkin on käytännössä pakko vastata tähän nykyistä runsaammin matkustajapaikoin, mikä taas vähentää kysyntää Tallinnan ja Tukholman väliltä -ainakin merkittävän osan tarvematkustuksesta ja rahdista. Voisiko Tallinkin uusi ruotsinlaiva olla Star?
Serenade ja Symphony saattavat hyvinkin olla vastaisuudessa nykyistä enemmän risteilijöitä, ja Helsingin ja Tukholman välinen vuoro -jonka hengissä pitämiseen Tallinkilla kieltämättä on aika paljonkin Vikingiä paremmat resurssit- voidaan operoida virolaisilla laivoilla Tallinnan kautta.
Tallink menettää kruiseripuolella nyt jo toisen peräkkäisen sesongin, eikä ole ihme, että Victorialle ilmoitetut Saarenmaan ja Ahvenanmaan keikat Helsingistä peruttiin -aluksen makuutus jatkunee, vaikka tämänhetkinen ilmoitus TLL-STO-linjan aloituspäivämääräksi onkin 1.heinäkuuta. Varustamoa tuskin päästetään konkurssiin, mutta ihme olisi, jos toimintaan ei tulisi todella isoja leikkauksia.
Vikingin ja Tallinkin tonnistoissa on vähänlaisesti ketään potentiaalisia ostajia kiinnostavia laivoja nykyäänkään, joten on ihan mahdollista, että osa laivoista päätyy omaisuudenhoitoyhtiöille, jotta ne eivät rasita kuralla olevien varustamojen taloutta.
Mainittu kolmikko eroaa toisistaan aika paljonkin. Käsittääkseni niiden tekninen kunto on yhteismitallinen.
Amorellassa on hyvin tilaa päivämatkustajille ilman hyttiä, joten se sopisi isoine kafeterioineen ja mahdollisesti konfaankin rakennettavine lisätiloineen muutaman tunnin ylitykselle huomattavasti Tukholman linjan yölauttoja paremmin. Amorellassa on myös 5.kannen perässä henkilöautokansi, jonka verran se on Gabriellaa tehokkaampi myös autolauttana.
Gabriella, vaikka onkin runkoratkaisuiltaan Amorellan sisaralus, on selvästi enemmän yön yli matkustamiseen ja jopa risteilyyn sovitettu. Sehän rakennettiin alun perin Eurowaylle Ruotsin ja Saksan välille oletuksella, että kaikilla matkustajilla on hyttipaikka. Samaa oletusta on jatkettu Vikingilläkin. Gabriellan ravintolakonseptin "karvalakkipuoli" on vuosien mittaan siirtynyt ainakin kolmeen eri paikkaan, eikä missään ole ollut oikein priima. Yön ylittäviä lyhytristeilyjä ajavana kruiserina Gabriella olisi Vikingin vanhemmista aluksista paras, jopa parempi kuin Cinderella, sillä siinä on suhteellisesti enemmän isompia hyttejä.
"Juggenien" (vai pitäisikö sanoa "kroaattien", koska Gabriellan valmistuessa valtion nimi oli vaihtunut) yhteinen vahvuus on toki se, että molempien snorkkelihyttikannet voidaan sulkea matkustajilta ilman kyyneleitä. On syytä olettaa, että matkustajia ei jatkossa enää edes haluta ohjata kategorioihin, jollaisia ei uusiin laivoihin enää aikoihin ole edes rakennettu.
Mariella edustaa monessa mielessä sukupolvea vanhempaa ajattelua. Siinä on matkustajatiloja oikeastaan vain kansilla 2-8, ja ylimmät kannet, joissa pitäisi olla kovan rahan maisemahyttejä ja näköalaravintoloita, on uhrattu henkilöstön majoitustiloiksi. Snorkkelikannen sulkeminen on ongelmallisempaa, koska säästöhyttien lisäksi siinä menetettäisiin myös saunaosasto. Päivälautaksi Mariella on hivenen Gabriellaa parempi, koska siinä kuitenkin on isommat ravintolatilat ja enemmän autopaikkoja, mutta myös ongelmia runsaan ja monin paikoin ahtaan hyttipuolen takia. Mariellan yleiset tilat olisivat rempan tarpeessa, eikä sellaista kannata tehdä, jos mahdollisille linjoille omassa käytössä on tarjolla parempikin alus.
Amorellassa on hyvin tilaa päivämatkustajille ilman hyttiä, joten se sopisi isoine kafeterioineen ja mahdollisesti konfaankin rakennettavine lisätiloineen muutaman tunnin ylitykselle huomattavasti Tukholman linjan yölauttoja paremmin. Amorellassa on myös 5.kannen perässä henkilöautokansi, jonka verran se on Gabriellaa tehokkaampi myös autolauttana.
Gabriella, vaikka onkin runkoratkaisuiltaan Amorellan sisaralus, on selvästi enemmän yön yli matkustamiseen ja jopa risteilyyn sovitettu. Sehän rakennettiin alun perin Eurowaylle Ruotsin ja Saksan välille oletuksella, että kaikilla matkustajilla on hyttipaikka. Samaa oletusta on jatkettu Vikingilläkin. Gabriellan ravintolakonseptin "karvalakkipuoli" on vuosien mittaan siirtynyt ainakin kolmeen eri paikkaan, eikä missään ole ollut oikein priima. Yön ylittäviä lyhytristeilyjä ajavana kruiserina Gabriella olisi Vikingin vanhemmista aluksista paras, jopa parempi kuin Cinderella, sillä siinä on suhteellisesti enemmän isompia hyttejä.
"Juggenien" (vai pitäisikö sanoa "kroaattien", koska Gabriellan valmistuessa valtion nimi oli vaihtunut) yhteinen vahvuus on toki se, että molempien snorkkelihyttikannet voidaan sulkea matkustajilta ilman kyyneleitä. On syytä olettaa, että matkustajia ei jatkossa enää edes haluta ohjata kategorioihin, jollaisia ei uusiin laivoihin enää aikoihin ole edes rakennettu.
Mariella edustaa monessa mielessä sukupolvea vanhempaa ajattelua. Siinä on matkustajatiloja oikeastaan vain kansilla 2-8, ja ylimmät kannet, joissa pitäisi olla kovan rahan maisemahyttejä ja näköalaravintoloita, on uhrattu henkilöstön majoitustiloiksi. Snorkkelikannen sulkeminen on ongelmallisempaa, koska säästöhyttien lisäksi siinä menetettäisiin myös saunaosasto. Päivälautaksi Mariella on hivenen Gabriellaa parempi, koska siinä kuitenkin on isommat ravintolatilat ja enemmän autopaikkoja, mutta myös ongelmia runsaan ja monin paikoin ahtaan hyttipuolen takia. Mariellan yleiset tilat olisivat rempan tarpeessa, eikä sellaista kannata tehdä, jos mahdollisille linjoille omassa käytössä on tarjolla parempikin alus.
Tämä olikin tosi asiantunteva vastaus, kiitos!
Ja Mariella oli näköjään maailman suurin risteilyalus valmistuessaan 1985, näin ne suurenee.
- Liittynyt
- 25 Lokakuu 2017
- Viestit
- 600
Mihin nämä väitteet perustuvat? Tilaratkaisuiltaan Mariella ja Gabriella ovat hyvinkin lähellä toisiaan. Buffet, kahvila, tax free, yökerho ja erikoisravintolat ovat kaikki samoissa sijainneissa molemmilla laivoilla. Samoin matkustajahytit sijaitsevat molemmissa lähes samalla tavalla. Eroina konferenssiosaston ja kylpylän sijainti, pienten baarien/pubien sijainti ja Gabriellan ylemmillä kansilla sijaitsevat hytit (melko pieni määrä suhteellisesti, eikä erityisesti muuta laivojen rakennetta). Mutta muuten nuo ovat hyvin samankaltaiset ja yhdellä laivalla matkustettuaan olisi hyvin helppoa suunnistaa toisella. Kansinumerot laivoilla poikkeavat hieman toisistaan, mikä voi hämätä (Mariellan autokannet 3 ja 3C, Gabriellan 3 ja 4).
---------- Viestit yhdistetty klo 21:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:41 ----------
Ja vaikka Mariellan uudistukset on tehty hieman ennen Gabriellaa, en usko eron olevan tilojen kunnon osalta kovin merkittävä. Uudistukset tosin tehtiin melko erilaisin tyylein, joista Gabriellan oli modernimpi ja ehkä omaan makuun onnistuneempi.