Olisiko yksi mahdollisuus myydä tarpeettomia isoja ruotsinlaivoja esim Norjaan? Heillähän on paljon risteilybisnestä ja esim Hurtigruten on käytännössä sitä, joskin sillä on myös paikallisiikenteen funktio jolloin autokantta tarvitaan.
Romut eivät taida kelvata Norjaan, koska...
Hurtigruta ei enää liikennöi 12:lla aluksella Bergenin Kirkkoniemen väliä. Norjan valtio kilpailutti laivalinjan kolmen paketin osassa. Hurtigruta voitti kaksi pakettia ja kolmas meni uudelle varustamolle Havila Kystruten AS:lle. Havilan piti aloittaa liikenne tammikuun alussa neljän aluksen voimin, mutta elektronimikroskooppisen syyn takia liikenne alkaa vasta heinäkuun alkupuolella, kun kaksi (Havila Castor ja Havila Capella) neljästä aluksesta saadaan liikenteeseen. Loput kaksi (Havila Polaris ja Havila Pollux) saataneen liikenteeseen vuoden lopulla. Castorin ja Capellan liikenteen aloituksen viivästys johtuu turkkilaisen laivanrakentajan Koronaviipeestä. Polariksen ja Polluxin myöhästyminen johtuu siitä, että alunperin valittu espanjalainen laivanrakentaja joutui taloudellisiin vaikeuksiin, jolloin varustamo päätti rakennuttaa nämäkin alukset Turkissa. Polttoaineena Havilan aluksille tulee nesteytetty maakaasu ja niihin on lisäksi asennettu maailman suurin laiva-akusto. Niistä irtoaa sähköistä matkantekoa jopa neljäksi tunniksi. Hiilidioksidipäästöt vähenevät neljänneksellä ja typen oksidien määrä 90%:lla.
Tällä hetkellä Hurtigruta liikennöi seitsemällä aluksella (Nordkapp, Polarlys, Nordlys, Richard With, Kong Harald, Vesterålen ja Nord Norge), valmistuneet 1983 ja 1997 välisenä aikana. Laivat on peruskorjattu vuosina 2016-19. Ne tullaan uudistamaan myöhemmin nesteytetylle maakaasulle + akustolle, Havilan alusten tyyliin. "Nestorialuksen" Lofoten (vuosikerta 1964) kohtalosta en ole vielä löytänyt tietoa ja sama koskee uusinta hankintaa, Spitsbergen, hankittu 2015, valmistunut 2009. Loput kolme vuosien 2002-03 vuosikerran alusta Trollfjord, Midnatsol ja Finnmarken, aiotaan muuttaa maakaasulle, jonka jälkeen ne saavat uudet nimet, järjestyksessä Maud, Eirik Raude ja Otto Sverdrup. Alukset tulevat risteilyliikenteeseen. Norjan armeijalla oli muuten kahdesta vm. aluksesta erikoinen vuonna 2005 solmittu sopimus. Kriisiaikoina laivat pitää 10 vuorokaudessa olla muunnettavissa kelluviksi kenttäsairaaloiksi. Autokannelle tulisi tuolloin 70 lääkärin sairaala.
Risteilypuolella taas on tulevien alusten Maud, Eirik Raude ja Otto Sverdrupin lisäksi kaksi uudehkoa, vuonna 2019 valmistunutta alusta, Fritdjof Nansen ja Roald Amundsen. Nämäkin ovat hybridialuksia, diesel + akkusähkö -käyttöisiä.
Siljan tms Itämerenromut vaatisivat melkoisen suuria remppoja. Vaikein remppakohde saattaisi olla uusi ramppi autokannelle. Hurtigrutan nykyisissä aluksissa autokannen ramppi sijaitsee paapurin kyljessä, eikä edessä/perässä kuten meille tutuilla Ruotsinlaivoilla.