En nyt heti jaksa uskoa että palvelua huonontamalla saataisiin ihmisiä siirrettyä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tai sitten pitäisi hinnankin laskea samassa suhteessa. Ei matka Sipoosta Helsinkiin lyhene sillä että ihmiset laitetaan vaihtamaan kulkuneuvoa matkalla. Ei Sipoolainen itäkeskuksessa mitään tee jos työpaikka on keskustassa.
HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 51B/2020
- Viestiketjun aloittaja kuukanko
- Aloituspäivämäärä
En nyt heti jaksa uskoa että palvelua huonontamalla saataisiin ihmisiä siirrettyä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tai sitten pitäisi hinnankin laskea samassa suhteessa. Ei matka Sipoosta Helsinkiin lyhene sillä että ihmiset laitetaan vaihtamaan kulkuneuvoa matkalla. Ei Sipoolainen itäkeskuksessa mitään tee jos työpaikka on keskustassa.
Itämetron avaamisesta lähtien trendi on ollut selkeä, yhä harvempi pääsee Helsingin keskustaan ilman vaihtoa.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,487
Aivan varmasti, mutta trendin erinomaisuudesta on kautta aikain ollut erilaisia mielipiteitä. En itse vastusta liityntään pohjautuvaa järjestelmää, mutta sen toteuttamistavassa voi periaatteessa joissakin tilanteissa olla hiomista.
Kummasti lauttasaarelaiset saavat suoran linjan 21 keskustaan.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,171
Kuin myös kulosaarelaiset. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 1,911
Olen Samulihn kanssa samaa mieltä, että seisomapaikkojen ja istumapaikkojen osuutta ja etuja käsitellään ääriesimerkeillä. Vaikka periaatteessa sisään mahtuminen on tärkeämpää kuin istumapaikan saaminen, muutenhan ei matkustajat nousisi bussiin enää istumapaikkojen loputtua. Tilanteessa jota Hylje esitti on pitänyt mennä niin monen asian pieleen, ettei käytännössä ole vaihtoehtoja, eikä sellaisen perusteella kannata vetää johtopäätöksiä, mikä kannattaa tai mikä on hyväksyttävää.
Siis takaisin esimerkkeihin itse ketjun aiheista. Keskustelu alkoi PeneB:n mielipiteestä, että runkolinjoille olisi riittänyt pienempikin penkkimäärä. En tunne linjoja 18 ja 39 hyvin, mutta nykyisistä 40 ja 43 tiedän sen, että toisin kuin nuo kaksi muuta, ne on puhtaita esikaupunkilinjoja sillä osuudella, joka periytyy runkolinjalle 40. Matkustajat jotka nousevat sen kyytiin aamuruuhkassa pääsääntöisesti kulkevat kantakaupungin ja Haaga-Kannelmäen välillä. Siis kuorma nousee Ruskeasuolle asti ja siitä eteenpäin vähenee tasaisesti, eikä matkustajat vaihdu kokonaan useaan kertaan kuten noilla muilla. Kannelmäen asemalla matkustajat vaihtuvat, mutta Pelimannintielle päin kuormitus tuskin tulee olemaan suurta ja Kaaresta päin nämä kulkevat ruuhkasuuntaa vastaan ja vain lyhyen matkaa. Tälläisella linjalla jos painotetaan seisomapaikkoja, etenkin kalustolla jossa niitä enimmilläänkin on vähän verrattuna kokonaispaikkoihin, käy helposti siten ettei sitä istunmapaikkaa saa joko ollenkaan tai juuri ennen poisjäämistä ja on päädytty seisomaan jopa parikymmentä minuuttia.
Tällä kierroksella kaikille kolmelle runkolinjalle on yhteensä tulossa 40 autoa. Helmikuussa hallituksen päätöasikirjoissa arvioitiin 18 ja 39 osuudeksi 27-28 autoa. Linjalle 40 jää siis 12-13, joka kai tarkoittaa 8min vuoroväliä. Kun kaksi 12min välein ruuhkassa kulkevaa linjaa, toinen teli ja toinen kaksiakselinen, korvautuu yhdellä 8min välein kulkevalla, niin se lisää suuresti riskiä pitkiin seisomismatkoihin. Pohjimmainen ongelma on, ettei linjalle 40 ole vaadittu erilaista kalustoa, esimerkiksi kolmiovisia niveliä joihin saisi enemmän istumapaikkoja kuin teliin, vaikka se on muussa kuin suuressa kuormituksessa erilainen linja kun muut kaksi runkolinjaa. Noh voi olla, etta Nobina hankkii osan vähemmillä ovilla ja suuremmalla määrällä istumapaikkoja, mutta ei sellaista pitäisi jättää liikennöitsijän päätettäväksi tilaaja-tuottaja -mallissa.
Kuten jo aikaisemmin sanoin 18 ja 39 linjoina ei ole minulle kovin tuttuja. Sen vähän mitä olen niillä harrastusmielessä kulkenut, olen kuitenkin huomannut, että uusien runkolinjojen osuudella suuri osa matkustajista vaihtuu kolmessa kohdassa. Kampissa, Meilahdessa ja Pitäjänmäen asemalla. Pitäjänmäen pohjoispuolella tulee kulkemaan toinenkin runkolinja, eli kuormituksen ei pitäisi olla ongelma muutenkaan. Lopulla osuudella nuo kolme kohtaa, jotka ovat 10-12min päässä toisistaan varmistavat, että suuri osa seisojista saa paikan joko 10min sisällä noususta tai matka on heillä muutenkin tuota lyhyempi. Mutta kun en tunne linjoja sen paremmin, kysymys kuuluukiin saavatko kaikki seisojat istumapaikan halutessaan tuossa ajassa suunnitellulla penkkimäärällä tai pystyykö niitä vähentämään ilman, että tämä ei enää toteudu. Nimittäin jos penkkejä voi vähentää ilman, että matkustajat joutuvat seisomaan pitempiä matkoja, se on minusta hyväksyttävää.
Jos näillä runkolinjoilla ei edes seisomapaikat tule riittämään, on kuitenkin mahdollista lyhentää vuoroväliä vielä jonkin verran ennen kuin ketjuuntumisesta tulee kestämätöntä, eli sen takia ei pitäisi ruveta vielä repimään penkkejä pois. Olettaen että kilpailutuksen raamit sen sallivat.
Siis takaisin esimerkkeihin itse ketjun aiheista. Keskustelu alkoi PeneB:n mielipiteestä, että runkolinjoille olisi riittänyt pienempikin penkkimäärä. En tunne linjoja 18 ja 39 hyvin, mutta nykyisistä 40 ja 43 tiedän sen, että toisin kuin nuo kaksi muuta, ne on puhtaita esikaupunkilinjoja sillä osuudella, joka periytyy runkolinjalle 40. Matkustajat jotka nousevat sen kyytiin aamuruuhkassa pääsääntöisesti kulkevat kantakaupungin ja Haaga-Kannelmäen välillä. Siis kuorma nousee Ruskeasuolle asti ja siitä eteenpäin vähenee tasaisesti, eikä matkustajat vaihdu kokonaan useaan kertaan kuten noilla muilla. Kannelmäen asemalla matkustajat vaihtuvat, mutta Pelimannintielle päin kuormitus tuskin tulee olemaan suurta ja Kaaresta päin nämä kulkevat ruuhkasuuntaa vastaan ja vain lyhyen matkaa. Tälläisella linjalla jos painotetaan seisomapaikkoja, etenkin kalustolla jossa niitä enimmilläänkin on vähän verrattuna kokonaispaikkoihin, käy helposti siten ettei sitä istunmapaikkaa saa joko ollenkaan tai juuri ennen poisjäämistä ja on päädytty seisomaan jopa parikymmentä minuuttia.
Tällä kierroksella kaikille kolmelle runkolinjalle on yhteensä tulossa 40 autoa. Helmikuussa hallituksen päätöasikirjoissa arvioitiin 18 ja 39 osuudeksi 27-28 autoa. Linjalle 40 jää siis 12-13, joka kai tarkoittaa 8min vuoroväliä. Kun kaksi 12min välein ruuhkassa kulkevaa linjaa, toinen teli ja toinen kaksiakselinen, korvautuu yhdellä 8min välein kulkevalla, niin se lisää suuresti riskiä pitkiin seisomismatkoihin. Pohjimmainen ongelma on, ettei linjalle 40 ole vaadittu erilaista kalustoa, esimerkiksi kolmiovisia niveliä joihin saisi enemmän istumapaikkoja kuin teliin, vaikka se on muussa kuin suuressa kuormituksessa erilainen linja kun muut kaksi runkolinjaa. Noh voi olla, etta Nobina hankkii osan vähemmillä ovilla ja suuremmalla määrällä istumapaikkoja, mutta ei sellaista pitäisi jättää liikennöitsijän päätettäväksi tilaaja-tuottaja -mallissa.
Kuten jo aikaisemmin sanoin 18 ja 39 linjoina ei ole minulle kovin tuttuja. Sen vähän mitä olen niillä harrastusmielessä kulkenut, olen kuitenkin huomannut, että uusien runkolinjojen osuudella suuri osa matkustajista vaihtuu kolmessa kohdassa. Kampissa, Meilahdessa ja Pitäjänmäen asemalla. Pitäjänmäen pohjoispuolella tulee kulkemaan toinenkin runkolinja, eli kuormituksen ei pitäisi olla ongelma muutenkaan. Lopulla osuudella nuo kolme kohtaa, jotka ovat 10-12min päässä toisistaan varmistavat, että suuri osa seisojista saa paikan joko 10min sisällä noususta tai matka on heillä muutenkin tuota lyhyempi. Mutta kun en tunne linjoja sen paremmin, kysymys kuuluukiin saavatko kaikki seisojat istumapaikan halutessaan tuossa ajassa suunnitellulla penkkimäärällä tai pystyykö niitä vähentämään ilman, että tämä ei enää toteudu. Nimittäin jos penkkejä voi vähentää ilman, että matkustajat joutuvat seisomaan pitempiä matkoja, se on minusta hyväksyttävää.
Jos näillä runkolinjoilla ei edes seisomapaikat tule riittämään, on kuitenkin mahdollista lyhentää vuoroväliä vielä jonkin verran ennen kuin ketjuuntumisesta tulee kestämätöntä, eli sen takia ei pitäisi ruveta vielä repimään penkkejä pois. Olettaen että kilpailutuksen raamit sen sallivat.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,487
HSL:n Haagan linjastosivulla kerrottiin, että runkolinjan 40 vuorotiheydeksi tulee ruuhkassa 8 minuuttia ja sen ulkopuolella pääosin 10 minuuttia. Elokuussa 2020 (10.8.) alkavissa aikatauluissa nykyinen 40 menee aamuruuhkassa enää 13 - 14 minuutin ja iltapäiväruuhkassa 15 - 16 minuutin vuorotiheydellä. 43:sen, joka siis jää linjastouudistuksessa pois, tulevan talvikauden vastaavat vuorovälit ruuhkissa ovat samat 13 - 14 / 15 - 16 minuuttia. Ruuhka-ajan ulkopuolella kummankin linjan perusvuoroväli on 20 minuuttia. Ruuhkien ulkopuolella uudella 40:llä tulee olemaan sama lähtömäärä kuin vanhoilla 40:llä ja 43:lla yhteensä. Ruuhkissa lähtöjen määrä hieman pienenee, mutta esim. iltapäivisin sangen vähän. Vanhalla 40:sellä on arkisin kaksiakseliset bussit, 43:sella joka päivä telit. Kaksiakselisessa A2-bussissa istuimia, joita itsekin arvostan, on usein 40 kpl ja telissä tavallisimmin 49 kpl. Uusissa nivelissä niitä tulee olemaan 45 kpl tai vähän enemmän. En näe ainakaan noilla linjoilla olevan tapahtumassa kovin suurta katastrofia, päinvastoin. Avorahastus moniovisine kalustoineen jouduttaa matkaa, ja sähkökäyttö tekee ajoneuvosta todella miellyttävän. Liikkeellelähtö tapahtuu kuin ajatus, dieselin mölinä jää pois, samoin pois jäävät vaihteiston nykimiset ja erilaiset öljyjen löyhkät. Itse odotan erittäin positiivisin mielin elokuun 2021 muutoksia, varsinkin Haagan linjoilla.
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 1,911
Tämä on minun tulkintaa, mutta näkisin että kun Haagan linjastosuunnitelma on toteutettu ennen koronaa, niin nyt toteutettavat sopeuttamistoimet vaikuttavat siihen saman verran kuin nykyisiin linjoihin jos poikkeustilan vaikutukset kantautuvat sinne asti. Eli vuoroväli on todennäköisesti pitempi kuin luvattu 8min. Jos taas vuoden päästä syksynä ollaan palattu jokseenkin normaaliin, niin silloinkin parhaiten soveltuva vertailukohde on koronaa edeltävä aika.
Mielestäni seisojia oli molemmalla linjalla ruuhkahuipussa koronaa edeltäneessä normaalitilanteessa, eli niitä on odotettavissa tulevaisuudessakin pitemmillä vuoroväleillä. Matkan nopeuttaminen kerää myös lisää matkustajia, mikä on kyllä hyvä asia, mutta jos seisojia tulee sen verran, että mennään juuri useita kymmeniä minuutteja seisten, monella saattaa jäädä sähkökaluston edut huomaamatta.
Ei muuta, kuin varikolle pelitietokone, jossa Euro Truck Simulator 2.
Halpa tapa opettaa peruttamaan, toki nivel käyttäytyy hiemar eirlailla, kun on kääntyvä takapyötä, mutta periaate on sama, kuin puolikkaalla peruuttaminen.
Tai toinen vaihtoehto on radio-ohjattava nivel-bussi varikolle testattavaksi, sekin halpa tapa opettaa. On kolhuihinkin varaa.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,487
Koronan kaikkia vaikutuksia joukkoliikenteen käyttöön ja järjestämiseen emme tosiaan tiedä. Kuukankon laskelmien (näkyvät tämän ketjun viestissä #25) mukaan uusi soppari pudottaa hintoja joka tapauksessa, joten leikkauspaineet eivät ehkä kaikista ensimmäisinä kohdistu tähän pakettiin, vaikka monenlaisia synkkiä pilviä seilaa yllämme. Iso juustohöylä voi toki jossain vaiheessa leikata paljon ja kaikkialta, mutta se on sitten jo ihan oma juttunsa.
Useita kymmeniä minuutteja? Kuinka kauan runkolinja 40 oikein ajaa jostain Ilkantieltä Töölön tullille, jolla välillä suurin kysyntä mitä ilmeisimmin esiintyy? Nykyinen tiheästi pysähtyvä 40 suljetulla rahastusjärjestelmällä ajaa sen aamuruuhkassa noin parissakymmenessä minuutissa reittioppaan mukaan. 20 minuuttia tai sitä pidempään kestävästä matkasta toki varmasti ihan kuka tahansa matkustaisi mieluiten suurimmalta osin istuen, mutta kaikille tätä ei ole mahdollista järjestää nykyisessä eikä tulevassa talousahdingossa, eihän se ollut mahdollista edes koronaa edeltävinä hyvinäkään aikoina. Tosin nyt koronan aikaan monet seisovat bussissa sen takia, etteivät tartunnan pelossa halua mennä toisen matkustajan viereen istumaan. Näin toimin itsekin, kun kesäkuun alussa uskaltauduin bussin (se taisi olla vieläpä linja 40) kyytiin. Töölön tullille menin puoli kahdeksaksi aamulla, tilaa oli sinänsä vaikka kuinka paljon, mutta ikkunapaikat olivat miehitettyjä (tai ainakin naisitettuja).
No mikä on lyhyt ja mikä pitkä? Keskimääräinen joukkoliikennematkan pituus taitaa HSL -alueella olla reilu seitsemän kilometriä. Se on 20km/h nopeudella noin 20 minuuttia. Mediaania en löytänyt, mutta taitaa olla lyhyempi?
Lisäksi voisi arvata, että matkat ovat lyhenemään päin. Paitsi yhdyskuntarakenteeseen liittyvistä syistä, myös siksi, että vapaa-ajan matkojen suhteellinen osuus kaikista matkoista on ollut kasvamaan päin ja vapaa-ajan matkoissa on enemmän joustoa tarjonnan mukaan kuin työmatkoissa. Jos sipoolainen pääsee kymmenen minuutin vuorovälillä katsomaan elokuvia Itäkeskukseen ja puolen tunnin vuorovälillä keskustaan, niin varmaan se Itäkeskus kelpaa yhä useammalle yhä useammin.
Nykyteknologian rajoittaman joukkoliikenteen vahvuudet eivät ole pitkissä keskusten ulkopuolisissa kaupunkimatkoissa, koska auto on niissä täysin ylivertainen. Tämän vuoksi on mielestäni ihan perusteltua välillä kyseenalaistaa HSLn pehmeiden penkkien spagettilinjastokonsepti, joka on käytännössä vain kepulaishenkistä alueellista tulonsiirtoa: ihmisiä kannustetaan asumaan liikkumisen ja muun palvelutuotannon kannalta haasteellisissa paikoissa. Jos rahaa ei tärvättäisi pk-seudun periferioiden palvelemiseen, sitä voitaisiin investoida vahvempiin runkolinjoihin, jolla olisi positiivinen vaikutus myös kaupunkirakenteeseen. Matkat lyhenisivät sekä pituudessa että ajassa.
Lyhyen ja pitkän määritelmät on subjektiivisia. Tutkimustietoakin varmasti on, kuinka pitkiä matkoja kuinkakin moni on halukas seisomaan. Seisoessakin vaikuttaa, pääseekö seisomaan väljästi, vai joutuuko seisomaan ruuhkaisessa ihmismassassa. Veikkaisin, että 20 minuutin kohdalla seisomaan halukkaiden osuus on jo pieni. Vaihtoehdon puuttuessa seisominenkin kelpaa, mutta Suomessa auto on realistinen vaihtoehto melkein kaikille muille kuin lapsille.
Ihmiset asuvat pääkaupunkiseudulla siellä minne asuntoja rakennetaan. Missään niitä ei jää tyhjiksi. Vaikka suurin osa asunnoista onkin rakennettu ja edelleen rakennetaan paikoille, joissa auton palvelutaso voittaa joukkoliikenteen, on joukkoliikenteen käyttäjiäkin paljon kerrostaloalueilla.
Mitä tarkoitat periferialla? Pääkaupunkiseutulaista kerrostalolähiötä, kehyskunnan pellonlaitaa vai jotain muuta? Kerrostalolähiöstä on todistetusti mahdollista saada ihan hyvin joukkoliikennematkustajia, jopa niin paljon että niihin vedetään runkolinjoja. Matkat on niistä tyypillisesti niin pitkiä, että seisominen ei enää houkuttele. Kysyntääkään ei ole niin paljoa, etteikö riittävää kapasiteettia saisi tarjottua istumapaikkapainotteisestikin. Pellon laidalle taas on ihan sama, mitä joukkoliikennettä tarjotaan, koska ei sieltä joukkoliikenteeltä kuitenkaan kulje kuin maatalon lapset kouluun (kunnes tulevat mopoikään).
Viimeksi muokattu:
Itse käytän silloin tällöin linjoja 311 tai 571 Pähkinärinteestä Myyrmäkeen ja vaikka matka-aika on vain noin 10 minuuttia niin kyllä väki mieluummin istuu kuin jää seisomaan. Toki tällä välillä on myös paljon iäkkäitä matkustajia joille seisominen ei muutenkaan ole mikään vaihtoehto mutta myös nuoremmat hakeutuvat mieluummin istumapaikoille. Sanoisin että seisomapaikalla matkustaminen menettelee muutaman pysäkinvälin matkalla kun matka-aika on muutamasta minuutista alle kymmeneen minuuttiin. 20 minuuttia on jo pitkä aika matkustaa seisten bussissa joka kääntyilee ja pysähtelee pysäkeillä ja liikennevaloissa.
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 1,911
Bussmagasinet kertoo, että Nobina on tilannut 106 BYDin sähköbussia Helsinkiä ja Turkua varten. https://www.bussmagasinet.se/2020/09/nobina-storhandlar-byd-till-finland/
Turkuun on menossa sähkötelejä ja Helsinkiin tulee pätkiä ja niveliä. Eli Nobinan aikaisempiin hankintoihin perustuneet foorumiilla esitetyt arvaukset kenen sähköniveliä Nobina tilaa osuivat oikeaan.
Turkuun on menossa sähkötelejä ja Helsinkiin tulee pätkiä ja niveliä. Eli Nobinan aikaisempiin hankintoihin perustuneet foorumiilla esitetyt arvaukset kenen sähköniveliä Nobina tilaa osuivat oikeaan.