Länsi-Helsingin raitiotie

Tuota päätöstä ei kyllä ole varmasti tehnyt yksikään liikennevaloja suunnitteleva taho. 60 metrin etäisyydelle ei saada mitään järkevää liikennevalokiertoa, ilman törkeää punaisen valon heittoa päin naamaa toiseen suuntaan.

Eiköhän tuo ole vain korttelien rakentamista liikenteestä piittaamatta ja lopulta ollaan todettu, että liikenne on liian vaarallista ilman liikennevaloja ja jouduttu laittamaan liikennevalot.
Ei varmasti olekaan suunniteltua, sen verran huonot järjestelyt siellä on. Jos laitettaisi liikennevalot jokaisen korttelin kohdalle pääsisi jo eroon kolmesta liikennevaloristeyksestä. Olisi muuten kiinnostava nähdä miten Kaivokatu vetäisi, jos Mannerheimintien ja Mikonkadun väliltä poistettaisiin kaikki liikennevalot.
 
Keskustassa on, tai ainakin ennen näivettymistä oli, muutama niin vilkas suojatie, että siellä ei ilman valoja pääsisi autot ja ratikat etenemään, mutta muilta osin valoja voisi mun mielestä aika rankalla kädellä vähentää. Tiedän, että valoja perustellaan usein liikenneturvallisuudella, mutta tekisi mieli testata tuotakin muutamassa risteyksessä ihan käytännössä. Aiemmin liikennevaloista eivät piitanneet fillarit, nyt tuohon voidaan lisätä vielä skuutit, ja molempien määrät ovat kasvaneet reippaasti. Mahtaisiko se kokonaisuus oikeasti muuttua onnettomuusalttiimmaksi, jos ne valot vaan otettaisiin pois eli niistä ei tarvitsisi kenenkään piitata mutta kaikkien pitäisi vähän varoa toisiaan?
Minua ainakin hirvittäisi se meno. Liikenneympyröissäkään ei osata ajaa. Sörnäisten rantatiellä oli lähes pari vuotta liikenneympyrä. Seurasin liikennettä sen viimeisinä viikkoina. Ympyrään keskustasta Hakaniemeen kulkevat jatkuvasti pysähtyivät väistämään kärkikolmion takaa Kalasataman suunnasta keskustaan ajavia. Tunnin aikana ne harvat, jotka eivät pysähtyneet väistämään ympyrään pyrkijöitä, saivat kärkikolmion takaa tulevilta torven soittoa. Yksikin autoilija pääsi jatkamaan kulkuaan ympyrässä vasta, kun siviilipoliisi jäi noudattamaan kärkikolmiota. Itseäni suoraan sanoen ****ttaa nykyisin ajaa esimerkiksi liikenneympyröihin, kun jos ympyrässä on vähänkään enemmän autoja ja ei heti pääse liittymään, niin sitten alkaa takana torvet soida, ihan kuin se olisi minun vika, että ympyrässä on paljon autoja. Tämä ainoastaan Helsingissä. Oma lukunsa on suoraan eteen tunkevat, joiden takia ympyrässä joutuu jarruttamaan.

Toinen esimerkki kärkikolmion noudattamattomuudesta löytyy John Stenbergin rannan ja Hakaniemenrannan liittymästä, jossa jatkuvasti soi torvet. Ja on tuosta muuan konstaapelin twiitti iltapäivälehtiinkin päässyt, kun kärkikolmion takaa ajetaan aivan pokalla poliisin eteen.

Kolmas esimerkki viimeisen kuukauden osalta on, kun Pohjoisrannassa valot olivat vilkulla, johtuen valtiovierailusta. Pohjoisrannassa porukalla ylitimme suojatietä (4 kaistan ylitys) ja 2. kaistan kohdalla kuljimme ja 3. ja 4. kaistaa ylittävät ajoivat pokalla. Yksi autoilija painoi vain kaasua, kun oli metrin-kahden päässä ylittäjistä.

Yksinkertaisesti, jos on useampi kaistaisia katujen risteyksiä tai niillä suojateitä, eivät ihmiset vain malta noudattaa lakia. Tämä on valitettavaa, mutta ihmisillä on aina hirveä kiire ja siinä tarpeeksi syytä jättää noudattamatta väistämisvelvollisuuttaan.

Tiedän, että liikennevalot hidastavat käytännössä aina liikennettä. Se näkyy joka toimivuusmallissa. Ihan mikä tahansa risteys, niin liikennevalot aiheuttavat viiveitä, kun ne liikennemalliin lyödään.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi muuten kiinnostava nähdä miten Kaivokatu vetäisi, jos Mannerheimintien ja Mikonkadun väliltä poistettaisiin kaikki liikennevalot.
En ole ihan varma, että se juuri tuossa kohdassa toimisi, kun jalankulkijoita on niin paljon. Osan valoista voisi varmaan poistaa, mutta vilkkaimmat suojatiet siinä ratikkapysäkin ja Keskuskadun kulmilla voisi olla aika vaikeita autoille.

Minua ainakin hirvittäisi se meno. Liikenneympyröissäkään ei osata ajaa.
Terveisiä Espoosta, jossa liikenneympyröissä ei myöskään osata ajaa, mutta se johtaa päinvastaiseen käyttäytymismalliin. Jarrut kiinni jo reippaasti ennen ympyrää ja sitten mietitään, että kuka tästä menikään ja missä järjestyksessä, ja varmuuden vuoksi odotellaan vielä sadan metrin päästä tuleva bussikin ennen kuin uskalletaan lähteä hiipimään. Juuri äsken ajoin ympyrään, jossa mä ja mun edellä kaksi autoa olivat kaikki ajamassa heti seuraavasta oksasta ulos, kaikilla kiltisti vilkut päällä. Tuolta haarasta tuleva auto odotti silti meidän letkamme ennen kuin uskalsi lähteä ympyrään. Vilkuista huolimatta.

Mä olen monessa muussakin yhteydessä miettinyt, mistä voi johtua suuret erot ajokulttuurissa Espoon ja Helsingin välillä, varsinkin kun Espoo nimenomaisesti tunnetaan autokaupunkina ja silti espoolaiset näyttäytyvät hitaampina ja ylivarovaisina.

Kolmas esimerkki viimeisen kuukauden osalta on, kun Pohjoisrannassa valot olivat vilkulla, johtuen valtiovierailusta. Pohjoisrannassa porukalla ylitimme suojatietä (4 kaistan ylitys) ja 2. kaistan kohdalla kuljimme ja 3. ja 4. kaistaa ylittävät ajoivat pokalla. Yksi autoilija painoi vain kaasua, kun oli metrin-kahden päässä ylittäjistä.
Ei silti osunut. :) Mutta joo, kyllähän noita tilanteita tulee. Muistanko oikein, että se neljättä kaistaa ajava saa ajaakin, jos olette vasta toisen kaistan kohdalla eli siinä on yksi kaista väliä? Vai onko tämä nyt jotain 90-luvun sääntöjä, jotka on muuttuneet?
 
Viimeksi muokattu:
Terveisiä Espoosta, jossa liikenneympyröissä ei myöskään osata ajaa, mutta se johtaa päinvastaiseen käyttäytymismalliin. Jarrut kiinni jo reippaasti ennen ympyrää ja sitten mietitään, että kuka tästä menikään ja missä järjestyksessä, ja varmuuden vuoksi odotellaan vielä sadan metrin päästä tuleva bussikin ennen kuin uskalletaan lähteä hiipimään. Juuri äsken ajoin ympyrään, jossa mä ja mun edellä kaksi autoa olivat kaikki ajamassa heti seuraavasta oksasta ulos, kaikilla kiltisti vilkut päällä. Tuolta haarasta tuleva auto odotti silti meidän letkamme ennen kuin uskalsi lähteä ympyrään. Vilkuista huolimatta.
Täällä Helsingin puolella on niin usein ajettu ympyrästä eteenpäin, että ei uskalla ympyrään tunkea, vaikka ympyrään tulijalla on vilkku. Pari kertaa meinannut kolari tulla, kun toiset käyttää vilkkua oikealle ympyrään TULLESSA. 😟
Ei silti osunut. :) Mutta joo, kyllähän noita tilanteita tulee. Muistanko oikein, että se neljättä kaistaa ajava saa ajaakin, jos olette vasta toisen kaistan kohdalla eli siinä on yksi kaista väliä? Vai onko tämä nyt jotain 90-luvun sääntöjä, jotka on muuttuneet?
Olisi osunut, jos ei olisi hidastettu suojatiellä kävelyvauhtia ja tämä ei olisi kiihdyttänyt.

Lain mukaan suojatiellä kävelevälle tai sille aikovalle jalankulkijalle on annettava tietä. Tuolloin pitäisi pysähtyä, jos jalankulkijan jalan astuessa ensimmäiselle kaistalle. Jos välissä on saareke, niin suojateitä on useampi, jolloin ei vielä tarvitse ensimmäistä suojatietä ylittävälle pysähtyä toisella suojatien osalla. On noita tapauksia, joissa jalankulkija on astunut viereisen kaistan suojatielle (ilman välisaareketta), kortti noista taitaa aina lähteä hyllylle, jos poliisi näkee.

Olen Helsingissä myös joutunut tilanteeseen valo-ohjaamattomalla suojatiellä, jossa autoja viuhuu edestä ja takaa ja seissyt ajokaistojen välissä (ei saarrekkeella vaan ajokaistaviivojen kohdalla) ja toivonut pois pääsyä. Olen menettänyt uskoni siihen, että useampi ajokaistaisilla suojateillä olisi turvallista
 
Viimeksi muokattu:
Ei varmasti olekaan suunniteltua, sen verran huonot järjestelyt siellä on. Jos laitettaisi liikennevalot jokaisen korttelin kohdalle pääsisi jo eroon kolmesta liikennevaloristeyksestä. Olisi muuten kiinnostava nähdä miten Kaivokatu vetäisi, jos Mannerheimintien ja Mikonkadun väliltä poistettaisiin kaikki liikennevalot.
Asiasta kukkaruukkuun. Kaivokadulla käsittääkseni (en muista mistä kuulin aikoinaan) oli ratikkapysäkkien kohdalla aikoinaan järjestely, että jalankulkijoiden oli tarkoitus mennä maan alta laitureille ja kadun alitse. Suojateitä ei tuolloin siis olisi ollut ja suojatiet lisättiin myöhemmin, koska ihmiset pomppivat kuitenkin kadun yli, vaikka maan altakin pääsee, kuten nykyisin.
 
Asiasta kukkaruukkuun. Kaivokadulla käsittääkseni (en muista mistä kuulin aikoinaan) oli ratikkapysäkkien kohdalla aikoinaan järjestely, että jalankulkijoiden oli tarkoitus mennä maan alta laitureille ja kadun alitse. Suojateitä ei tuolloin siis olisi ollut ja suojatiet lisättiin myöhemmin, koska ihmiset pomppivat kuitenkin kadun yli, vaikka maan altakin pääsee, kuten nykyisin.
Jep, parhaimpaan itäblokin tyyliin! Siellähän noita on vieläkin käytössä. Tuo liittyi Asematunnelin avaamiseen. Pysäkeiltä oli portaat katutason alle tunneliin myymälöineen. Mutta eihän kansa suostunut tuollaiseen ylös-alas-ramppaamiseen, joten kaupunki lopulta taipui. Suojateiden sijoittelu on vaihdellut vuosien mittaan. Oli sellainenkin vaihe, jossa aseman pääovien edustalla ei ollut suojatietä, vaan se/ne oli sivummalla.
 
Jep, parhaimpaan itäblokin tyyliin! Siellähän noita on vieläkin käytössä. Tuo liittyi Asematunnelin avaamiseen. Pysäkeiltä oli portaat katutason alle tunneliin myymälöineen. Mutta eihän kansa suostunut tuollaiseen ylös-alas-ramppaamiseen, joten kaupunki lopulta taipui. Suojateiden sijoittelu on vaihdellut vuosien mittaan. Oli sellainenkin vaihe, jossa aseman pääovien edustalla ei ollut suojatietä, vaan se/ne oli sivummalla.
Muistan hyvin tuon kun "Castrénin metron" ideologiaan kuului se, että autot kulkevat maanpäällä ja keskustan joukkoliikenne sekä jalankulku tapahtuu sääsuojattuna maanalla. Kaivokadun ratikkapysäkit avattiin joulukuussa 1967 ja käynti sinne tapahtui vain Asematunnelin kautta, neljiä portaikkoja pitkin kavuten. Kaupungin ensimmäinen ja ainoa esteellinen ratikkapysäkki oli silloin keksitty. Asematunneli oli auki läpi vuorokauden ja se keräsi kaikki rappioalkoholistit ja muut hiipparit viettämään sinne yönsä, heidän ei tarvinnut enää värjötellä siltojen alla tai etsiä roskalaatikoita tai avoimia rappuja. Sittemmin Asematunneli suljettiin yöksi, kuten asemakin, rikollisuuden ja häiriköinnin takia ja pysäkille jouduttiin avaamaan ylevien suunnitelmien vastaisesti pintayhteydet Asema-aukion ja Keskuskadun risteyksistä. Vuosien jälkeen tehtiin vielä kävely-yhteys aseman pääovilta City-Centeriin.
Ja vaikka Kaivokadun pysäkki oli moninkertaisesti aidattu, ei se estänyt notkeitten kulkemista maanpäällisesti sinne. Aseman edustan parkkialueen ja City-Centerin/Kaivotalon puolella oli metalliputkiaidat ja samanlaiset oli tietysti myös itse pysäkillä, mutta niistä pääsi yli tai ali, omasta kunnosta riippuen. Kankeampikulkuiset kävelivät pidemmän matkaa raitiorataa pitkin aitauksen ulkopuolelta - ja onnettomimmat pusertuivat kuoliaaksi raitiovaunun ja tunnelirappujen betoniseinän väliin.
 
Marja pohtii Hesarissa Elielinaukiolle päättyvien bussilinjojen kohtaloa: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011202339.html

Kokonaan on jäänyt käsittelemättä se, että Vihdintielle on tulossa raitiotie. Kai sen tarkoitus nyt sentään on vähentää tuon suunnan bussiliikennettä edes jonkin verran, vaikka se onkin Höselille varmasti vaikea paikka.
Joo samaa mietin kun luin juttua että kait se nyt jotain vaikuttaa vaikka 40:een jne.
 
Marja pohtii Hesarissa Elielinaukiolle päättyvien bussilinjojen kohtaloa: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011202339.html

Kokonaan on jäänyt käsittelemättä se, että Vihdintielle on tulossa raitiotie. Kai sen tarkoitus nyt sentään on vähentää tuon suunnan bussiliikennettä edes jonkin verran, vaikka se onkin Höselille varmasti vaikea paikka.
Vihdintien bussiliikenteen vähentämisessä on se ongelma, ettei Myyrmäen ja Pasilan välillä ole yhtään aluekeskusta, jossa olisi sekä laajat kaupalliset palvelut että yhteys junaan. Tämä tarkoittaa luontevan vaihtopaikan puuttumista.

Huopalahden asemakin on vähän syrjässä, sinne on aika epäkäytännölliset vähän mutkaiset tieyhteydet, bussiterminaalin rakentamisessa on haasteita eikä Huopalahden asemalla ole mitään palveluita eli käytännössä isoa aluekeskusta, joka parantaa vaihtokokemusta kun merkittävä osa asioi samassa paikassa.

Vihdintien ratikka taas tulee todennäköisesti olemaan nykyisiä busseja hitaampi kantakaupungissa, jos sille ei joskus tulevaisuudessa rakenneta tunnelia. Vaihto hitaasta bussista käytännössä vielä bussiakin hitaampaan ratikkaan, johon on vielä hankala taata riittävästi istumapaikkoja, taas tarkoittaisi paljon kovin epämiellyttäviä vaihtoja, varsinkin kun ei ole vaihdoille matkan varrella mitään aluekeskusta, jossa olisi luonteva vaihtaa.

Kuitenkin jotenkin bussirallia keskustaan pitäisi vähentää.
 
Viimeksi muokattu:
Vuosikaudet Manskun liikennettä eri vinkkeleistä seuranneena suhtaudun erittäin skeptisesti oikeastaan mihinkään "ratkaisuun". Bussien ongelma, eli ruuhkautuminen, on vältettävissä vain rakentamalla niille joukkoliikennekatu, jossa muu liikenne on yksinkertaisesti kielletty. Nopeita raitiovaunuja Helsingin kapearaiteiseen ja mutkaiseen verkkoon lienee turha toivoa, kun omia ratojaan etenevät 13 ja 15:kaan eivät juuri normivauhtia kovempaan etenemiseen pysty.
Helsinkihän sijaitsee logistisesti täysin järjettömässä paikassa, joten melkein mikä tahansa ratkaisu on jollain tavoin huono. Ainoastaan metro pääsee etenemään esteettömästi (tämä toki pätee lähijuniinkin riippumatta siitä, mennäänkö pinnalla vai sen alla).
 
Joo samaa mietin kun luin juttua että kait se nyt jotain vaikuttaa vaikka 40:een jne.

Miten se linjaan 40 vaikuttaisi, kun noilla ei ole muuta yhteistä kantakaupungin ulkopuolella kuin se, että ne palvelee Kauppakeskus Kaarta? Petterin mainitsemista syistä en usko, että bussiliikenne vähenee kovin paljoa, ja palvelutason takia olisi hyvä, että osa linjoista ajaisi Elielinaukiolle, jotta voi vaihtaa junaan.
 
Kuka siellä vaihtaa junaan, jos junaan vaihtoa halajaa Haagasta on siihen varmasti parempia paikkoja?
 
Kuka siellä vaihtaa junaan, jos junaan vaihtoa halajaa Haagasta on siihen varmasti parempia paikkoja?

Katselin reittiehdotuksia eri paikoista pääradan varrelle ja bussilla Elielinaukiolle ja vaihto junaan on yksi ehdotettu reitti monista sellaisista osoitteista Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien alueella, jotka ei ole lähellä rautatieasemaa ja joiden läheltä ei mene poikittaista bussia pääradalle.

Bussi Elielinaukiolle on lisäksi joissain tapauksissa miellyttävämpi reitti kuin vaihtoehtoinen reitti, sillä osa ehdotuksista noista osoitteista muodostuu siitä, että menee säteittäisellä bussilla Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymään ja vaihtaa siellä poikittaiseen bussiin. Vaihto Elielinaukiolla on huomattavasti laadukkaampi kuin vaihto moottoritieliittymässä keskellä metsää.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös