En muuten ole
Yksinkertainen esimerkki: Oletetaan, että ratikkalipun hinta on puolet AB-lipusta. 20 % ratikoiden matkustajista matkustaa AB-lipulla, ja näistä puolet vaihtaa ratikkalippuun. Lisäksi tulee 10 % lisää matkustajia, joista kaikki uudella ratikkalipulla. Mikä on vaikutus lipputuloihin?
Jos esimerkkisi mukaan oletetaan, että halvempaan lippuun siirtyviä ja uusia matkustajia olisi sama määrä, on se laskuharjoituksena varsin helppo. Unohdetaan maaseutulipulla matkustavat laskuista selkeyden vuoksi, ja kuvitellaan että kaikilla on AB-lippu ja että sarjalippumatkustajat lasketaan myös AB-kertalippuina.
Laskuharjoitus riippuu siitä, tarjottaisiinko ratikkalippua myös sarja- tai kuukausilippuna. Oletan nyt, että ei, vaan 75% vakituisista kausilipun käyttäjistä jatkaisi AB-näyttölipulla ja 25% siirtyisi kokonaan kuukausilippulaisesta kertalippulaiseksi vain ratikkalipun takia. Oletetaan, että myös kertalippulaisista 25%:lle riittää pelkkä ratikkalippu ja he siirtyvät siihen.
HSL:n surkeassa pätkälippukokeilussa saatiin merkittävä määrä uusia matkustajia siitä huolimatta, että tuote oli vaikeampi hankkia sekä paljon huonompi ja suppeampi kuin alkuperäinen ratikkalippu. Uskon, että voimme olettaa matkustajamäärien kasvavan 20 prosenttia, jos tarjotaan hyvä ratikkalipputuote. Tämä ei toisi edes kaikkia kadonneita matkustajia takaisin, joten se on varsin kohtuullinen väite.
Lasken kausilippunousun arvoksi 1,50 euroa (AB-lipun kk-hinta jaettuna arvioidulla matkamäärällä per käyttäjä) ja oletetaan ratikkalipun hinnaksi sama 1,70 euroa mikä se oli ennenkin.
Lähtötilanne:
60 M matkaa (15M AB-kertalippua + 45M AB-kausilipulla tehtyä matkaa)
Ratikkalipun tulot 0€
Kertalipputulot 48M€
Kausilipputulot 67,5M€
Yhteensä 115,5 M€
Lopputilanne:
72M matkaa (13,5M AB-kertalippua + 18M ratikkalippua + 41,5M AB-kausilipulla tehtyä matkaa)
Ratikkalipun tulot 30,6M€
Kertalipputulot 43,2M€
Kausilipputulot 62,3M€
Yhteensä 136,1 M€
Ainakin näillä yksinkertaistetuilla luvuilla tulos olisi lipputulojen kannalta erittäin positiivinen. Totta kai osa tuotosta menisi liikennöintikulujen nousuun, mutta matkustajamäärien ja lipputulojen nousu jää silti positiiviseksi varsinkin, kun ratikkajärjestelmässä on paljon kiinteitä kuluja jotka pitäisi kattaa joka tapauksessa.
Mielellään kuulisin, onko laskelmissani jotain pahasti pielessä ja jos joku jaksaa tehdä tarkempia laskelmia, mitä tuloksia saatte.
Ideana sinänsä ihan hauska, ja olen aikoinaan leikitellyt ajatuksella, että nykyisessä vyöhykejaossa kaikki raskaraiteet olisivat vyöhykettä B, jolloin tuolla kahden vyöhykkeen lipulla voisi matkustaa ympäri seudun raskasraiteita.
Raskasraiteethan menevät Kivenlahteen, Siuntioon, Jokelaan.. ei toimisi mitenkään. Mutta ratikkalippu sellaisenaan toimisi, sillä nykyiset ja tulossa olevat liikkuvat muutenkin AB-alueella, paitsi Vantaan ratikka joka sekään ei merkittävän paljoa kauempana keskustasta kulje kuin Matinkyläkään, joka on B-vyöhykkeellä. Vaikka teoriassa lipulla voisi tehdä pitkiäkin matkoja, en usko että kovin moni käyttäisi lippua "väärin" vaikkapa matkustaakseen Jumbosta Otaniemeen kulkien Vaaralan ja Viikin kautta erittäin hidasta 2 tunnin ratikkareittiä.
Pääasia on, että suurin osa ratikkamatkoista on lyhyitä (max 5 km / 15 min) ja erittäin edullisia liikennöintikustannuksiltaan per matka. Vielä edullisempia, jos niiden kyytiin saataisiin houkuteltua entistä enemmän matkustajia houkuttelevalla lipputuotteella. Nyt matka maksaa saman verran kuin dieselbussilla, joten en ihmettele että esimerkiksi nopeampi 554 syö potentiaalisia 15:n matkustajia kun ei ole mitään intensiiviä käyttää hitaampaa ratikkaa. Samalla tavalla kantakaupungin sisäisiä matkoja tehdään paljon busseilla, myös vaikka ratikallakin pääsisi.
