Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Olet väärässä. Nämä kerta- ja kuukausilippulaiset ovat jo siellä ratikan kyydissä, joten vaikka he vaihtaisivat lipputuyppiä, on matkustajamäärien nousun on tultava muista kulkuneuvoista.
En muuten ole :)
Yksinkertainen esimerkki: Oletetaan, että ratikkalipun hinta on puolet AB-lipusta. 20 % ratikoiden matkustajista matkustaa AB-lipulla, ja näistä puolet vaihtaa ratikkalippuun. Lisäksi tulee 10 % lisää matkustajia, joista kaikki uudella ratikkalipulla. Mikä on vaikutus lipputuloihin?
 
Tietääkö kortinlukijat millä linjalla tai missä kulkuvälineessä ollaan? Nykyään kun skuutit ja kaupunkipyörät ovat tulleet tarjolle, liityntäparkkeja asemille on lisätty sekä kunnat satsannut yleisesti kevyen liikenteen ympäristöön, että HSL voisi tarjota jotain runkolinjasto-kausilippua kaikille meille jotka eivät tarvitse liityntäbusseja tai keskustaratikoita, jotka on käsittääkseni edelleen järjestelmän kalleinta joukkoliikennettä per matkustaja. En toki tiedä miten paljon halvempi tämä olisi verrattuna tavallisiin kausilippuihin, mutta ideaa olisi hauska selvittää.
 
Viimeksi muokattu:
keskustaratikoita, jotka on käsittääkseni edelleen järjestelmän kalleinta joukkoliikennettä per matkustaja.
Keskustaratikathan nimenomaan ovat (tai ainakin olivat ennen matkustajien häätämistä) halvinta joukkoliikennettä per matkustaja.

Ideana sinänsä ihan hauska, ja olen aikoinaan leikitellyt ajatuksella, että nykyisessä vyöhykejaossa kaikki raskaraiteet olisivat vyöhykettä B, jolloin tuolla kahden vyöhykkeen lipulla voisi matkustaa ympäri seudun raskasraiteita.
 
Keskustaratikathan nimenomaan ovat (tai ainakin olivat ennen matkustajien häätämistä) halvinta joukkoliikennettä per matkustaja.
Minulla on joku mielikuva vuosikymmenen takaa että ratikat oli kalleinta liikennettä, mutta lienee niin että ajan saatossa ratikoista on saatu enemmän irti fiksummalla linjastolla ja uudisalueilla eikä huoltokulut pauku kun kalustokin on verkostolle sopivaa. Vedän sitten sanani takaisin.

Eikö D-vyöhykkeen peltobussit ovat järjestelmän kalleinta joukkoliikennettä per matkustaja?
Varmasti, toki iso osa niistä hoitaa koululais- ja mummovuorojen tehtävää johonka väliin on ostettu tasaisen vuorovälin tähden lisäliikennettä muille käyttäjäryhmille. Tuolla suunnilla monet taajamat on rakennettu rautatien ympärille jossa moni jo nyt toteuttaa liityntäliikenteensä juna-asemalle jalan tai pyörällä, kuten allekirjoittanut ja sen perhe nuoruusvuosinaan.

Kunnat saisi näistäkin olemassaolevista peltolinjoista enemmän irti jos ne kaavottaisivat näihin pieniin kyliin joista peltobussi kulkee lisää tontteja ja koteja, eikä laajentaisi keskustaajamiaan rönsyilevillä omakotimatoilla joille pitäisi jokatapauksessa luoda uusi liikenneyhteys kaiken olemassaolevan liikenteen rinnalle.


Peltobusseihin liittyvä toinen idea jota olen toivonut on Göteborgin X-linjaston kaltainen pika/seutu-runkolinjayhteys näistä laitavyöhykkeiden taajamista (joissa raiteita ei ole) keskuskaupunkiin, kun nyt Helsingin seudulla laita-alueiden linjasto perustuu pitkälti sekalaisiin, mutkitteleviin pelto- ja naapurustolinjoihin jotka ajavat lähimmälle raideliikenteen asemalle ja jotka pysähtyvät joka toisessa yhden tönön tienhaarassa.

Näissä Göteborgin laitataajamissa on hyvin tyypillistä mennä omin avuin pikabussin "pysäkille" tai terminaalille ja ottaa pikabussi kaupunkiin, joidenka kysyntään kunnat vastaavat turvallisemmalla pyöräpysäköinnillä ja paremmilla odotustiloilla ym. ratkaisuilla. Monella kaupunkiseudulla Ruotsissa tuntuu olevan sääntö, että jos seutulinjan motaripysäkin voi rakentaa muualle kuin kaukaiselle eritasoliittymälle, rakennetaan pysäkki jonkun keskeisemmin saavutettavan alikulun tai yli menevän jalankulkusillan ympärille.

Tällaisia on jo esim. Hämeenlinnanväylällä, mutta muilla motareilla tienvartta palvellaan ramppien kautta tai rinnakkaisella hitaalla vuorolla moottoritien rinnakkaistien kautta, kuten esim. jotain Vestraa ja Petasta vaikka motarilla voisi olla pysäkkipari Nurtsin U-linjoihin. Kyllä tehostamista maaseudun linjoilta löytyy, jos alkuun saadaan pientä pääomaa ja yhteistyötä.

Myös vain joukkoliikenteelle käytössä olevia, rakenteeltaan yksinkertaisia ramppeja on tehty Ruotsissa, josta bussit voi oikaista paikalliseen katuverkkoon ja palvella keskeisiä kohteita paremmin, siinä missä meidän motaribussit joutuu poistumaan Bembölen ym. kaltaisille ruuhkautuville autoränneille, josta vasta sitten päästään kohteeseen.

Mutta nämä meidän Suomen suurkaupunkiseutujen reunakunnat, ELY:t ja Väylävirasto ajattelevat joukkoliikennettä lähinnä jälkikäteen ratkaistavana, lakisääteisenä köyhäinpalveluna jonka tavoite on palvella kaikkia läheltä kehnosti, kuin suurempaa ydinkäytävää hieman kauempana tehokkaasti.
 
Minulla on joku mielikuva vuosikymmenen takaa että ratikat oli kalleinta liikennettä, mutta lienee niin että ajan saatossa ratikoista on saatu enemmän irti fiksummalla linjastolla ja uudisalueilla eikä huoltokulut pauku kun kalustokin on verkostolle sopivaa. Vedän sitten sanani takaisin.
Muistikuvasi ei ole väärä, mutta olet joutunut Seppo Vepsäläisen sumutuksen uhriksi. Hän toisteli tuota mantraa vuosikausia, kun halusi perustella ratikoiden huonoutta. Hänen ajatuksensa perustui siihen, että jos otetaan ratikka ja ajetaan sillä kilsa, niin rahaa kuluu paljon enemmän kuin jos otetaan bussi ja ajetaan sillä kilsa. Sikäli väite oli totta.

Väite oli kuitenkin samaan aikaan absurdi, koska olennaista ei ole, mitä se kulkuneuvon liikuttaminen kilsan verran maksaa, vaan juuri se mitä sinäkin peräänkuulutat eli mitä se matkustajien kuljettaminen maksaa. Se tulee raitiovaunuilla paljon halvemmaksi kuin bussilla, kun tarkastellaan nousijakohtaista kustannusta. (Tai tuli silloin kun ratikoissa vielä oli matkustajia. Nyt tilanne voi olla toinen, kun niistä on niin suuri osa kadonnut.) Tämä johtuu siitä, että ratikoissa nousijoita on enemmän ja he tekevät lyhyempiä matkoja, jolloin päättäriltä päättärille se sama matkustajapaikka on monen nousijan käytössä.
 
Sumutus on kyllä syvempi kuin yllä esitetty, koska siinä ei edes vertailla samanlaisia kilometrejä. Ratikat ajavat sen kilometrin hitaasti keskustassa, jumittuvat liikennevaloihin antamaan tietä autoille ja käyvät pysäkeillä usein. Bussi ajaa kilometrinsä pysähtymättä motarilla. Jos ratikkaliikenne korvattaisiin busseilla, bussien kilometrikohtainen kustannus nousisi huomattavasti ihan seutukeskiarvonakin.
 
En muuten ole :)
Yksinkertainen esimerkki: Oletetaan, että ratikkalipun hinta on puolet AB-lipusta. 20 % ratikoiden matkustajista matkustaa AB-lipulla, ja näistä puolet vaihtaa ratikkalippuun. Lisäksi tulee 10 % lisää matkustajia, joista kaikki uudella ratikkalipulla. Mikä on vaikutus lipputuloihin?
Jos esimerkkisi mukaan oletetaan, että halvempaan lippuun siirtyviä ja uusia matkustajia olisi sama määrä, on se laskuharjoituksena varsin helppo. Unohdetaan maaseutulipulla matkustavat laskuista selkeyden vuoksi, ja kuvitellaan että kaikilla on AB-lippu ja että sarjalippumatkustajat lasketaan myös AB-kertalippuina.

Laskuharjoitus riippuu siitä, tarjottaisiinko ratikkalippua myös sarja- tai kuukausilippuna. Oletan nyt, että ei, vaan 75% vakituisista kausilipun käyttäjistä jatkaisi AB-näyttölipulla ja 25% siirtyisi kokonaan kuukausilippulaisesta kertalippulaiseksi vain ratikkalipun takia. Oletetaan, että myös kertalippulaisista 25%:lle riittää pelkkä ratikkalippu ja he siirtyvät siihen.

HSL:n surkeassa pätkälippukokeilussa saatiin merkittävä määrä uusia matkustajia siitä huolimatta, että tuote oli vaikeampi hankkia sekä paljon huonompi ja suppeampi kuin alkuperäinen ratikkalippu. Uskon, että voimme olettaa matkustajamäärien kasvavan 20 prosenttia, jos tarjotaan hyvä ratikkalipputuote. Tämä ei toisi edes kaikkia kadonneita matkustajia takaisin, joten se on varsin kohtuullinen väite.

Lasken kausilippunousun arvoksi 1,50 euroa (AB-lipun kk-hinta jaettuna arvioidulla matkamäärällä per käyttäjä) ja oletetaan ratikkalipun hinnaksi sama 1,70 euroa mikä se oli ennenkin.

Lähtötilanne:

60 M matkaa (15M AB-kertalippua + 45M AB-kausilipulla tehtyä matkaa)
Ratikkalipun tulot 0€
Kertalipputulot 48M€
Kausilipputulot 67,5M€
Yhteensä 115,5 M€


Lopputilanne:

72M matkaa (13,5M AB-kertalippua + 18M ratikkalippua + 41,5M AB-kausilipulla tehtyä matkaa)
Ratikkalipun tulot 30,6M€
Kertalipputulot 43,2M€
Kausilipputulot 62,3M€
Yhteensä 136,1 M€

Ainakin näillä yksinkertaistetuilla luvuilla tulos olisi lipputulojen kannalta erittäin positiivinen. Totta kai osa tuotosta menisi liikennöintikulujen nousuun, mutta matkustajamäärien ja lipputulojen nousu jää silti positiiviseksi varsinkin, kun ratikkajärjestelmässä on paljon kiinteitä kuluja jotka pitäisi kattaa joka tapauksessa.

Mielellään kuulisin, onko laskelmissani jotain pahasti pielessä ja jos joku jaksaa tehdä tarkempia laskelmia, mitä tuloksia saatte.
Ideana sinänsä ihan hauska, ja olen aikoinaan leikitellyt ajatuksella, että nykyisessä vyöhykejaossa kaikki raskaraiteet olisivat vyöhykettä B, jolloin tuolla kahden vyöhykkeen lipulla voisi matkustaa ympäri seudun raskasraiteita.
Raskasraiteethan menevät Kivenlahteen, Siuntioon, Jokelaan.. ei toimisi mitenkään. Mutta ratikkalippu sellaisenaan toimisi, sillä nykyiset ja tulossa olevat liikkuvat muutenkin AB-alueella, paitsi Vantaan ratikka joka sekään ei merkittävän paljoa kauempana keskustasta kulje kuin Matinkyläkään, joka on B-vyöhykkeellä. Vaikka teoriassa lipulla voisi tehdä pitkiäkin matkoja, en usko että kovin moni käyttäisi lippua "väärin" vaikkapa matkustaakseen Jumbosta Otaniemeen kulkien Vaaralan ja Viikin kautta erittäin hidasta 2 tunnin ratikkareittiä.

Pääasia on, että suurin osa ratikkamatkoista on lyhyitä (max 5 km / 15 min) ja erittäin edullisia liikennöintikustannuksiltaan per matka. Vielä edullisempia, jos niiden kyytiin saataisiin houkuteltua entistä enemmän matkustajia houkuttelevalla lipputuotteella. Nyt matka maksaa saman verran kuin dieselbussilla, joten en ihmettele että esimerkiksi nopeampi 554 syö potentiaalisia 15:n matkustajia kun ei ole mitään intensiiviä käyttää hitaampaa ratikkaa. Samalla tavalla kantakaupungin sisäisiä matkoja tehdään paljon busseilla, myös vaikka ratikallakin pääsisi.
 
Voin toki paljastaa että en ole itse astunut mihinkään taksiin missään maailmassa sitten vuoden 2017, enkä aio mennäkään vaikka maksettaisiin.
Kiitos paljastuksesta. Onko huonoja kokemuksia vai eikö vain ole ollut tarvetta? Helsingissä on kyllä vaikeampi muttei mahdoton löytää paikallinen luotettava asiakaspalveluhenkinen suomea osaava kuljettaja, mutta täällä kolmoskehän ulkopuolella on vielä vanhan liiton meininkiä tarjolla.
Jotenkin etoaa koko taksi-termi.
Miksi? Eikö täällä joukkoliikennefoorumilla autoton elämäntapa ole tavoiteltavaa? Tai se, ettei satunnaisia tarpeita varten tarvitisisi hankkia kakkosautoa.

Jokainen julkisen liikenteen matka on pois yksityisautoilusta. Taksiauto on kuin HSL:n Kutsuplus tai peltobussi, samalla tavalla kaikille avoin julkinen palvelu kuljettaen päivässä 15-30 matkustajaa kuitenkin joustavammin, paremmalla palvelulla (esim. matkatavaroiden kantaminen tai välipysähdys kioskilla) pienemmällä hiilijalanjäljellä ja yhteiskunnallisella kustannuksella kuin suurimmaksi osaksi tyhjiä jakkaroita eestaas suhaava bussi. Matkustaja maksaa matkansa itse eikä käytä verorahoja tai omaa yksityisautoa, joten ei pitäisi olla valittamista.

Jos 50% verovaroin subventoitu väline ei pärjää taksille joka on 100% omakustanteinen, ei vika ole takseissa vaan joukkoliikenteen järjestäjässä. Joka mökkiin ja niemennokkaan ei ole ympäristön tai talouden kannalta järkeä järjestää bussia (poikkeuksena Sote/Kela-kyydit jotka usein eivät voisi kulkea julkisilla kuitenkaan kuntonsa puolesta). Jos neljän henkilön 2 km ratikkamatka maksaa 12,80 euroa, on totta kai porukalla kaikki oikeus olla tyytymätön ratikkalipun hintaan ja ottaa se 10€ taksi.

Minulla on taksiyrittäjänä paljon matkustajia, jotka ovat pystyneet luopumaan autosta tai suunnitelmista ostaa toinen auto talouteen juurikin taksien ansiosta. Suurin osa käyttää kyllä julkista liikennettä työmatkoihin, mutta tiettyinä aikoina ja tietyillä reiteillä julkinen liikenne palvelee huonosti tai ei ollenkaan - ja autoton elämäntapa onnistuu kunnolla vasta sitten, kun kaikki matkat on mahdollista tehdä ilman omaa (tai tutun) autoa.
Ehkä se KELA-taksi on sitten joskus edessä...
Jos ei olisi takseja, ei olisi KELA-taksejakaan. Samoja autoja ne on, ei nykyään pärjää pelkillä tilaus/tolppakyydeillä, toisaalta ei pelkillä Keloillakaan. Ehdottomasti suurin osa ajaa molempia. Kyllä monelle vanhana ja raihnaisena kelpaa taksi mieluummin, kuin pitkä kävely, pyöräily tai kolmen vaihdon bussimatka. Parempi, että mahdollisimman moni seniori menee taksilla kuin omalla autolla. Heillä harvemmin on kiire, joten julkinenkin kelpaa jos se ei mene liian vaivalloiseksi esim. ihmiselle jolla ei ole älypuhelinta.
 
Mielellään kuulisin, onko laskelmissani jotain pahasti pielessä ja jos joku jaksaa tehdä tarkempia laskelmia, mitä tuloksia saatte.

Jos esimerkkisi mukaan oletetaan, että halvempaan lippuun siirtyviä ja uusia matkustajia olisi sama määrä,
Tässä esimerkkilaskutoimituksessa kuitenkin siirrät joitain ihmisiä 1,50€ kausilipun käyttäjistä 1,70€ ratikkalipun käyttäjiksi, eli tämän ryhmän edustajat siirtyvät itse asiassa kalliimman lipun käyttäjiksi. Tuohon voi toki sanoa, että 1,50€ on vain keskiarvo ja tämä lippulajia vaihtava ryhmä maksaa nykyään keskimäärin esimerkiksi 2€ per matka. Silloin kausilipun tuottoja pitää tosin laskea, koska tämä ryhmä ei enää hinaa keskiarvoa ylös.

Oletan nyt, että ei, vaan 75% vakituisista kausilipun käyttäjistä jatkaisi AB-näyttölipulla ja 25% siirtyisi kokonaan kuukausilippulaisesta kertalippulaiseksi vain ratikkalipun takia. Oletetaan, että myös kertalippulaisista 25%:lle riittää pelkkä ratikkalippu ja he siirtyvät siihen.
Itse laskelmissa oletat myös, että vain 10% siirtyy nykyisistä lipputyypeistä uuteen ratikkalippuun, mikä ei ole linjassa tuon pätkän kanssa. Kausi- ja kertalippujen identtiset prosentit ovat myös kyseenalaisia, kun kausi-/ratikkalippujen hintaero on selvästi kerta-/ratikkalippua pienempi. Sanotaan enemmin niin, että tuosta 25% siirtymästä puolet tulisi kerta- ja puolet kausilipuista eli 50% siirtymä kertalipuista ja n. 17% siirtymä kausilipuista (yht. 25% kaikista matkustajista).

Jos käytetään näitä numeroita ja tehdään laskut uudestaan niin tulos on seuraavanlainen.

72M matkaa (7,5M AB-kertalippua + 27M ratikkalippua + 37,5M AB-kausimatkaa)
AB-kertalipun tulot 23,3M
Ratikkalipun tulot 45,9M
AB-kauden tulot à 1,40€ 52,5M

Eli yhteensä 121,6M

Tulos on siis edelleen lähtötilannetta parempi, mutta tässä olikin aika optimistiset ennusteet matkustajamäärien kasvusta verrattuna HSL:n keräämään dataan. Noilla numeroilla voi muuten myös selvittää, minkä verran matkustajamäärien pitäisi kasvaa, että tulot pysyvät täsmälleen samana. Vastaus siihen on 14% (eli oletuksena siis, että siirtymät ovat samat, mutta uusien matkustajien määrä muuttuu).

EDIT: Tuo 14% kasvu muuten vastaa 36% kaikista ostetuista ratikkalipuista, jos lukua haluaa verrata HSL:n 20 prosenttiin.
 
Viimeksi muokattu:
Historia on osoittanut, että tällaisia ihmisten käyttäytymiseen liittyviä asioita on käytännössä mahdotonta ennustaa. Jos me haluamme tietää, mitä lipputulokertymälle ja matkustajamäärille tapahtuu tilanteessa, jossa lippuvalikoimaan lisätään vaikkapa vaihdottoman ratikkamatkan 1,50 € hintainen lippu, niin sitä on kokeiltava ja kokeilun on oltava riittävän helppo ja pitkäaikainen. Sitten vasta tiedämme, mitkä ne oikeat vaikutukset ovat.
 
Itse laskelmissa oletat myös, että vain 10% siirtyy nykyisistä lipputyypeistä uuteen ratikkalippuun, mikä ei ole linjassa tuon pätkän kanssa.
Itse asiassa 25% - ota huomioon, että kokonaismatkustajamäärä on lopputilanteessa suurempi. Eli ensin laske uudet matkustajamäärät ja sitten vasta tee siirtymät lippulajien välillä, niin pääset samaan tulokseen.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Historia on osoittanut, että tällaisia ihmisten käyttäytymiseen liittyviä asioita on käytännössä mahdotonta ennustaa. Jos me haluamme tietää, mitä lipputulokertymälle ja matkustajamäärille tapahtuu tilanteessa, jossa lippuvalikoimaan lisätään vaikkapa vaihdottoman ratikkamatkan 1,50 € hintainen lippu, niin sitä on kokeiltava ja kokeilun on oltava riittävän helppo ja pitkäaikainen. Sitten vasta tiedämme, mitkä ne oikeat vaikutukset ovat.
Eipä tälläisessä kokeilussa olisi paljoa hävittävää, jos pessimistisempi arviokin jää plussan puolelle.
 
Itse asiassa 25% - ota huomioon, että kokonaismatkustajamäärä on lopputilanteessa suurempi. Eli ensin laske uudet matkustajamäärät ja sitten vasta tee siirtymät lippulajien välillä, niin pääset samaan tulokseen.
Mihin perustuu idea, että muiden lippulajien matkustajamäärät kasvavat samalla, kun joukkoon lisätään uusi lippulaji? Niinhän tässä käytännössä käy, jos kasvun oletetaan heti alkuun vaikuttavan kaikkiin lipputyyppeihin. Jos sanotaan vielä optimistisemmin, että matkustajamäärät nousisivat 40%, niin oletukseen absurdius on helpompi huomata.

Eipä tälläisessä kokeilussa olisi paljoa hävittävää, jos pessimistisempi arviokin jää plussan puolelle.
Olennaista tuossa tekemässäni laskelmassa on viimeinen lause.
EDIT: Tuo 14% kasvu muuten vastaa 36% kaikista ostetuista ratikkalipuista, jos lukua haluaa verrata HSL:n 20 prosenttiin.
Tulojen nollamuutos on siis hyvinkin optimistinen arvio lipputuloista, ei pessimistinen arvio, kun sitä vertaa HSL:n keräämään dataan.

Silti on tietysti aivan totta, että parasta dataa saisi ottamalla lipputyypin käyttöön pidemmäksi aikaa ja laajemmin. Ongelmana on vain, että jos HSL:n arviot 80%:n siirtymästä muista lipputyypeistä ovat oikeansuuruisia, vaikutus HSL:n talouteen olisi melko katastrofaalinen.
 
Takaisin
Ylös