Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?
Itäväylälle tultaneen nuo kaistat tarvitsemaan ilman liitosalueiden rakentamistakin ihan jo ko. väylän tuntumaann tapahtuvan tiivistämisrakentamisen takia. Tuonne tuskin mitää ihan erityista liikenne järjestelmää tullaan (valitettavasti) kuitenkaan rakentamaan. Porvoonväylällä sen sijaan on kapasiteettiä vapaana huomattavastikkin ainakin periaatteessa. Periaatteessa siksi, että tuolla väylällä sotke paljon se miten transiittoliikenne kehittyy tulevaisuudessa Vuosarensatamasta. Oikeastaan tässä kohtaa vieläkin merkittävämpi on moottoritien jatko sen nykyisestä itäpäästään itään, eli käytännössä Loviisasta Kotkaan ja edelleen Haminasta itärajalle.
Toki jos mitään joukkoliikennettä ei rakenneta, niin sen osuus on olematon. Sitä en tiedä tarkkaan miten tuo kulkumuoto-osuus on saatu, mutta jossain Antero Alku kertoi sen olevan matemaattinen malli. Valitettavasti nuo mallit antavat täsmälleen sellaisia tuloksia joita niihon syötetään. Näin ollen olen kovinkin kriittinen sen suhteen miten nuo mallit joilla on mallinnettu lähinnä kantakaupunkialueen matkustajia soveltuisi tuollaisen lähiön tarkasteluun, sillä onhan matkatarpeet kovin erilaisia.
Helsingissä vai Aasiassa? Jos puhut aasiasta niin Sunnuntaina tulin viimeeksi kotimaahan. Puolestaan jos Helsingistä, niin asun siellä. Toki eroja on, suuriakin, muttei sellaisia joiden osalta suunnitteluperiaatteet pitäisi erota toisistaan. Joiltakin osin Helsingissä toki kaupungin sijoittuminen aiheuttaa omia ongelmia, mutta toki näitä samoja ongelmia on muuallakin, eri muodoissa vain.
Ensin kritisoit minua siitä että huomasinko mitääne roa. Jäljempänä viestissäsi siitä, että heittoni suunnitteluperiaatteista on absudi, mutta sitten alat puhamaan lumiukoista kun puhe on tikkareista. Tähän väliin on siis ihan oikeasti kysyttävä ymmärsitkö pätkääkään siitä mitä mahdoin kirjoittaa vai näitkö kirjoituksestani ainoastaan punaista, suutuit ja rykäisit taululle sen mitä sylki sattui suuhun tuomaan. Nimittäin mitään asiaan liittyvää tuossa ei ole.
Viimeaikaisista raitiolinjoista tässä suhteessa lienee mielenkiintoisin Parisin T1. Mikäli saamani luvut ovat oikeat niin sen kuljettama henkilöstömäärä on 100´000 henkilöä vuorokaudessa. Tällöin linja on tietojeni mukaan ruuhka-aikana kapasiteettinsä rajoilla. Helsingin metro kuljettaa arkivuorokaudessa noin kaksikertaisen määrän matkustajia, joiden kulkeminen itse asiassa sijoittuu jonkin verran lyhyemmälle aikavälille. Näin voidaan sanoa aikalailla varmasti, ettei kapasiteetti raitiotiellä riitä koko sen yhteysvälillä. Osalla, jopa isolla osalla riittäisi varmastikkin, mutta silloin alkaa vaakakupissa painaa muut asiat. Tosin se nyt ei tarkoita sitä, että metron jatkaminen esim. itään olisi siltikkään järkevää/tarpeellista, joskaan ei myöskään sitkään etteikö se voisi olla järkevää/tarpeellista.
Epäilemättä, jos sen ymmärsi kuten sinä teit. Tosin, kuten jo sanoin niin sait vastatuksi lähinnä omaan mielikuvaasi, et siihen mitä minä kirjoitin.
Mistä sait päähäsi että ylipäätään puhuin siitä miten on kaavoitettu? Saatikka että Helsinki olisi jotenkin ideaali kaupunki mielestäni?
Mutta juna on? Olen aiemminkin ihmetellyt tätä. Nimittäin samat henkilöt jotka puhuvat kovaa ja korkealta junien puolesta huutavat joka väliin metron olevan paha asia ja tarpeeton ja kaikkea sen sellaista. Lopulta kyseessä on kuitnekin käytännössä yksi ja sama väline, joissa painotukset on suunnittelussa vain erilaisia. En oikeastaan ole vielä keksinyt minkäälaista vastausta tähän, enkä usko että valaistusta koen tämän tiimoilta tässäkään kohdin.
Hmm... tässä vähän aikaa sitten jossain ketjussa oli eräs joka halusi Kontulan ja Myllypuron metroasemat yhdistettäväksi paikallisliikenneterminaaliksi ja siis siirtää tämän terminaalin sitten pois kummankin alueen toiminallisesta, kaupallisesta sekä liikenteellisestä keskuskesta. Sikäli jos tuon kaltaisia asioita oikeasti alettaisiin toteuttamaan niin varmasti noin olisi. Sen sijaan nykyiset metroasemat on rakennettu pääsääntöisesti alueidensa toiminnallisten keskustojen yhteyteen. Mainittakoon tässä nyt Vuosaari ja Itäkeskus paikallisen liikenteen solmuun (Herttoniemi ja Kontula) tai alueen väistölliseen keskipisteeseen (Ruoholahti, Sörnäinen). Osa asemista on saamassa tai saanut tiivistämisrakentamis myötä ihan uudenlaisen ilmeen alueensa toiminnallisena keskuksena (Kamppi, Myllypuro). Siellä missä voisi yhtyä tuohon heikkoon saatavuuteen on syyt ihan muualla. Näinhän on vaikkapa Rautatientorilla, jossa koko toinen sivustan varaa rautatiet toisaalla edessa on tori bussiasemineen ja toisaalla seudullinen bussiaukio. Tämä tosin ei ole metron vika, vaan tilanne on päästetty ihan muista syistä tuon kaltaiseksi. Tosin tätä palstaa lukiessa näyttäisi siltä, että tuollainen on enemmänkin tavoite. Itse olen vähän toisella linjalla.
Toden sanoakseni tässäkään viestissä ei käsitelty pätkääkään niitä mainitsemiani liikennesuunnittelun periaatteita mistä aiemmin puhuin, joita sinä pidit absurdeina mitä ilmeisemmin ymmärtämättä mistä puhuin. Pari kolme viestiä lisää, niin ehkä päästään siinäkin asiaan tai sitten ei. En taida odottaa henkeäni pidätellen.
Jos ja kun Itäväylän lisäkaistat tarvitaan joka tapauksessa, kuten Porvoonväylänkin, niin ratikan ja metron ero saattaa olla siinä, tarvitaanko vielä yhdet kaistat lisää.
Itäväylälle tultaneen nuo kaistat tarvitsemaan ilman liitosalueiden rakentamistakin ihan jo ko. väylän tuntumaann tapahtuvan tiivistämisrakentamisen takia. Tuonne tuskin mitää ihan erityista liikenne järjestelmää tullaan (valitettavasti) kuitenkaan rakentamaan. Porvoonväylällä sen sijaan on kapasiteettiä vapaana huomattavastikkin ainakin periaatteessa. Periaatteessa siksi, että tuolla väylällä sotke paljon se miten transiittoliikenne kehittyy tulevaisuudessa Vuosarensatamasta. Oikeastaan tässä kohtaa vieläkin merkittävämpi on moottoritien jatko sen nykyisestä itäpäästään itään, eli käytännössä Loviisasta Kotkaan ja edelleen Haminasta itärajalle.
Tämä siis sillä oletuksella, että metro tosiaankin rakeńnetaan yhtä aikaa alueen kanssa, eikä jätetä liian kalliina rakentamatta. Itselläni pahin pelko metron suhteen on, että kun on päädytty metrovaihtoehtoon, niin sitten se jääkin rakentamatta. Silloin joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus ei todellakaan ole edes se 32%, ja lisäkaistoja tarvitaan varmasti.
Toki jos mitään joukkoliikennettä ei rakenneta, niin sen osuus on olematon. Sitä en tiedä tarkkaan miten tuo kulkumuoto-osuus on saatu, mutta jossain Antero Alku kertoi sen olevan matemaattinen malli. Valitettavasti nuo mallit antavat täsmälleen sellaisia tuloksia joita niihon syötetään. Näin ollen olen kovinkin kriittinen sen suhteen miten nuo mallit joilla on mallinnettu lähinnä kantakaupunkialueen matkustajia soveltuisi tuollaisen lähiön tarkasteluun, sillä onhan matkatarpeet kovin erilaisia.
Että muilla on pää pensaassa ja sitten pitäisi ottaa Helsinkiin mallia Aasiasta? Nyt on pakko kysyä, että oletko koskaan käynyt ja huomasitko mitään eroa?
Helsingissä vai Aasiassa? Jos puhut aasiasta niin Sunnuntaina tulin viimeeksi kotimaahan. Puolestaan jos Helsingistä, niin asun siellä. Toki eroja on, suuriakin, muttei sellaisia joiden osalta suunnitteluperiaatteet pitäisi erota toisistaan. Joiltakin osin Helsingissä toki kaupungin sijoittuminen aiheuttaa omia ongelmia, mutta toki näitä samoja ongelmia on muuallakin, eri muodoissa vain.
Helsingin joukkoliikenteen kapasiteettia ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä mitoittaa väestötiheydelle ja rakennustehokkuudelle, joita Helsingissä ei ole.
Ensin kritisoit minua siitä että huomasinko mitääne roa. Jäljempänä viestissäsi siitä, että heittoni suunnitteluperiaatteista on absudi, mutta sitten alat puhamaan lumiukoista kun puhe on tikkareista. Tähän väliin on siis ihan oikeasti kysyttävä ymmärsitkö pätkääkään siitä mitä mahdoin kirjoittaa vai näitkö kirjoituksestani ainoastaan punaista, suutuit ja rykäisit taululle sen mitä sylki sattui suuhun tuomaan. Nimittäin mitään asiaan liittyvää tuossa ei ole.
Metro tarjoaa sellaista kapasiteettia, jolle on Helsingissä varauksin käyttöä Sörnäisistä Ruoholahteen, Katajanokalta Meilahteen. Varauksin ensinnäkin sen vuoksi, että moderni pikaraitiotie pystyy ihan samaan kapasiteettiin kuin Helsingin nykyinen metro. Toisekseen pikaraitiotie on huomattavasti helpompi ja halvempi haaroittaa niihin peltolähiöihin, joissa metron kapasiteettia ei tarvita.
Viimeaikaisista raitiolinjoista tässä suhteessa lienee mielenkiintoisin Parisin T1. Mikäli saamani luvut ovat oikeat niin sen kuljettama henkilöstömäärä on 100´000 henkilöä vuorokaudessa. Tällöin linja on tietojeni mukaan ruuhka-aikana kapasiteettinsä rajoilla. Helsingin metro kuljettaa arkivuorokaudessa noin kaksikertaisen määrän matkustajia, joiden kulkeminen itse asiassa sijoittuu jonkin verran lyhyemmälle aikavälille. Näin voidaan sanoa aikalailla varmasti, ettei kapasiteetti raitiotiellä riitä koko sen yhteysvälillä. Osalla, jopa isolla osalla riittäisi varmastikkin, mutta silloin alkaa vaakakupissa painaa muut asiat. Tosin se nyt ei tarkoita sitä, että metron jatkaminen esim. itään olisi siltikkään järkevää/tarpeellista, joskaan ei myöskään sitkään etteikö se voisi olla järkevää/tarpeellista.
Tuo heittosi rakentamisen periaatteista on niin absurdi, ettei tekisi mieli edes kommentoida.
Epäilemättä, jos sen ymmärsi kuten sinä teit. Tosin, kuten jo sanoin niin sait vastatuksi lähinnä omaan mielikuvaasi, et siihen mitä minä kirjoitin.
Missä metrokaupungissa pidetään kiinni maksimi räystäskorkeudesta yhtä intohimoisesti kuin Helsingissä? Mitä luulet, että jos Kalasatama, Jätkäsaari ja Pasila olisivat osa jotain aasialaista suurkaupunkia, niin missä niistä rakennettaisiin yhtä vähän kerrosneliöitä kyseisille alueille kuin on Helsingissä kaavoitettu?
Mistä sait päähäsi että ylipäätään puhuin siitä miten on kaavoitettu? Saatikka että Helsinki olisi jotenkin ideaali kaupunki mielestäni?
Metro Helsingin kaltaisessa asumistihentymässä on lähinnä hyvää huumoria ja kertoo maan vauraudesta. Oikeaa tarvetta metrolle ei ole,
Mutta juna on? Olen aiemminkin ihmetellyt tätä. Nimittäin samat henkilöt jotka puhuvat kovaa ja korkealta junien puolesta huutavat joka väliin metron olevan paha asia ja tarpeeton ja kaikkea sen sellaista. Lopulta kyseessä on kuitnekin käytännössä yksi ja sama väline, joissa painotukset on suunnittelussa vain erilaisia. En oikeastaan ole vielä keksinyt minkäälaista vastausta tähän, enkä usko että valaistusta koen tämän tiimoilta tässäkään kohdin.
eikä metro edes heikon saavutettavuutensa vuoksi ole optimaalinen vaihtoehto joukkoliikennevälineeksi Helsingin rakennustehokkuudella.
Hmm... tässä vähän aikaa sitten jossain ketjussa oli eräs joka halusi Kontulan ja Myllypuron metroasemat yhdistettäväksi paikallisliikenneterminaaliksi ja siis siirtää tämän terminaalin sitten pois kummankin alueen toiminallisesta, kaupallisesta sekä liikenteellisestä keskuskesta. Sikäli jos tuon kaltaisia asioita oikeasti alettaisiin toteuttamaan niin varmasti noin olisi. Sen sijaan nykyiset metroasemat on rakennettu pääsääntöisesti alueidensa toiminnallisten keskustojen yhteyteen. Mainittakoon tässä nyt Vuosaari ja Itäkeskus paikallisen liikenteen solmuun (Herttoniemi ja Kontula) tai alueen väistölliseen keskipisteeseen (Ruoholahti, Sörnäinen). Osa asemista on saamassa tai saanut tiivistämisrakentamis myötä ihan uudenlaisen ilmeen alueensa toiminnallisena keskuksena (Kamppi, Myllypuro). Siellä missä voisi yhtyä tuohon heikkoon saatavuuteen on syyt ihan muualla. Näinhän on vaikkapa Rautatientorilla, jossa koko toinen sivustan varaa rautatiet toisaalla edessa on tori bussiasemineen ja toisaalla seudullinen bussiaukio. Tämä tosin ei ole metron vika, vaan tilanne on päästetty ihan muista syistä tuon kaltaiseksi. Tosin tätä palstaa lukiessa näyttäisi siltä, että tuollainen on enemmänkin tavoite. Itse olen vähän toisella linjalla.
Toden sanoakseni tässäkään viestissä ei käsitelty pätkääkään niitä mainitsemiani liikennesuunnittelun periaatteita mistä aiemmin puhuin, joita sinä pidit absurdeina mitä ilmeisemmin ymmärtämättä mistä puhuin. Pari kolme viestiä lisää, niin ehkä päästään siinäkin asiaan tai sitten ei. En taida odottaa henkeäni pidätellen.