Vs: Metro vai ratikka Östersundomiin
Eikö tälläisessä maksimilinjanopeuslaskennassa pidä ottaa jo kiihtyvyys mukaan? En nyt väitä tietäväni tarkkoja lukuja, mutta käsittääkseni kiskoliikenteen vakaampi kulku mahdollistaa suuremmat kiihtyvyydet niin, että matkustajat voivat vielä seistä mukavasti. Tosin sähkömoottoroitu bussilinja ensiluokkaisella asfaltilla (idealisoitu BRT siis) voisi varmaan myös kiihtyä aika paljon reaalimaailman busseja tsaisemmin ja siten nopeammin. Silti terve järki sanoo, että teräskiskoilla on ideaaliolosuhteissakin tasaisempaa.
Kiihtyvyys on ratkaiseva tekijä, ja siinä bussi jää ratikasta. Suurin mahdollinen kiihtyvyys toki saavutetaan niin bussilla kuin ratikallakin alhaisilla nopeuksilla. Suurinta kiihtyvyyttä rajoittaa se, että kuljetetaan seisovia matkustajia. Ja siksi maksimina pidetään 1,3 m/s^2, mutta mukavuussyistä pidetään riittävänä arvoa 1,2 m/s^2.
Bussilla on kaksi heikkoutta. Bussin kiihtyvyys laskee voimakkaasti nopeuden kasvaessa, koska bussien dieselmoottoreista ei kannata tehdä kovin isoja. Toinen ongelma on, että kiihtyvyyden ohella mukavuuteen vaikuttaa nykiminen. Ratikassa ei ole vaihteita, jotka aiheuttavat nykimistä ja myös alentavat keskimääräistä kiihtyvyyttä. Bussissa on, joskin haittaa on vähennetty momentinmuuntimella, joka onneksi Suomessa on yleinen ratkaisu busseissa.
Tien pinta heikentää bussin matkustusmukavuutta, mutta ei varsinaisesti estä bussin nopeutta tai kiihtyvyyttä. Sen sijaan sivusuuntaisen liikkeen tarve, kuten lähtö pysäkkitaskusta tai ajo sinne, hidastaa olennaisesti bussin kulkua.
Kuinkas suuria ihmisjoukkoja yksittäinen BRT-väylä muuten kuljettaa maailmalla tunnissa, kellään selvää käsitystä?
Tässä osoitteessa olevan esitteen mukaan Bogotassa olisi saavutettu 41.000 matkustajaa tunnissa yhteen suuntaan. Esite ei kerro, missä olosuhteissa, millä kalustolla jne. tällainen saavutetaan.
Tässä osoitteessa olevan videon aloituskuva kertookin jo enemmän. Tuplapysäkille on jonottamassa useita busseja, eli kapasiteettia saadaan nopeuden kustannuksella. Kuvassa näyttää olevan 5 bussia, joista ensimmäinen on lähdössä. Video ei näytä missään, mikä on yhden bussin pysäkkiaika josta voisi laskea todellisen kapasiteetin.
Wikipedian artikkeli kertoo useitakin BRT-kapasiteetteja, mutta toteaa aivan oikein, että 10 sekunnin vuoroväli liikkuvilla busseilla on eri asia kuin pysäkeillä pysähtyvät bussit, joille Wiki antaa käytännön arvoksi 10.000 hlö/h.
Tässä osoitteessa olevassa kuvassa näkyy, että ainoastaan pysäkit eivät ole 4-kaistaisia, vaan myös itse väyläkin on 4-kaistainen.
Suoraan sanoen en uskokaan, että tuo 41.000 pitää paikkaansa yhdelle kaistalle. Bogotassa ajetaan nivelbusseilla, joissa videon mukaan on osittain 2+2 istuinjärjestys.
Wikin mukaan bussien kapasiteetti on 160 hlö. Vuorovälin tulisi olla 14 sekuntia, joka on täysin mahdotonta yhdellä pysäkillä. Bogotassa on käytössä korkeat laiturit ja busseihin kuljetaan kaikista ovista. Siitä huolimatta ja erityisesti täyteen ahdettuna pysäkkiajat eivät voi olla 14 sekuntia. Jaettuna kahdelle kaistalle 28 sekuntiakin tuntuu epäuskottavalta.
Mutta eipä ilmoitettu 41.000 olekaan mikään vertailukelpoinen lukema, koska se ei ole yhtä kaistaa kohden. Wikin 10.000 per kaista voin uskoa, koska se on noin minuutin vuoroväli. Se on sitten toinen juttu, kuinka paljon kalliimpaa on kuljettaa 10.000 ihmistä bussilla kuin ratikalla.
Bussifanit eivät tietenkään hyväksy tuon viimeisen linkin artikkelia, mutta mielenkiintoinen laskelma sieltä löytyy. Kun suhteutetaan Columbian palkkataso, Bogotan BRT on maksanut enemmän kuin mitä olisi maksanut tehdä se ratikkana. Tietenkin bussijärjestelmän eduksi paikallisissa olosuhteissa on sanottava se, että jos omassa maassa on jo bussitehdas, on käytännössä halvempi hankkia busseja kuin ostaa länsimaisilta firmoilta raitiovaunuja. Mutta jos on bussejakin hankittu 1000 kappaletta, luultavasti niiden tilalle tarvittavat 500 raitiovaunuakin olisi voitu valmistaa suurimmaksi osaksi paikan päällä.
Vielä lienee selvyyden vuoksi hyvä todeta, että Bogotan joukkoliikenne ei ole pelkästään 84 km. korkealattiaisia ja vasemmanpuoleisin ovin toimivia BRT-busseja, vaan niiden lisäksi Bogotassa on 477 km. tavallisia bussireittejä, jotka toimivat myös syöttöliikenteenä BRT-linjoille.
Antero
