339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,468
Tuo pakkoseisominen kuulostaa nyt vähän HS-mäiseltä ja etten sanoisi myös HKL-Suy-mäiseltä tekosyiden keksimiseltä. Ilmeisesti ratikka on osoittautunut simuloinneissa niin suosituksi, että se saa "liikaa" matkustajia, ja nyt keksitään kuumeisesti syitä, miksi kuitenkin pitäisi tehdä se metro. Ja ongelmana tuntuu vielä olevan sekin, että metro saa ihan liian vähän matkustajia (koska kaikille riittää istumapaikka!).
Ja kun puhutaan metron istumapaikoista: jos metroa jatketaan Östersundomiin asti ja kyytiin tulee paljon uusia matkustajia, niin mitenkäs nykyisin Itiksessä tai Hertsikassa kyytiin nouseville käy? Joutuvatko he seisomapaikoille (taitavat ainakin hertsikalaiset joutua jo nyt)? Ja eikö sillä olekaan mitään väliä? Eli onko liitosalueen matkustaja arvokkaampi kuin "vanha" itähelsinkiläinen?
Temellä on minusta erinomainen pointti tuossa seisomislogiikassa – pisimmälle matkustavat mahtuvat ratikassa (ainakin menosuunnassa Itikseen) istumaan, lyhyemmän välin kulkijat seisovat, mutta parin pysäkkivälin matkalla se ei ole ongelma. Sama pätee jossain määrin niihin Hertsikassa kyytiin nouseviin metromatkustajiin, tosin metromatka Herttoniemestä keskustaan on kyllä pidempi kuin pari pysäkinväliä.
Onhan asialle olemassa muitakin ratkaisuita. Ajetaan esim. 2 x 30 m junilla. Ei pääse kukaan sanomaan, että ovat liian pitkiä ja eivät mahdu pysäkeille, kun ei ole vielä pysäkkejä eikä katujakaan. Eli varaudutaan katusuunnittelussa alunperin jo siihen, että junapituus voi olla 60 m (varaudutaanhan siihen jokerillakin) ja ajetaan sitten riittävän pitkiä junia riittävän usein, jotta istumapaikka voidaan tarjota riittävän monelle.
Megapitkällä ratikkalinjalla Östersundom – Tapiola on tietysti se ongelma, että kysyntä ei ole koko linjalla samalla tasolla. Mutta kaikkien vuorojen ei tarvitse ajaa koko linjaa päästä päähän, kunhan joku logiikka säilytetään eikä mennä HSL-mäisiin 28T 28A 28AK 28TN -systeemeihin.
Ja kun puhutaan metron istumapaikoista: jos metroa jatketaan Östersundomiin asti ja kyytiin tulee paljon uusia matkustajia, niin mitenkäs nykyisin Itiksessä tai Hertsikassa kyytiin nouseville käy? Joutuvatko he seisomapaikoille (taitavat ainakin hertsikalaiset joutua jo nyt)? Ja eikö sillä olekaan mitään väliä? Eli onko liitosalueen matkustaja arvokkaampi kuin "vanha" itähelsinkiläinen?
Temellä on minusta erinomainen pointti tuossa seisomislogiikassa – pisimmälle matkustavat mahtuvat ratikassa (ainakin menosuunnassa Itikseen) istumaan, lyhyemmän välin kulkijat seisovat, mutta parin pysäkkivälin matkalla se ei ole ongelma. Sama pätee jossain määrin niihin Hertsikassa kyytiin nouseviin metromatkustajiin, tosin metromatka Herttoniemestä keskustaan on kyllä pidempi kuin pari pysäkinväliä.
Onhan asialle olemassa muitakin ratkaisuita. Ajetaan esim. 2 x 30 m junilla. Ei pääse kukaan sanomaan, että ovat liian pitkiä ja eivät mahdu pysäkeille, kun ei ole vielä pysäkkejä eikä katujakaan. Eli varaudutaan katusuunnittelussa alunperin jo siihen, että junapituus voi olla 60 m (varaudutaanhan siihen jokerillakin) ja ajetaan sitten riittävän pitkiä junia riittävän usein, jotta istumapaikka voidaan tarjota riittävän monelle.
Megapitkällä ratikkalinjalla Östersundom – Tapiola on tietysti se ongelma, että kysyntä ei ole koko linjalla samalla tasolla. Mutta kaikkien vuorojen ei tarvitse ajaa koko linjaa päästä päähän, kunhan joku logiikka säilytetään eikä mennä HSL-mäisiin 28T 28A 28AK 28TN -systeemeihin.