Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

Tuo pakkoseisominen kuulostaa nyt vähän HS-mäiseltä ja etten sanoisi myös HKL-Suy-mäiseltä tekosyiden keksimiseltä. Ilmeisesti ratikka on osoittautunut simuloinneissa niin suosituksi, että se saa "liikaa" matkustajia, ja nyt keksitään kuumeisesti syitä, miksi kuitenkin pitäisi tehdä se metro. Ja ongelmana tuntuu vielä olevan sekin, että metro saa ihan liian vähän matkustajia (koska kaikille riittää istumapaikka!).

Ja kun puhutaan metron istumapaikoista: jos metroa jatketaan Östersundomiin asti ja kyytiin tulee paljon uusia matkustajia, niin mitenkäs nykyisin Itiksessä tai Hertsikassa kyytiin nouseville käy? Joutuvatko he seisomapaikoille (taitavat ainakin hertsikalaiset joutua jo nyt)? Ja eikö sillä olekaan mitään väliä? Eli onko liitosalueen matkustaja arvokkaampi kuin "vanha" itähelsinkiläinen?

Temellä on minusta erinomainen pointti tuossa seisomislogiikassa – pisimmälle matkustavat mahtuvat ratikassa (ainakin menosuunnassa Itikseen) istumaan, lyhyemmän välin kulkijat seisovat, mutta parin pysäkkivälin matkalla se ei ole ongelma. Sama pätee jossain määrin niihin Hertsikassa kyytiin nouseviin metromatkustajiin, tosin metromatka Herttoniemestä keskustaan on kyllä pidempi kuin pari pysäkinväliä.

Onhan asialle olemassa muitakin ratkaisuita. Ajetaan esim. 2 x 30 m junilla. Ei pääse kukaan sanomaan, että ovat liian pitkiä ja eivät mahdu pysäkeille, kun ei ole vielä pysäkkejä eikä katujakaan. Eli varaudutaan katusuunnittelussa alunperin jo siihen, että junapituus voi olla 60 m (varaudutaanhan siihen jokerillakin) ja ajetaan sitten riittävän pitkiä junia riittävän usein, jotta istumapaikka voidaan tarjota riittävän monelle.

Megapitkällä ratikkalinjalla Östersundom – Tapiola on tietysti se ongelma, että kysyntä ei ole koko linjalla samalla tasolla. Mutta kaikkien vuorojen ei tarvitse ajaa koko linjaa päästä päähän, kunhan joku logiikka säilytetään eikä mennä HSL-mäisiin 28T 28A 28AK 28TN -systeemeihin.
 
Megapitkällä ratikkalinjalla Östersundom – Tapiola on tietysti se ongelma, että kysyntä ei ole koko linjalla samalla tasolla. Mutta kaikkien vuorojen ei tarvitse ajaa koko linjaa päästä päähän, kunhan joku logiikka säilytetään eikä mennä HSL-mäisiin 28T 28A 28AK 28TN -systeemeihin.
Senhän voi hoitaa haaroittamalla. Esimerkiksi jos ylikysyntää suhteessa muuhun linjaan on välillä Östersundom - Itäkeskus, niin osa ratikoista voi kaartaa Roihuvuoreen korvaten sen liityntäliikennettä, miksei edelleen Laajasaloon... Jos ylikysyntää on, kuten Jokerilla nyt, välilä Itäkeskus - Oulunkylä niin ratikka voi jatkaa vaikka Oulunkylästä Käpylään. Ja niin edelleen... Olisi muuten omituista samaan aikaan valitettaa että pitkä linja ei kuormitu tasaisesti, ja että sitä ei tule haaroittaa liittämällä se muuhun ratikkaverkkoon.

Mistä tuli mieleen että sana tuollaisella linjalle joka on ensin poikittais/liityntälinja ja sitten loppumatkaa suora linja puuttuu. Viistottaislinja? Poikittaissuoralinja?
 
Mistä tuli mieleen että sana tuollaisella linjalle joka on ensin poikittais/liityntälinja ja sitten loppumatkaa suora linja puuttuu. Viistottaislinja? Poikittaissuoralinja?

Tämä ei vastaa kysymykseen, mutta pakko sanoa kun tuli mieleen. Kuka tietää, mikä on yliheittolinja? Termi ei ole yleinen, ollut lähinnä HKL:n omassa kielenkäytössä, ja siitäkin on jo aikaa. :)
 
Sosialistimaihin tehtiin tehovaunuja, joiden istunjärjestys oli 1+1 meilläkin tutun 1+2 -järjestyksen sijaan. Mutta molemmat alkavat olla historiaa. Leveisiin 2,65 m vaunuihin mahtuu 2+2 istuimet aina ja 2,4 m leveisiin käytännössä myös.

Varioiden istumamukavuuden perusteella 2,4 metriä leveisiinkään ei vaikuta mahtuvan 2+2 istumajärjestys mukavuuden rajusti kärsimättä.

Seisten ei voi matkustaa missä ei saa kädellä tukea, siksi metron käytävillä on ruuhkassakin väljää.

Kyllä Helsingin metrossa voi hyvin matkustaa ilman tukea, niin tasaisesti se kulkee.
 
Ymmärsin niin, että ajattelin Österissä liikennöitävän eri vaunuilla kuin Jokerilla tilanteessa, jossa ei vielä ole Itiksen ja Laajasalon välistä rataa.

Tarkoititko nyt erityyppisiä vaunuja Jokerille ja Österille vai muuten vaan eri vaunuja? Hesarin artikkelista sain sen käsityksen että Österin vaunut jatkaisivat Jokerille, enkä minä näe syytä miksi niin ei tehtäisi.

Jossain aikaisemmassa ketjussa jossa keskusteltiin Jokerin mahdllisista vaunuista, painotin sitä että istumapaikoja pitäisi olla riittävästi ja myös tilaa lastenvaunuille, ja siksi minun mielestäni kantakaupungin ulkopuolisile pikaraitioteille pitäisi vaunujen olla mahdollisimman leveitä, mieluiten 2.65 m joka on Euroopassa yleinen sen tyyppiselle liikenteelle.

Jotkut olivat sitä mieltä että 2.3 - 2.4 m riittäisi ja että sama vaunu joka liikkuu kantakaupungilla pitäisi pystyä liikkumaan myös Jokerilla ja päinvastoin.

Jos nyt kuintenkin Östersundomin raideyhteys (ja mahdollisesti myöt Porvooseen joskus tulevisuudessa) toteutetaan raitiotienä eikä metrona, niin mielestäni on väärä paikka pihistää vaunujen koossa, vaan kannattaa hankkia ne kunnolliset leveät vaunut. Silloin matkustusväljyyttä saadaan helpommin metron tasoiseksi ja kaikki halukkaat mahtuu kyytiin.

t. Rainer
 
Varioiden istumamukavuuden perusteella 2,4 metriä leveisiinkään ei vaikuta mahtuvan 2+2 istumajärjestys mukavuuden rajusti kärsimättä.
Varion leveys on 2,3 metriä.

Kyllä Helsingin metrossa voi hyvin matkustaa ilman tukea, niin tasaisesti se kulkee.
Bussissakin voi, mutta silloin kaatuu. Metrossa tuetta matkustaminen on helpompaa, mutta jopa M200:n pitkittäisillä taittoistuimilla on väliin vaikea pysyä paikallaan ilman tukea.

Tarkoititko nyt erityyppisiä vaunuja Jokerille ja Österille vai muuten vaan eri vaunuja? Hesarin artikkelista sain sen käsityksen että Österin vaunut jatkaisivat Jokerille, enkä minä näe syytä miksi niin ei tehtäisi.
Ymmärsin Hylkeen viestissään ajatelleen erilaisia vaunuja Jokerille ja Österiin, mutta taisin ymmärtää väärin.

...minun mielestäni kantakaupungin ulkopuolisile pikaraitioteille pitäisi vaunujen olla mahdollisimman leveitä, mieluiten 2.65 m joka on Euroopassa yleinen sen tyyppiselle liikenteelle.

Jotkut olivat sitä mieltä että 2.3 - 2.4 m riittäisi ja että sama vaunu joka liikkuu kantakaupungilla pitäisi pystyä liikkumaan myös Jokerilla ja päinvastoin.
Ei ole mahdotonta liikennöidä kantakaupungissa 2,65 leveillä vaunuilla, mutta se ei ole mahdollista kaikkialla missä nyt on raitiotie. Ellei mennä sellaisiin ratkaisuihin kuin joissain Keski-Euroopan uusissa järjestelmissä, että lohkaistaan tarvittaessa talon nurkkaa. On myös erittäin haastavaa lähteä muuttamaan koko verkkoa 2,3 metrin laitureista 2,65:lle. Stuttgartissa tällainen muutos tehtiin, ja se kesti 30 vuotta.

Periaatteessa on aivan loogista jäsentää ratikkaverkkoa siten, että kantakaupungin läpäisee muutama reitti, jolla on muuta kantakaupunkia pidemmät pysäkit, ja näillä reiteillä ajetaan isompia junia esi- ja naapurikaupunkien tarpeisiin. Esim. Karlsruhessa on juuri tällainen jako.

Tällaista seudullista ratikkaverkon kehittämistä olisi syytä tutkia juuri nyt, kun Östersundom, Jokeri ja Laajasalo ovat muodostamassa jälleen esikaupunkiraitioteitä. Tässä selvityksessä tulisi tutkia myös teknisiä yksityiskohtia, kuten kaluston leveyttä ja raideleveyttä. Laajasalon suunnittelussahan on nyt jo ajateltu mahdollisuutta isommalle kalustolle, muttei kuitenkaan laajemmin kuin Koirasaarentiellä.

On myös hyvä ymmärtää, ettei ole kyse pelkästään siitä, mahtuuko joku Östiksen iso kalusto kantakaupunkiin. On kyse myös siitä, että kantakaupungin linjat voivat ulottua luontevasti nykyistä laajemmalle, jotta pystytään tarjoamaan hyvä palvelutasoa molempiin suuntiin.

Atnero
 
Tällaista seudullista ratikkaverkon kehittämistä olisi syytä tutkia juuri nyt, kun Östersundom, Jokeri ja Laajasalo ovat muodostamassa jälleen esikaupunkiraitioteitä. Tässä selvityksessä tulisi tutkia myös teknisiä yksityiskohtia, kuten kaluston leveyttä ja raideleveyttä. Laajasalon suunnittelussahan on nyt jo ajateltu mahdollisuutta isommalle kalustolle, muttei kuitenkaan laajemmin kuin Koirasaarentiellä.

Juurikin näin. Erittäin hyvä pilottikohde olisi juuri keskusta-Laajasalo-Itäkeskus-Ösundom -yhteys. Nykyisille ratikoille ja leveäratikoille tarvittaisiin yhteiskäyttöosuus välille keskusta-Laajasalo, jonka jälkeen riittäisi puhtaasti leveäratikoille räätälöity väylä Ösundomiin asti.
 
Juurikin näin. Erittäin hyvä pilottikohde olisi juuri keskusta-Laajasalo-Itäkeskus-Ösundom -yhteys. Nykyisille ratikoille ja leveäratikoille tarvittaisiin yhteiskäyttöosuus välille keskusta-Laajasalo, jonka jälkeen riittäisi puhtaasti leveäratikoille räätälöity väylä Ösundomiin asti.
Itseasiassa luontevampi jatkosuunta Östersundomin ratikkalle olis Jokeri - Oulunkylä tai Viikki - Pasila. Pasilasta voi toki sitten jatkaa seiskan reittiä Krunikkaan, edelleen Laajasaloon ja sieltä Roihuvuoren läpi takaisin Itäkeskukseen. Tämä linjaus ei myöskään kilpaisilisi metron kanssa, vaan ne tukisivat toisiaan.

Tämä on tietenkin aivan liian kallista, koska se ei edellyttäisi jo muuten suunniteltujen kiskojen lisäksi useiden kilometrin jatkeet Oulunkylä/Arabia - Jokeri sekä Laajasalo - Itäkeskus. Eikä se edes korvaisi kuin ratikoista seiskan ja/tai ykkösen vähän reitistä riippuen, keventäisi kympin ja nelosen kuormaa Mannerheimintielle, mahdollistaisi 58:n supistamisen, tekisi Roihuvuoren bussiliikenteen tarpeettomaksi, keventäisi Jokeria kuormitetuimmalla osuudella Oulunkylä - Itäkeskus, korvaisi käytännössä Viikin ja Pihlajisto busseja, ehkä 55:n, 79:n (5 min vuoroväli) tarpeellisuus olisi vähän niin ja näin, samoin Tiedelinjan...
 
Itseasiassa luontevampi jatkosuunta Östersundomin ratikkalle olis Jokeri - Oulunkylä tai Viikki - Pasila. Pasilasta voi toki sitten jatkaa seiskan reittiä Krunikkaan, edelleen Laajasaloon ja sieltä Roihuvuoren läpi takaisin Itäkeskukseen. Tämä linjaus ei myöskään kilpaisilisi metron kanssa, vaan ne tukisivat toisiaan.

Hlökohtaisesti olen eri mieltä luontevammasta jatkosuunnasta. Suora keskustayhteys on mielestäni tärkeämpi kuin suora poikittaisyhteys. Itseasiassa en näe juurikaan pointtia vetää ratikkakiskoja Ösundomiin, mikäli se edellyttää pakollisen vaihdon Itäkeskuksessa keskustaan mentäessä. Siinä tapauksessa kyseisen alueen liityntä voidaan vallan mainiosti hoitaa myös busseilla.

Samaa mieltä toki siitä, että ratkaisut tullaan joka tapauksessa tekemään metron ehdoilla. Joten en varsinaisesti odota mitään kovin toimivaa ratkaisua Ösundomin joukkoliikenteestä.
 
Raitiovaunuhan on parhaimmillaan joko keskustan jakelukulkuneuvona tai sitten lähiöiden liityntäkulkuneuvona.

Vähänkään kauempana sijaitsevien lähiöiden suorissa keskustayhteyksissä ratikan edut eivät samalla lailla realisoidu, kun yleensä maantasossa ei suuremmissa kaupungeissa pystytä järjestämään sujuvaa kulkua. Toki tunneloimalla voidaan ratikoilla järjestää toimivia keskustayhteyksiäkin, mutta silloin ollaan jo lähellä metron hintaluokkaa ja käytännössä liikennevälineen luonne on usein erilainen, vaikka käytettäisiinkin katukelpoista kalustoa.
 
Raitiovaunuhan on parhaimmillaan joko keskustan jakelukulkuneuvona tai lähiöiden liityntäkulkuneuvona.

Lähiöiden suorissa keskustayhteyksissä ratikan edut eivät samalla lailla realisoidu, kun yleensä maantasossa ei suuremmissa kaupungeissa pystytä järjestämään sujuvaa kulkua. Toki tunneloimalla voidaan ratikoilla järjestää toimivia keskustayhteyksiäkin, mutta silloin ollaan jo lähellä metron hintaluokkaa ja käytännössä liikennevälineen luonne on usein erilainen, vaikka käytettäisiinkin katukelpoista kalustoa.

Niinpä.

Tässä Östersundomin tapauksessa koko kaupunginosan kaavoitus on ihan auki vielä. Jos halutaan isoja kerrostalolähiöitä niin ilman muuta metro, mutta jos on tarkoitus olla jonkinlainen puutarhakaupunki niin ratikka.

Mun mielestäni jos valitaan puutarhakaupunki ja ratikka, niin se voisi ihan hyvin olla Jokerin jatke. Kuvittelisin että tulevaisuuden Helsingin metropolialueella poikittaisliikenteen rooli kasvaa yhä edelleen, ja ikävä kyllä se toisseikka on myönnettävä että idässä on suhteessa paljon vähemmän työpaikkoja kuin lännessä, eli kyllä siihen ratikkaan kulkioita riittäisi.

t. Rainer
 
Niin tosiaan se Österin ja Jokerin kalustojako.

Alkuvaiheessa tuntuisi olevan hyvin vähän pointtia tehdä juuri muuta kuin jatkaa Jokeri sellaisenaan aina Österiin asti. Toisaalta kun linjasto siitä vähän monipuolistuu, onnistuu kalustopainotustenkin jako jo: esimerkiksi Öster-IK-Herttoniemi-... -linja Laajasalon tai Pasilan suuntaan voisi hyvin olla istumapainotteinen metron rinnakkaislinjana, Jokeri taas hieman jatkettuna nykyisenlainen lyhyiden matkojen yhdistäjä seisomapainotteineen.

Kalustohan olisi keskenään yhteensopivaa ja ruuhka-aikaan lisärunkojen kannattanee olla järjestään seisomapainotteisia, myös maaseudulle asti. Ellei sitten jatketa politiikkaa "Parempi istuva pysäkillä kuin seisova bussissa", kuten tähänkin asti...

Toinen lähestymistapa olisi se, että kaukaa tulevat ja kauas menevät rungot olisivat järjestään istumapainotteisia, ja niitä täydennetään ja yhdistetään lyhyen matkan runkoihin ja -linjoihin lähempänä kaupunkia linjaston ja kiertoteknisten seikkojen mukaisesti. Molemmathan toimivat yhä keskenään ja toistensa linjoilla, eivät vain yhtä optimaalisesti "väärällä" puolella.
 
17.2. Valtuusto hyväksyi metron yhdysraiteen hankesuunnitelman. No Vuosaaren satamaan mennään yksiraiteista ja sähköistämätöntä rataa, jolla on tasoristeyksiäkin.
Päätöshistoriasta huomaa, että on jo ajateltu vaihtoehtona metron jatkamista satamasta Östersundomiin ja huoltoraide (muutettuna) olisi osa sitä.
Että, ehkä piankin alkaa Östersundomin metron rakentaminen ;).
 
Hlökohtaisesti olen eri mieltä luontevammasta jatkosuunnasta. Suora keskustayhteys on mielestäni tärkeämpi kuin suora poikittaisyhteys. Itseasiassa en näe juurikaan pointtia vetää ratikkakiskoja Ösundomiin, mikäli se edellyttää pakollisen vaihdon Itäkeskuksessa keskustaan mentäessä. Siinä tapauksessa kyseisen alueen liityntä voidaan vallan mainiosti hoitaa myös busseilla.
No joo, mutta jos keskustapisteenä pidetään vaikka Stockmannin tavarataloa, niin
- Itäkeskus - Roihuvuori - Laajasalo - Stocka on 13 - 14 km
- Itäkeskus - Jokeri - Arabia - Vallilanlaakso - Pasila - Stocka on 15 - 16km
Eli pituudessa ero on pieni. Matka-ajasta en osaa sanoa, kummassakin reitissä on hyvät ja huonot puolensa.
Tuon jälkimmäisen reitin etuna on se että se tarjoaa yhteyden Hämeentien varten, Pasilaan, Töölöön, jne. jonne ei metrolla pääse. Toisaalta niille jotka haluavat mahdollisimman nopeasti Rautatientorille on taas tarjolla metro.
 
Raitiovaunuhan on parhaimmillaan joko keskustan jakelukulkuneuvona tai sitten lähiöiden liityntäkulkuneuvona.

Vähänkään kauempana sijaitsevien lähiöiden suorissa keskustayhteyksissä ratikan edut eivät samalla lailla realisoidu, kun yleensä maantasossa ei suuremmissa kaupungeissa pystytä järjestämään sujuvaa kulkua. Toki tunneloimalla voidaan ratikoilla järjestää toimivia keskustayhteyksiäkin, mutta silloin ollaan jo lähellä metron hintaluokkaa ja käytännössä liikennevälineen luonne on usein erilainen, vaikka käytettäisiinkin katukelpoista kalustoa.

Ai mikään ei saa muuttua uusienkaan alueiden suunnittelussa ja katujärjestelyissä, kun pitää muistaa noudattaa kaikkia vanhoja virheratkaisuja? Se ratikka voi mennä pitkillä lähiöväleillä omalla radalla realisoiden samat edut kuin muutkin junat. Eikä mikään estä varaamasta "jakelualueilla" joitakin katuja vain ratikalle ja jalankululle. Siis "tunnelointi" voidaan toteuttaa tilanteen mukaan niin maan päälle kuin alle. Ainakin liitosalueen kaavoituksessa voisi jo alun perin varata joitakin katuja ratikkakaduiksi. Hintaluokkakin voidaan pitää kohtuuden rajoissa.
 
Takaisin
Ylös