Allegrojen tulevaisuus

VR Group hakee työntekijää nimikkeellä "Tuotantoasiantuntija (Sm6)"

https://vrgroup.rekrytointi.com/pai...&o=A_RJ&rspvt=hm6jc4vwhhwssko884w0ccocwc4gcok

Otsikon lisäksi ei mainita sanallakaan mitään junamallista, mikä on aivan loogista, koska VR halunnee aikanaan kertoa kunnollisella tiedotteella, mitä junille tarkalleen on tehty, minne ne on sijoitettu ja oletettavasti että ne on Pendolino-brändin alla.


VR FleetCare
Haluatko päivittää hakemustasi?Kirjaudu sisään.

Tuotantoasiantuntija (Sm6)​

Rekry1.jpg

Tule mukaan vaikuttamaan satojen tuhansien ihmisten matkustamiseen ja tavaratonnien liikuttamiseen. Mahdollistamme maailman vastuullisimman raideliikenteen, sillä me VR FleetCarella vastaamme siitä, että junakalusto on liikennöitävässä kunnossa. Panostamme tulevaisuuteen ja toimintaamme ohjaa niin jatkuva kehittyminen kuin uusin teknologia.
Haemme nyt tuotantoasiantuntijaa Kaukoliikenteen kunnossapitopalveluihin Helsinkiin.
Pääset osaksi ammattitaitoista ja voimakkaasti uudistuvaa yksikköä, joka vastaa satojen miljoonien eurojen arvoisen kaluston kunnossapidosta ja vaikuttaa näin päivittäin tuhansien ihmisten matkustamiseen.
Tuotantoasiantuntijana olet merkittävässä roolissa varmistamassa turvallista sekä täsmällistä junaliikennettä. Tehtävässä vastaat päivittäisten ongelmien selvityksestä ja tuet tuotantoa niin kalustoon liittyvissä teknisissä asioissa kuin muissa tuotannollisissa haasteissa. Toimit myös asentajien tukena viankorjauksessa, etkä myöskään epäröi tarvittaessa itse tarttua työkaluihin.
Sinulla on
  • soveltuva tekninen korkeakoulututkinto tai vahva kokemus kiskokaluston kunnossapidosta
  • sähköteknistä osaamista
  • hyvä paineensietokyky sekä looginen päättelykyky
  • ongelmanratkaisutaitoa sekä erinomaiset vuorovaikutustaidot
  • hallitset tietotekniikan ja omaksut nopeasti uusien järjestelmien käytön
(...)

Hakuaika alkaa: 08.07.2024 08:00Hakuaika päättyy: 18.08.2024 23:59
JÄTÄ HAKEMUS
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Eiköhän kyse ole Allegro-kaluston lisäämisestä nykyisille reiteille. Olisikohan Helsinki - Kouvola - Kuopio nykyään VR:n kaukoliikenteen ruuhkaisin pätkä? Tulisikohan esimerkiksi sinne sitten lisäkalustoa?
 
Kun Allegrot tulevat liikenteeseen kalustoa varmaan ryhmitellään uudestaan eri reiteillä käytettäviksi. Lisäkapasiteetti jakautunee usealle reitille.
 
Mä jotenkin näkisin Allegrojen ja Pendolinojen hedelmällisimmän paikan olevan Etelä-Suomen hiljaisemmilla reiteillä jossa on tiuhaan pysähdyksiä, esim. nämä Pääradan ”Paikallis-IC:t) joilla kuluu veturivetoisena aikaa kiihdytyksiin. Toki Vectronit paransi tilannetta, mutta edelleen Pendolino rullaa paremmin vauhtiin kuin Sr-junat.

Samalla vapautuisi kaksikerroksisia vaunuja pidemmän matkan liikenteeseen.
 
Kaksikerrosvaunut sopivat ehkä paremmin liikenteeseen, jossa kapasiteetin tarve vaihtelee, kun vaunuja voidaan poistaa ja lisätä ainakin jollain aikavälillä.

Esimerkiksi kesällä loma-aikaan on järvi-Suomessa matkustussesonki eikä suosituimmissa vuoroissa kapasiteetti oikein riitä, vaikka dynaaminen hinnoittelu tasaa eri junien kuormitusta.

Toisaalta voisi olettaa, että reiteillä ja kellonaikoina, joilla on enemmän työ- ja opiskelu liikennettä olisi talvea enemmän tyhjää.

Kun Pendolino/Allegron ja veturivetoisten junien välillä ei ole merkittävää nopeuseroa, Pendolinot/Allegrot varmaan sopisivat parhaiten niihin kalustokiertoihin, joissa toisaalta kapasiteetin kysyntä ei niin paljon vaihtele ja toisaalta kiertoihin, joissa Pendolinot/Allegrot pääsevät talvella lämpimiin halleihin sulamaan yöksi.
 
Eikö Allegroissa se kallistus vielä käytössä mikä otettu pois käytöstä Pendolinoissa.. Itse voisin veikata, että Helsinki-Turku voisi olla noille hyvä. Kun noita junia nyt vain neljä niin kannattaako liikaa kierrättää ympäri Suomen yksittäisissä vuoroissa ja oliko Turun radalla kohtia missä sai kallistuvakorisella mennä lujempaa..
 
mskr sanoi:
Mä jotenkin näkisin Allegrojen ja Pendolinojen hedelmällisimmän paikan olevan Etelä-Suomen hiljaisemmilla reiteillä jossa on tiuhaan pysähdyksiä, esim. nämä Pääradan ”Paikallis-IC:t) joilla kuluu veturivetoisena aikaa kiihdytyksiin. Toki Vectronit paransi tilannetta, mutta edelleen Pendolino rullaa paremmin vauhtiin kuin Sr-junat.

Samalla vapautuisi kaksikerroksisia vaunuja pidemmän matkan liikenteeseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saman matkustajakapasiteetin IC-juna (4-5) vaunua kiihtyy merkittävästi Pendolinoa nopeammin.
 
mskr sanoi:
Mä jotenkin näkisin Allegrojen ja Pendolinojen hedelmällisimmän paikan olevan Etelä-Suomen hiljaisemmilla reiteillä jossa on tiuhaan pysähdyksiä, esim. nämä Pääradan ”Paikallis-IC:t) joilla kuluu veturivetoisena aikaa kiihdytyksiin. Toki Vectronit paransi tilannetta, mutta edelleen Pendolino rullaa paremmin vauhtiin kuin Sr-junat.

Samalla vapautuisi kaksikerroksisia vaunuja pidemmän matkan liikenteeseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
tlajunen sanoi:
Saman matkustajakapasiteetin IC-juna (4-5) vaunua kiihtyy merkittävästi Pendolinoa nopeammin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Julian nopeuskäyrien mukaan sekä Pendolinot että Sr2+6-junat tekevät 0-80km/h noin minuutissa.
 
KMT sanoi:
Eikö Allegroissa se kallistus vielä käytössä mikä otettu pois käytöstä Pendolinoissa...
Klikkaa laajentaaksesi...
On käytössä. Paremmilla komponenteilla toteutetettu.
KMT sanoi:
...oliko Turun radalla kohtia missä sai kallistuvakorisella mennä lujempaa..
Klikkaa laajentaaksesi...

On paljonkin. Jopa jostain syystä suorilla osuuksilla on pathaimmillaan 200 km/h rajoitus, vaikka ei-kallistelevilla on maksimissaan 160 koko rataosalla. Johtuu ehkä siitä, että kyseessä oli ensimmäinen rataosuus, missä otettiin Pendolinot käyttöön.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

CarrotPie sanoi:
Julian nopeuskäyrien mukaan sekä Pendolinot että Sr2+6-junat tekevät 0-80km/h noin minuutissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Veturivetoisilla lyhyehköillä junilla ei tyypillisesti kiihdytetä maksimivetovoimalla, matkustusmukavuuden vuoksi.
 
Viimeksi muokattu:
KMT sanoi:
Eikö Allegroissa se kallistus vielä käytössä mikä otettu pois käytöstä Pendolinoissa.. Itse voisin veikata, että Helsinki-Turku voisi olla noille hyvä. Kun noita junia nyt vain neljä niin kannattaako liikaa kierrättää ympäri Suomen yksittäisissä vuoroissa ja oliko Turun radalla kohtia missä sai kallistuvakorisella mennä lujempaa..
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri tähän vetoan minkä vuoksi rantaradalla Allegrojen ominaisuudet tulisivat parhaiten esiin. Matka-ajasta saisi ehkä muutama minuutti pois, varsinkin sen jälkeen kun Kupittaan ja Turun välinen kaksoisraide on saatu käyttöön, ja Kirkkonumellakin olisi ehkä aikaa pysähtyä.
 
KMT sanoi:
Eikö Allegroissa se kallistus vielä käytössä mikä otettu pois käytöstä Pendolinoissa.. Itse voisin veikata, että Helsinki-Turku voisi olla noille hyvä. Kun noita junia nyt vain neljä niin kannattaako liikaa kierrättää ympäri Suomen yksittäisissä vuoroissa ja oliko Turun radalla kohtia missä sai kallistuvakorisella mennä lujempaa..
Klikkaa laajentaaksesi...

Oli käytössä ainakin Helsingin ja Pietarin välillä. Jos kallistus on käytössä vielä tulevan kotimaan liikenteessä käyttöönoton jälkeen luulisi, että Helsingin ja Turun välinen rautatie olisi paras vaihtoehto.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

R.Silfverberg sanoi:
Juuri tähän vetoan minkä vuoksi rantaradalla Allegrojen ominaisuudet tulisivat parhaiten esiin. Matka-ajasta saisi ehkä muutama minuutti pois, varsinkin sen jälkeen kun Kupittaan ja Turun välinen kaksoisraide on saatu käyttöön, ja Kirkkonumellakin olisi ehkä aikaa pysähtyä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin Juliadatan perusteella Helsinkiin xx.24 saapuva juna ei lähde takaisin Turkuun 11 minuutin kuluttua xx.35, eli Kirkkonummen pysähdys ei aiheudu siitä, että sama runko kääntyisi nopeasti takaisin Helsingissä. Näin ollen Kirkkonummen pysähdys ei tulisi takaisin, vaikka reitti nopeutuisi.
 
Viimeksi muokattu:
Minä vain sanoi:
Ainakin Juliadatan perusteella Helsinkiin xx.24 saapuva juna ei lähde takaisin Turkuun 11 minuutin kuluttua xx.35, eli Kirkkonummen pysähdys ei aiheudu siitä, että sama runko kääntyisi nopeasti takaisin Helsingissä. Näin ollen Kirkkonummen pysähdys ei tulisi takaisin, vaikka reitti nopeutuisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kirkkonummen pysähtymättömyys johtuu ristiriidasta E-junien lähdön ja saapumisen kanssa Kauklahdessa. HSL pitää kiinni siitä että E-junien vuoroväli on 15 minuuttia ja VR on hätäpäissään suostunut siihen ja siksi Turun junien on ohitettava Kauklahti niin etttei se häiritse E-junien lähtöä ja tuloa sieltä, ja siksi se ei ehdi pysähtyä Kirkkonummella jos sen on kohdattava seuraava vastaantuleva Turun juna Karjaalla.

Pysähdys olisi mahdollista palauttaa jos Turun juna saapuisi Karjaan suunnalta parin minuutin verran aikaisemmin Kirkkonummelle niin että ehtii ohittaa Kauklahden hyvissä ajoin jos vastaavasti pytyisi lähtemään Kirkkonummelta pari minuuttia myöhemmin Karjaan suuntaan. Se vaatisi nopeampaa, 180-200 km/h kulkevaa kalustoa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös