Automaattinen metro

Onko HKL todennut jotain tuon kaltaista jossain paperissa? Saatan kyllä helposti uskoa, että näin tulee käymään, ainakin jos ovien toiminnalla on mitään yhteistä Vuosaaren prototyyppiovien kanssa, mutta itse en ole nähnyt hidastumisesta mitään laskelmaa.

Katso tämä. HKL katsoo tarvitsevansa kaksi ylimääräistä junaa liikennöintiin. Perusteeksi on ilmoitettu energiankulutus ja sitten on todella epämääräistä juttua junien vuosittaisista ajokilometreistä verrattuna "Keski-Eurooppaan" vailla mitään kontekstia. Mutta selvästi todetaan lisäjunien tarve, ja se taas tarkoittaa yksinkertaisesti ajoaikojen hidastumista, olipa syy mikä hyvänsä. Aika nätisti tämä on upotettu tuonne, Haltiakaan ei blogissan sano tästä mitään kertoessaan kokouskuulumisista, vaan pelkän otsikon mukaan puhuu lisäjunien tilaamisesta Matinkylä - Kivenlahti -osuutta varten. Haltian osalta oletan, että kyse ei ole harhaanjohtamisesta, vaan että hän ei ole tajunnut, mistä oikeasti on päätetty.
 
Jaahas, kiitos linkistä. Kryptistä on. Tommy Pohjola ihmettelee blogissaan jälleen yhtä johtokunnan kokousta, jossa Lahdenrannan suullinen selvitys automaattimetron tilasta on merkitty pöytäkirjaan yhdellä virkkeellä. Haltian blogista päätellen johtokuntaa on ulkoilutettu varikolla katselemassa transpondereita ja muita palikoita. Ei liene kumma, jos päättäjät eivät ole kärryillä hankkeen todellisesta tilasta. Miten vaikeaa olisi ollut tehdä kirjallinen raportti automatisoinnin edistymisestä, kun selvästi kerran töitä tehdään ja tuotoksesta voisi numeerisia suureita esittää?

Sauri lähetti HKL:n johtajat johonkin kalvosulkeisiin aiheesta budjetissa pysyminen. Ulkopuolisen tekisi mieli lähettää Sauri pariksi päiväksi Miss Kyllösen tehokurssille aiheesta miten virkamies vaihdetaan.
 
Aika nätisti tämä on upotettu tuonne,...
Minä tulkitsen suoraan niin, että 5 junaa tilataan, jotta ensin laituriovien ja sitten kuljettajattomuuden aiheuttama kiertonopeuden hidastuminen ja siitä välttämättömyydellä seuraava kierrossa olevien junien lisätarve on katettavissa. Varsin vähäinen hidastuminen nimittäin riittää 5 junan lisätarpeen tekemiseen, kuten jäljempänä käy selväksi. Pidän myös todennäköisenä sitä, että junien huollon tareve kasvaa, joten myös varakalustoa tarvitaan enemmän kuin tähän asti.

Tätä nyt ei vaan haluta myöntää suoraan, koska ei haluta osoittaa automaattihankkeen menneen näin paljon pieleen tässäkin asiassa. Onhan Sauri sanonut, ettei hän hyväksy enää lisälaskuja automatisoinnissa, ja heti sellainen tuli. Toinen syy sanoa ”nätisti” on Ansaldon vireillä oleva valitus automaattikaupasta. Ansaldon jääminen toiseksi oli perusteltu mm. sillä, että Ansaldon järjestelmä olisi vaatinut enemmän junia kuin Siemensin järjestelmä. Ansaldo on tietenkin kiistänyt tämän, ja nythän syytetty itse todistaa itseään vastaan.

Viisi junaa on paljon verrattuna siihen, että tilataan 15. Mutta lisäjunatarvetta onkin arvioitava koko kaluston kannalta. Uudella kulunvalvonnalla tulee toimimaan 78 M100-vaunua, 24 M200-vaunua sekä ilman lisäjunia 60 M300-vaunua. Siis yhteensä 162 metrovaunua. Tilausta kasvatettiin 20:llä vaunulla, joka on 12 % koko vaunustosta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kiertonopeus hidastuu 12 %, tarvitaan liikenteeseen nyt tilatut 5 lisäjunaa.

Otetaan vielä huomioon se, että samallakin kiertonopeudella 2,5 min vuoroväli 4 vaunun junilla (96 junaa tunnissa) tarvitsee 6,7 % enemmän junia kuin 4 min vuoroväli 6 vaunun junilla (90 junaa tunnissa). Tämä tarkoittaa sitä, että 5 %:n kiertonopeuden hidastus riittää siihen, että tarvitaan 20 vaunua lisää nykytilanteeseen nähden.

Sen perusteella, mitä nyt tiedetään siitä, miten helppoa on ajaa laituriovien kohdalle, olisin pikemminkin huolissani siitä, olisiko pitänyt käyttää toinenkin optio ja tilata 25 uutta junaa. Mutta option tarkoitushan on tehdä lisätilaus nopealla toimitusajalla. Joten eiköhän sekin tehdä, kunhan valtuutetut, johtokunta ja media ovat unohtaneet sen vähänkin, mitä tästä tilauksesta ovat ymmärtäneet.

Antero

PS: Edellä en ole laskenut todellisia kääntöaikoja, vaan laskelma sisältää olettaman, että 15 junaa kattaa Ruoholahden ja Matinkylän välisen liikenteen laajennuksen sellaisena, kuin liikenne on nykyradalla.
 
HSL:n hallitukselle on kirjoitettu metron kapasiteettiselvityksestä lausunto, jonka mukaan Helsingin asemia ei saa lyhentää ainakaan pysyvästi. Tässä ollaan siis HKL:n johtokunnan linjoilla. Lisäksi näpäytetään Espoota sanomalla, että tulevan itämetron ratageometria on suunniteltava siten, että mahdollisesti kahden vaunuparin mittaisina toteutettavat asemat on voitava pidentää tarvittaessa myöhemmin. http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2012306-9.HTM

Kivenlahden jatkeesta ei puhuta mitään eikä kai tarvitsekaan, siellä nyt riittäisi yhden vaunuparinkin asemat.
 
Vs: M 300 -hankinta

Älä pidä meitä jännityksessä. Enkä edes ymmärrä, miten niin ei voitaisi edes tehdä, koska pitäähän sieltä pelastuslaiturilta päästä kulkemaan poiskin. Ja pitäähän pelastuslaiturilla varautua myös siihen tilanteeseen, että juna joudutaan pysäyttämään puoliksi aseman kohdalle.
Anteeksi, tämä oli vastaamatta. Pelastuslaituri ei voi jatkua nykyisessä keskustan tunnelissa laituriin saakka, koska:
Laiturin päässä, lähellä asemaa on vaihteita raiteelta toiselle juuri sillä kohdalla johon aiemmassa kirjoittelussa viitattiin junan ajattamisesta laiturissa olevan junan taakse.
Laiturihallin väestönsuojaksi mahdollistavat järeät VSS ovat aika tarkasti junan mentävät; pelastuslaituria ei pysty rakentamaan kulkemaan samasta aukosta. Oven vierestä meno tarkoittaisi käytännössä koko ovikonstruktion uusimista ja kalliolouhintoja 6 x 4 kpl.
Seisakkeella on jonkinlainen kuva ovesta: http://www.seisake.net/kuva.php?id=1629
 
Vs: M 300 -hankinta

Anteeksi, tämä oli vastaamatta. Pelastuslaituri ei voi jatkua nykyisessä keskustan tunnelissa laituriin saakka, koska:

No mutta nythän puhutaan siis nykyisistä asemista, jotka ovat täyspitkiä. Minun viestini koski uusia lyhyitä asemia ja sitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa ajetaan pitkiä junia lyhyille asemille. Ja joissa siis uskon, että siitä mihin aseman laituri loppuu, pelastuslaituri alkaa. Sitä en sitten tiedä, miten uusilla kääntöraiteellisilla asemilla tuo homma menee.
 
Vs: M 300 -hankinta

No mutta nythän puhutaan siis nykyisistä asemista, jotka ovat täyspitkiä. Minun viestini koski uusia lyhyitä asemia ja sitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa ajetaan pitkiä junia lyhyille asemille. Ja joissa siis uskon, että siitä mihin aseman laituri loppuu, pelastuslaituri alkaa. Sitä en sitten tiedä, miten uusilla kääntöraiteellisilla asemilla tuo homma menee.
Oukei. Se on selvä että länsimetrossakin on vaihteita asemien päädyissä. Joku voisi linkittää ratakaavion. Ei ole yleisesti kerrottu miten pelastautumislaiturilta kuljetaan asemalle jos vaihteet katkaisee kulun.
 
Vs: M 300 -hankinta

Oukei. Se on selvä että länsimetrossakin on vaihteita asemien päädyissä. Joku voisi linkittää ratakaavion. Ei ole yleisesti kerrottu miten pelastautumislaiturilta kuljetaan asemalle jos vaihteet katkaisee kulun.

Mutta lähinnä jos kyse on täyspitkien junien ajamisesta lyhyille asemille, riittää että sitä pelastuslaituria on se reilu 20 tai 40 metriä asemalta eteenpäin. 20 siis, jos juna pysäytetään aseman keskelle, 40 jos aseman toiseen päähän.
 
Vs: M 300 -hankinta

Oukei. Se on selvä että länsimetrossakin on vaihteita asemien päädyissä. Joku voisi linkittää ratakaavion. Ei ole yleisesti kerrottu miten pelastautumislaiturilta kuljetaan asemalle jos vaihteet katkaisee kulun.
Onkohan ne pelastautumislaiturit tunnelin ulkosivuilla? Jos on, miten niiltä pääsee asemalla varsinaiselle laiturille? :D
 
Vs: M 300 -hankinta

Onkohan ne pelastautumislaiturit tunnelin ulkosivuilla? Jos on, miten niiltä pääsee asemalla varsinaiselle laiturille? :D

Ei kai tarvitse, jos niiltä pääsee hätäuloskäyntiin.

Sitten pitäisi olla tuplamäärä hätäuloskäyntejä. Ja pelastustiehän pitää olla mahdollisimman pian pois pelastauduttavasta tunnelista, ja siksihän sinne tulee niitä tunneleita metrotunnelien välille. Eli pelastuslaiturin täytyy olla tunnelien sisäsivuilla.
 
Vs: M 300 -hankinta

Ei ole yleisesti kerrottu miten pelastautumislaiturilta kuljetaan asemalle jos vaihteet katkaisee kulun.

Länsimetron hankesuunnitelman teknisessä osassa näyttäisi olevan puolenvaihtopaikkojen päissä ihan portaat alas palastautumislaiturin päästä ja kulkukäytävä "lattian" tasossa. Kyseessä on periaatekuva, jonka toteutuminen vaatisi varmaankin kiskon harjan tasalle rakennettavan tasaisen käytävän näille osuuksille. Asemien kuvissa laituri jatkuu kyllä kohtuullisen pätkän kohti puolenvaihtopaikkaa aseman pään jälkeen, mutta kaartuu tietenkin puolenvaihtoraiteen mukana irti suorasta linjaraiteesta.
 
Vs: M 300 -hankinta

Asemien kuvissa laituri jatkuu kyllä kohtuullisen pätkän kohti puolenvaihtopaikkaa aseman pään jälkeen, mutta kaartuu tietenkin puolenvaihtoraiteen mukana irti suorasta linjaraiteesta.

Ja jos nyt palataan itse alkuperäiseen (hyvin hypoteettiseen) aiheeseen: Onko 130-metrinen metrojuna turvallista pysäyttää 90-metriselle asemalle? Alkuperäinen väitehän oli, että tälle on esteenä se, ettei pitkästä junasta voisi silloin asemalla onnettomuustilanteessa poistua kuin toisen vaunun kautta. Ongelma voisi ratketa sillä, että juna pysähtyy nokka aseman länsipäässä, mutta se ei ole mahdollista, koska normaalitilanteessa niistä päätyvaunuista (1 ja 6) pitää päästä niihin vaunuihin 2 ja 5. Eli junan pitää pysähtyä aseman puoleen väliin. Mutta siis jos vaihteen kielet ovat vasta 20 metrin päässä asemasta, ongelmaa ei ole. Siinä hyvinkin saattaisi olla sen verran suoraa aseman jälkeen.
 
Takaisin
Ylös