Automaattinen metro

Uusi Suomi kertoo, että jos ihmiset seisovat M200-sarjan junissa väärässä paikassa, ovia ei saa kiinni: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62470-kuljettajalta-erikoinen-pyynto-helsingin-metron-matkustajille

Toimittaja on ollut kerrankin ajan tasalla ja ihmetellyt, että kun nyt tilanne ratkeaa sillä, että kuljettaja kuuluttaa ja pyytää siirtymään, niin automaattijunassa ei ole kuuluttavaa kuljettajaa. Lisäviivästyksiä luvassa.

Tuleeko M300-juniinkin hitaat ulostyöntyvät ovet? Ne ovat minusta muutenkin typerä keksintö – hidastuttavat liikennettä myös raitiovaunuissa.
 
Tuleeko M300-juniinkin hitaat ulostyöntyvät ovet? Ne ovat minusta muutenkin typerä keksintö – hidastuttavat liikennettä myös raitiovaunuissa.
Kun nyt tulee vastaavia ovia busseihinkin, niin mikään ei mielestäni viittaa, että tämä "trendi" jotenkin muuttuisi. Itse ajan juuri nyt sellaisella bussilla, jossa sellaiset on ja pidän niitä tavanomaisia vippiovia parempina ja mahdollistavat esteettömän matkustajapalvelun myös ratikka-/bussi-yhteiskäyttöpysäkeillä. Sähköisinä ovat myös varsin äänettömiä.
 
Kun nyt tulee vastaavia ovia busseihinkin, niin mikään ei mielestäni viittaa, että tämä "trendi" jotenkin muuttuisi. Itse ajan juuri nyt sellaisella bussilla, jossa sellaiset on ja pidän niitä tavanomaisia vippiovia parempina ja mahdollistavat esteettömän matkustajapalvelun myös ratikka-/bussi-yhteiskäyttöpysäkeillä. Sähköisinä ovat myös varsin äänettömiä.

Näinhän se valitettavasti taitaa olla. Meillä on meininki niin leppoisaa ja matkustajamäärät sittenkin aika pieniä. Suurkaupungeissa ei ulostyöntyviä ovia käytetä ihan siitä syystä, ettei se pariisilainen metrojuna pääsisi ikinä liikkeelle, jos siinä olisi tuollaiset ovet.

Se on totta, että bussissa nuo ovat paineilmatoimisia paremmat, kun eivät puhise matkustajan korvassa. Mutta hitaat nuo ovat verrattuna vanhoihin oviin.
 
Suurkaupungeissa ei ulostyöntyviä ovia käytetä ihan siitä syystä, ettei se pariisilainen metrojuna pääsisi ikinä liikkeelle, jos siinä olisi tuollaiset ovet.
Pariisin uusimmissa metrojunissa on juuri tuollaiset ovet:

https://www.youtube.com/watch?v=vZKAQ01MXOI&feature=youtube_gdata_player

Samoin kuin vaikkapa Moskovan metrossa:

https://www.youtube.com/watch?v=A2wcSv9CXpE&feature=youtube_gdata_player

Kyllä tuollaiset hiukan ulos aukeavat liukuovityyppiset ratkaisut ovat yleistymään päin kaikissa julkisen liikenteen kulkuneuvoissa, ympäri maailmaa. Niin busseissa, ratikoissa, metrojunissa kuin junissakin. Poikkeuksia toki on ja ainakin kaakkoisaasialaisiin metropoleihin hankitaan metrojunia, joissa on mahdollisimman paljon (jopa 8-10 ovea/vaunu) leveitä vaunukorin ulkopinnalla liukuvia liukuovia. Myös esimerkiksi New Yorkiin hankittavat metrojunat omaavat kaikki tietyn sikäläisen standardin.

339-DF sanoi:
Mutta hitaat nuo ovat verrattuna vanhoihin oviin.
Tänään katsoin sekuntikellosta: tällaisten ovien liike suuntaansa kestää noin 2 ja puoli sekuntia. Ei siis mitenkään hitaat. Tai ainakin muita ovia hitaampaa.
 
Suurkaupungeissa ei ulostyöntyviä ovia käytetä ihan siitä syystä, ettei se pariisilainen metrojuna pääsisi ikinä liikkeelle, jos siinä olisi tuollaiset ovet.
Ulos työntyvät ovet ovat kyllä aika lailla vakioratkaisu nykyään kaikessa uudessa raidekalustossa. Myös Pariisissa uusissa automaattijunissa (sarja MP 89 vuonna 1997 linjalle 14). Ne ovat yksinkertainen ja helppo ratkaisu, joka ei vie tilaa itse vaunusta vaan vaunun ulkopuolelta. Eikä tarvita monimutkaisia seinärakenteita, joiden sisään liukuovet menevät. Ulos työntyvien ovien etu on sekin, että seinälinjasta tulee tasainen. Kun ovet eivät ole syvennyksessä, ei seinässä ole koloja, johon voi tarttua vaikka laiturilla horjahtanut henkilö.

Pariisin linja 14 on ajellut ilman junassa olevaa kuljettajaa vuodesta 2000. En ole kuullut, että siellä olisi tällaista ongelmaa kuin meillä, vaikka ilmajousituksen lisäksi on ilmakumipyörätkin. Luulenpa, että siellä ilmanpaineella säädetään lattiakorkeus vakioksi kuormasta riippumatta. Meillähän ei metrossa varmaankaan voi tällaista olla, kun tällaiset ominaisuudet ovat liian kalliita ja ehkä painavatkin liikaa. Sen sijaan kuljettajattomuus ei ole ylimääräinen kustannus.

Helsingin metro -blogiin on ilmestynyt tällainen kirjoitus:
--
http://helsinginmetro.wordpress.com/2013/09/14/automaatti-jarruttaa-metroa/
Tämä on minusta kyllä paljon suurempi ongelma kuin se, jumittavatko junan ovet. Siihen ei kukaan kuole, mutta siihen kuolee, että kuljettajaton juna ei tunnista radalla liikkuvaa ihmistä. Foorumin metrokuljettajat osannevat sanoa, miten usein radalla on joku. Tietenkin metroradalla kuljeksiminen on kiellettyä, mutta sehän ei tarkoita sitä, ettei siellä kukaan koskaan kulje. Eikä kielto minun mielestäni perustele sitä, että kiellon rikkomisesta seuraa kuolema.

Jos nyt muistelen oikein, niin automaattimetroon piti tulla laser- ja videovalvonnat, jotta junat eivät törmäile elämiin tai ihmisiin. Muistaakseni tällaisia systeemejä on Nürnbergin metrossa, jossa ei ole laiturioviakaan. Mutta siellä onkin niin, että linjat 2 ja 3, joilla on kuljettajatonta ajoa, eivät kulje koskaan maanpäällä.

Antero
 
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/metron_mystinen_vika_selvisi/

Metron ajamista estänyt hälytysvalo oli syttynyt kahden johdon väärästä asennuksesta.
Voisi maallikkona kuvitella, että uusia johtoja on tullut ainakin satoja automaattiasennuksen myötä. Siinähän riittää mahdollisuuksia väärinkytkentöihin.
Varsinkin kuin maallikko voisi olettaa, että vuosikymmenten jälkeen jokainen M100 -vaunu on yksilö muutosten, korjausten, peruskorjausten yms jälkeen. Varmaan kaikki tällainen on vaunukohtaisesti dokumentoitu?
 
Tämä on minusta kyllä paljon suurempi ongelma kuin se, jumittavatko junan ovet. Siihen ei kukaan kuole, mutta siihen kuolee, että kuljettajaton juna ei tunnista radalla liikkuvaa ihmistä. Foorumin metrokuljettajat osannevat sanoa, miten usein radalla on joku. Tietenkin metroradalla kuljeksiminen on kiellettyä, mutta sehän ei tarkoita sitä, ettei siellä kukaan koskaan kulje. Eikä kielto minun mielestäni perustele sitä, että kiellon rikkomisesta seuraa kuolema.

Minusta tuossa ei ole merkittävää ongelmaa. Jos kävelet junaradalla voit jäädä junan alle, jos kävelet keskellä moottoritietä voit jäädä auton alle ja jos kävelet metroradalla voit jäädä metron alle. Kaikki nuo on yleensä eristetty asutuilla alueilla ja se on riittävä suojaus.

Suurin osa junan ja metron alle jäänneistä on itsemurhia, jotka usein aiheuttavat junan kuljettajille henkisiä vammoja. Automaattimetron hyvänä puolena onkin, ettei ihmisen yli ajaneen junan kuljettaja tarvitse terapiaa.
 
Minusta tuossa ei ole merkittävää ongelmaa. Jos kävelet junaradalla voit jäädä junan alle, jos kävelet keskellä moottoritietä voit jäädä auton alle ja jos kävelet metroradalla voit jäädä metron alle. Kaikki nuo on yleensä eristetty asutuilla alueilla ja se on riittävä suojaus.

Suurin osa junan ja metron alle jäänneistä on itsemurhia, jotka usein aiheuttavat junan kuljettajille henkisiä vammoja. Automaattimetron hyvänä puolena onkin, ettei ihmisen yli ajaneen junan kuljettaja tarvitse terapiaa.

Rautateillä tapahtuu tämän tästä läheltäpititilanteita, joissa viheltimen käytöllä ja/tai jarrutuksella estetään hyvinkin todennäköinen allejäänti. Näitä tapauksia on meikäläisen Stetson–Harrison-menetelmällä arvioiden samaa suuruusluokkaa kuin itse allejääntejä.

Näitä ei kuitenkaan tilastoida mitenkään.
 
Foorumin metrokuljettajat osannevat sanoa, miten usein radalla on joku.
Tuntuvat menevän vähän sykleittän, mutta olisikohan keskiarvoisesti pari kertaa kuukaudessa sellainen tilanne, että ajojännite katkaistaan varmuudeksi joko hätäkahvasta tai valvomosta käsin radalla olevan henkilön takia. Suurin osa näistä tapauksista on kuitenkin laiturialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä (juopuneiden horjahduksia, pullonkerääjiä, muita hiippareita). Asemaväleillä kulkijoita on selvästi harvemmin.
 
Automaattimetron hyvänä puolena onkin, ettei ihmisen yli ajaneen junan kuljettaja tarvitse terapiaa.

Unohdat nyt, että ei pelkästään junan kuljettaja ole terapian tarpeessa. Ei siinä paljon auta, jos automaattimetron sensorit eivät tunnista kiskoille pudonnutta tulevaa jauhelihaa. Jälkien siivoajat (pelastuslaitoksen kaverit) tuskin pärjäävät ilman terapiaa.
 
Unohdat nyt, että ei pelkästään junan kuljettaja ole terapian tarpeessa. Ei siinä paljon auta, jos automaattimetron sensorit eivät tunnista kiskoille pudonnutta tulevaa jauhelihaa. Jälkien siivoajat (pelastuslaitoksen kaverit) tuskin pärjäävät ilman terapiaa.

Valinnan työn henkisesti rasittavuudesta pelastus- ja lääkintäammattilaiset ovat tehneet jo ammattia valitessaan. Pelastuslaitoksen hommissa kuolleita ja vakavasti luokkaantuneita tulee vastaan säännöllisesti eli se on ammatin varjopuolia. Toisaalta jälkien siivoaminen on paljon vähemmän rasittavaa kuin varsinainen onnettomuus jos siinä on itse mukana kuljettajana.
 
Varsin absurdi lähestymiskulma tämä terapian tarve, mielestäni ei oikein riitä tekosyyksi sille että automaatti ajelisi sumeilematta ihmisen päälle. Eiköhän tuolla hinnalla mitä tähänkin tullaan tuhlaamaan lähtökohtana tulisi olla turvallisuuden parantuminen eikä heikentyminen.
 
Takaisin
Ylös