Automaattinen metro

Olen parhaillaan Singaporessa ja laituriovista ja automaattiajosta on todettava, että hidasta puuhaa on. MRT:n saapuessa laiturille junan nopeudesta päätellen kuvittelisi, että nyt se pysähtyy mutta vielä valuukin seuraavan oven kohdalle. Ja joskus ovien aukeaminen kestää todella pitkään, vaikka juna onkin jo pysähtynyt.
Täkäläisillä volyymeillä tosin laituriovet taitavat olla melkolailla hyvä juttu, senverta paljon on porukkaa liikkeellä että kiskoille putoamisia tapahtuisi aika paljon ihan vaan vahingossakin. Samoin päästään ihan oven viereen odottamaan (merkityille paikoille) joten junasta poistuminen ja junaan nouseminen sujuu sutjakkaasti.
 
HKL uskoo edelleen vakaasti, että länsimetro saadaan käyttöön syksyllä 2016.

Ylen jutusta:
Alkuperäiseen aikatauluun verrattuna Länsimetron automatisointi on myöhässä 45 kuukautta. Helsingin metron automatisointi laahaa vielä Länsimetron automatisointiakin enemmän myöhässä. Alkuperäiseen sopimukseen verrattuna myöhästymistä on tullut 62 kuukautta.
 
Faktahan on nyt se, että laituriovet eivät ole automaatin oikea pullonkaula, vaan vanhojen junien automatisointi. Tällä näppärällä tiedotteella voidaan itse ongelma lakaista tuttuun tyyliin maton alle - ainakin hetkeksi, kunnes Lahdenranta pääsee eläkkeelle. Harmittaa sinänsä, kun automaattipravda menee aina sellaisenaan läpi perinteisessä mediassa.

Voe, voe.
 
Olen parhaillaan Singaporessa ja laituriovista ja automaattiajosta on todettava, että hidasta puuhaa on.

Miamissa on people mover -tyyppinen automaattimetro, eli sellaisia neliakselisen ratikan kokoisia automaattivaunuja keskustan alueella. Kun alkoi ottaa liikaa päähän ylipitkät pysäkkiajat, ryhdyin kellottamaan. Matkustajien puolesta 7 s (ovet auki-kiinni) olisi riittänyt vallan hyvin asemalla kuin asemalla kaikkein keskeisintä lukuunottamatta, mutta pysäkeillä seistiin ovet auki 30-40 s pysäkistä riippuen.

Jos Helsigissä tulee vaikkapa vaan 20 sekuntia ylimääräistä seisontaa per asema, niin IK-RT-välillä tuo on "vain" 2 min 40 s ylimäärästä odottelua, kun taas koko linjalla päästä päähän odottelua tulee 6 min 40 s plus päättäreiden pysäkkiajat. Kierroksella onkin sitten hulppeat 14 min turhaa. Halpaa huvia tuo automaattimetro.
 
Matkustajien puolesta 7 s (ovet auki-kiinni) olisi riittänyt vallan hyvin asemalla kuin asemalla kaikkein keskeisintä lukuunottamatta, mutta pysäkeillä seistiin ovet auki 30-40 s pysäkistä riippuen.

Jos Helsigissä tulee vaikkapa vaan 20 sekuntia ylimääräistä seisontaa per asema ...
En niinkään olisi huolissani siitä, että asemapysähdykset tulisivat olemaan oletuksena liian pitkiä. Tai no, oikein hiljaiseen aikaan suhteessa matkustajamääriin ehkä ovat, mutta tällä ei sinänsä ole vaikutusta kokonaismatka-aikaan verrattuna nykytilanteeseen ja aikataululupaukseen. Tyypillisin asemapysähdysaika tullee lähtökohtaisesti tällä tietoa olemaan 15 sekuntia sisältäen ovien avaukset ja sulkemiset, tietyillä vilkkaimmilla enemmän.

Enemmän minua huolettaa se, että ovatko pysähdysajat riittävän pitkiä vilkkaan ajan asemapysähdyksille, kun tiedetään, että helsinkiläiset varsin estottomasti rynnivät sulkeutuvien ovien väliin --> junan lähtö viivästyy --> seuraavalle asemalle kertyy lisää väkeä --> sama homma toistuu: ovet koittavat sulkeutua ja porukkaa olisi vielä tulossa kyytiin.

Jos vuorovälit ovat oikein tasaiset, niin ongelmaa ei ehkä ole, mutta pienistäkin yksittäisten junien viiveistä palauduttaessa tullaan vilkkaaseen aikaan törmäämään siihen ongelmaan, että oletusaika on liian lyhyt matkustajavaihdon tarpeisiin nähden.
 
Sehän se: matkustajia tulee tasaiseen tahtiin asemalaiturille, mutta junia vain silloin-tällöin. Koko aika tulee uusia matkustajia, jotka haluavat mukaan "odottavaan" junaan, kun laiturille saapumisessa ei ole rajoitinta.

Ratkaisu olisi, että rullaportaat pysähtyisivät hetkeksi, vaikkapa puoliminuuttia ennen junan lähtöä, jolloin se jatkuva junaanlappaaminenkin saataisiin katkaistua ja liikenne aikataulunmukaiseksi.

Samoin ovien turvareunaan jokin sähköpaimen-toiminto ja sulkeutuminen tapahtuvaksi kovasti kolahtaen ja nopeasti.
 
Sehän se: matkustajia tulee tasaiseen tahtiin asemalaiturille, mutta junia vain silloin-tällöin. Koko aika tulee uusia matkustajia, jotka haluavat mukaan "odottavaan" junaan, kun laiturille saapumisessa ei ole rajoitinta.

Ratkaisu olisi, että rullaportaat pysähtyisivät hetkeksi, vaikkapa puoliminuuttia ennen junan lähtöä, jolloin se jatkuva junaanlappaaminenkin saataisiin katkaistua ja liikenne aikataulunmukaiseksi.

Samoin ovien turvareunaan jokin sähköpaimen-toiminto ja sulkeutuminen tapahtuvaksi kovasti kolahtaen ja nopeasti.

Onko tällaisia käytössä Pietarissa? :D

Joka tapauksessa ovien sulkeutumisnopeudella on siis merkitystä metrossa, jossa junia tulee tiuhaan tahtiin ja yhdenkin myöhästely voi sotkea koko aikataulun, mutta miten asian laita on busseissa esim? Uusimmissa kaupunkibusseissa ovet avautuvat ja sulkeutuvat nimittäin tooosi hitaaaasti. Onko sillä ollut vaikutusta kierrosaikoihin?

t. Rainer
 
Sehän se: matkustajia tulee tasaiseen tahtiin asemalaiturille, mutta junia vain silloin-tällöin. Koko aika tulee uusia matkustajia, jotka haluavat mukaan "odottavaan" junaan, kun laiturille saapumisessa ei ole rajoitinta.

Ratkaisu olisi, että rullaportaat pysähtyisivät hetkeksi, vaikkapa puoliminuuttia ennen junan lähtöä, jolloin se jatkuva junaanlappaaminenkin saataisiin katkaistua ja liikenne aikataulunmukaiseksi.

Pariisissa oli aikoinaan isot teräsportit laiturille johtavien käytävien päissä, jotka sulkeutuivat junan saapuessa. Niistä luovuttiin sittemmin, jo kauan aikaa sitten. Ainakin 80-luvun lopulla ensimmäisillä Pariisin-matkoillani näitä portteja oli vielä jonkin verran jäljellä, toimimattomina. Lieneekö enää, en muista ainakaan nähneeni viime vuosien käynneillä. Täytyykin tarkkailla lomareissulla heinäkuussa jos vielä löytyisi jostain.
 
Enemmän minua huolettaa se, että ovatko pysähdysajat riittävän pitkiä vilkkaan ajan asemapysähdyksille, kun tiedetään, että helsinkiläiset varsin estottomasti rynnivät sulkeutuvien ovien väliin --> junan lähtö viivästyy --> seuraavalle asemalle kertyy lisää väkeä --> sama homma toistuu: ovet koittavat sulkeutua ja porukkaa olisi vielä tulossa kyytiin.
Tämähän on nähty jo Kööpenhaminassa. Siellä yritettiin samalla tavoin optimistisesti samoja pysäkkiaikoja kuin kuljettaja-ajossa on yleisesti käytössä. Seuraus oli juuri tuo, josta kerroit. Ja sitten pysäkkinäyttö saattoi kertoa, että seuraava juna 25 min. päästä, kun systeemisn vuoroväli oli muka 1,5 min. Tilanne korjattiin luopumalla liian tiheästä vuorovälistä ja miehittämällä asemat henkilöillä, jotka pyrkivät estämään ovien väliin juoksemisen.

Onko kellään kokemuksia Pariisin linjasta 1 nyt kun se on kuljettajaton? Vuonna 2007 automaattimetrosuunittelijat vakuuttivat, että Köpiksen ongelmaa ei tule, koska junat ovat niin täynnä, ettei niihin mahdu ovista sisään, vaikka ovet olisivat auki. Eli siten ei tule viivytyksiä.

Antero
 
YLE uutisoi, että automatisointi saattaa taas viivästyä. http://yle.fi/uutiset/metron_automatisointi_saattaa_taas_viivastya/7455545

Yle sanoi:
Automatisointia toteuttavan Siemensin toimialajohtaja Juha Lehtonen sanoo, että yhtiön tavoitteena on edelleen automatisoinin valmistuminen vuoden 2016 syksyllä.

– Tietyistä asioista pitää päästä yhteisymmärrykseen, mutta tällä hetkellä meidän tähtäimemme on 2016 syksy, hän sanoo.

– Projektihan on äärimmäisen haasteellinen ja muutokset ovat mahdollisia, Lehtonen toteaa.

Minusta on helppo tulkita tuo lihavoimani kohta sillä tavoin, että syksy 2016 on täysin epärealistinen. Sillä jos se olisi realistinen, niin eiköhän Lehtonen kiistäisi ehdottomasti, että mitään viiveitä tulee.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minusta on helppo tulkita tuo lihavoimani kohta sillä tavoin, että syksy 2016 on täysin epärealistinen. Sillä jos se olisi realistinen, niin eiköhän Lehtonen kiistäisi ehdottomasti, että mitään viiveitä tulee.

Veikkaan, että kiistäisi, jos olisi edes mahdollista pysyä aikataulussa.
 
Länsimetron vaikeudet jatkuvat: Automaattiajosta aiotaan luopua liikennöinnin alussa

Kuinka yllättävää!

HS.fi sanoi:
Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkisen arvioi alustavasti, että metrotunnelin ilmanvaihto ja savunpoisto saadaan säädettyä myös ilman laituriovia.

Tulkitsen tämän niin, että koko automaattihankkeesta tai vähintäänkin laituriovista voitaisiin ihan hyvin luopua nyt, kun se vielä on mahdollista. Rahojakin olisi helpompi karhuta takaisin Siemensiltä, kun tuotetta ei ole vielä toimitettu.
 
Tulkitsen tämän niin, että koko automaattihankkeesta tai vähintäänkin laituriovista voitaisiin ihan hyvin luopua nyt, kun se vielä on mahdollista.
Jos Espooseen voidaan ajaa käsipelillä liikenteen alkaessa, sinne voidaan ajaa käsipelillä myös metroliikenteen lakkauttamiseen asti. Tässä nyt ropisivat ne viimeiset verukkeet sille, miksi kuljettajaton ajo on muka ollut välttämätöntä jne.

HS:n jutussa kirjoitetaan M100-junien sarja-asennusten alkamisesta. Niitä ei oikeasti pidä aloittaa ennen kuin on matkustajaliikenteessä luotettaviksi todetut prototyypit sekä M100- että M200-junista. Ei ole kummistakaan. Protojuna ei liene pyörinyt palveluksessa kuukausiin (korjatkaa, jos olen väärässä, mutta usein olen nähnyt museojunan, en automaattiprotoa), ja M200-junan muutosta ei liene vielä edes suunniteltu valmiiksi. Ei ole mitään mieltä tuhlata rahaa M100-junien muutoksiin ennen kuin on varmaa, että kaikki nykyiset junat saadaan toimimaan. Helsinki ei tee mitään M100-automaattijunilla, jos ei ole M200-automaattijunia.

Mutta ehkä tämä on vain tiedotustaktiikkaa. Ainakaan tiedottajista ei tunnu niin pahalta, kun siirrytään todellisuuteen pienin askelin.

Huomautan vielä, että kyse ei ole siitä, voidaanko vanhoja junia muuttaa vaikka kuuraketeiksi. Vaan siitä, onko siinä mitään järkeä, kun junilla on suunniteltua elinaikaa jäljellä muutama vuosi. Onkin huvittavaa, että samat tahot jotka vaativat Sm-junien pikaista romuttamista väittäen niiden peruskorjausten tai modernisoinnin olevan täysin mahdotonta tai ainakin typerää, ovat sitä mieltä, että samanikäiset metrojunat kannattaa ilman muuta muuttaa kuljettajattomiksi.

Antero
 
Länsimetron vaikeudet jatkuvat: Automaattiajosta aiotaan luopua liikennöinnin alussa

Kuinka yllättävää!



Tulkitsen tämän niin, että koko automaattihankkeesta tai vähintäänkin laituriovista voitaisiin ihan hyvin luopua nyt, kun se vielä on mahdollista. Rahojakin olisi helpompi karhuta takaisin Siemensiltä, kun tuotetta ei ole vielä toimitettu.

Jännästi samassa kuitenkin mainittiin, että M100-junien sarja-asennukset on aloitettu. Ja huolesuttavaa on se, että samassa artikkelissa puhutaan myös ratkaisemattomista teknisistä ongelmista. Kuitenkin, automaattivarusteltu juna 117-118+129-130+181-182 oli tänään liikenteessä. Tällainen tarkkaavainen matkustaja huomasi ainakin sen, että pysähdys on edelleen (kuten viime syksynä) ihan hieman töksähtävämpi kuin tavallisessa M100-junassa, kuulutukset särisevät aika pahasti ja ainakaan vaunussa 117 ei toiminut lämmitys.

Mutta kai tässä edelleen voisi olla toivoa siitä, että tämä järjetön projekti pysäytettäisiin ennen kuin koko sarja junia on pilattu Siemensin leluilla.

HS:n jutussa kirjoitetaan M100-junien sarja-asennusten alkamisesta. Niitä ei oikeasti pidä aloittaa ennen kuin on matkustajaliikenteessä luotettaviksi todetut prototyypit sekä M100- että M200-junista. Ei ole kummistakaan. Protojuna ei liene pyörinyt palveluksessa kuukausiin (korjatkaa, jos olen väärässä, mutta usein olen nähnyt museojunan, en automaattiprotoa), ja M200-junan muutosta ei liene vielä edes suunniteltu valmiiksi. Ei ole mitään mieltä tuhlata rahaa M100-junien muutoksiin ennen kuin on varmaa, että kaikki nykyiset junat saadaan toimimaan. Helsinki ei tee mitään M100-automaattijunilla, jos ei ole M200-automaattijunia.

Tänään tosiaan ainakin itse näin tämän kokoonpanon ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden.
 
Takaisin
Ylös