Realistisesti ajatellen kuljettaja pystyy tällä hetkellä junan loppupäähän (50-110 metrin päähän) havainnoimaan suunnilleen sen, onko metron suoja-alueella ihmisen kokoisia hahmoja, kun metro lähtee liikkeelle. Havainto, siitä ovatko ovet kiinni tai onko ovien välissä raajoja on jo varsin epäluotettava ja turvallisuus on tuolta osalta jo nyt pitkälti automaation varassa.
Niin, nykyisessä järjestelyssä ihmisen avuksi on tuotu automaattivalvontaa, jolloin saadaan vähennettyä (jopa estettyä kokonaan) inhimmillisiä virheitä. Ja näin mielestäni pitää tehdäkin, yhdistetään ihmisen ja automaation hyviä puolia.
Automaatiojärjestelmä pystyy myös ihmistä luotettavammin havainnoimaan sen, onko esimerkiksi 50 cm etäisyydellä junan seinästä hahmoja, joka lienee tällä hetkellä suunnilleen käytännössä junan asemalta lähtökriteeri.
Olisiko sinulla esittää tähän jotain lähdettä? Ja tarkoitan nyt sellaista järjestelyä, jossa oikeasti käytössä oleva järjestelmä havainnoi tarkemmin kuin ihminen (ja tarkemmalla tarkoitan tässä yhteydessä myös sitä, että "vääriä hälytyksiä" tehdään vähemmän). Ainakin Antero on täällä toistuvasti esittänyt, että käytössä olevat automaattiset järjestelmät toimivat huonommin kuin "perinteiset" menetelmät.
Jos väitteesi konenäön luotettavuudesta pitäisi paikkansa, niin esimerkiksi liikennevalojen välittämiä liikennemääriä saataisiin nostettua kymmenillä prosenteilla samalla kun viipeet pienenevät. Vai eroaako tilanne mielestäsi olennaisesti metron ovista?
Onnistuneet konennäkösovellukset toimivat lähinnä laboratorio-olosuhteissa ja teollisuudessa, jossa ympäristö on tarkoin määrätty. Lisäksi useimmat sovellukset perustuvat ajatukseen, että "ilmankin pärjätään, mutta tulos ei ole niin hyvä". Minä en ainakaan tiedä yhtään automaatiojärjestelmää, joka luottaisi pelkästään konenäköön (laboratorion ulkopuolella siis).
Automaatti on myös väsymätön eikä tee yhtä paljon virheitä kuin ihminen.
Tämä pitää paikkansa, mutta toisaalta automaatista rikkoutuu osia ja se ei voi "skarpata", eikä toimia ohjelmointinsa ulkopuolella. Metrokuljettajahan voi viimekädessä kävellä vaikka paikan päälle tarkistamaan tilanteen, automaatti voi lähinnä vilkutella hälyytysvaloa.
Automaattiratkaisujen käyttöönoton asenneongelma on, että koneiden virheet koetaan pahemmiksi kuin ihmisten, vaikka ihminen olisi tehtävässä paljon epäluotettavampi ja aiheuttaisi useita kertoja enemmän onnettomuuksia. Tuosta syystä automaattiratkaisut usein viritetään yliturvallisiksi, joka hidastaa toimintaa.
Ensinnäkään ne "asenneongelmat" eivät ole mitään sivuseikkoja. Ihmisten viihtyvyys ja esimerkiksi ihmisten kokema turvallisuus on tärkeää, jos puhutaan vaikkapa joukkoliikenteen käytöstä.
Toisekseen ongelma on paljon muutakin kuin tekninen tai asenteisiin liittyvä. Heti tulee mieleen ainakin:
1) Juridiset kysymykset. Jos kone tekee virheen, kuka on vastuussa? Laitteiston toimittaja, ylläpitäjä, matkustaja, valvoja vai ei kukaan?
2) Virheet laitteen suunnittelussa. Jos laite aiheuttaa vaaraa ihmiselle, on varsin todennäköistä, että koko järjestelmä pysäytetään ennenkuin vika selvitetty. Jos vika on vaikeasti selvitettävissä, järjestelmä voi olla käyttökiellossa pitkäänkin.
Ihmistä ei automaattimetrossa tarvita normaalitilanteissa ja erilaiset poikkeustilanteet voidaan hoitaa luotettavammin valvomoista, joissa pystytään kameroiden avulla saamaan keskimäärin parempi havainto kuin mihin kuljettaja pystyy junan päästä.
Tämä ei mielestäni ole relevanttia. Voihan niitä kameroita asentaa sille metrokuskillekin, jos katsotaan tarpeelliseksi.
Ja jos junassa halutaan ehdottomasti olevan henkilökuntaa, miksi henkilökunta ei palvele asiakkaita ja valvo järjestystä, vaan istuu junan päässä pienessä kopissa? Perinne ei riitä syyksi.
Miten olisi raha? Jos sen kuljettajan kanssa ajaminen on halvempaa kuin leikkiminen jonkun hienon tekniikan kanssa, niin miksei sitten ajeta kuljettajilla? Vai tuoko se automaatio sitten jotain lisäarvoa, jota minä en kykene hahmottamaan?
Minä en ymmärrä tällaista tekniikkaa tekniikan vuoksi asennetta. Automaatiota tulee ottaa käyttöön, jos sen avulla saadaan parannuksia nykytilanteeseen, ei muuten.
Ja tämä ei nyt tarkoita, että vastustaisin automaatiota sinänsä. Jos pystytään osoittamaan selviä etuja, voin siirtyä esimerkiksi HKL:n metron automaation kannattajaksi vaikka heti. Nykyiset laskelmat eivät sitä nähdäkseni osoita.
Kari
