Automaattinen metro

Hintavertailu

Tänään HS:ssa oli artikkeli Espanjan AVE-suurnopeusradasta Barcelonan-Madridin välillä. Junat kulkevat kolmeasataa, linjan pituus on noin Helsinki-Oulu -luokkaa (620 km). Vuoroväli lienee puolen tunnin luokkaa. Maksoi 7 miljardia eli "vain" kahdeksan kertaa sen mitä Länsimetro (14 km) tulisi maksamaan tämän päivän tiedolla. Lienee edullinen, kumpi?
 
No niin. Ylen aikainen kertoo tästä aiheesta seuraavaa:

Helsingin automaattimetron hinta kasvaa

Ote uutisesta:
Ylen aikaisen uutiset sanoi:
Hintaa nostaa myös se, että samaan aikaan kulunvalvonnan kanssa uusitaan metroasemien opastintaulut sekä mm. vaihteiden toiminnan turvaavat asetinlaitteet.

Eikös se juuri sitä ole, kun kulunvalvontaa uusitaan? Kuulostaa aivan samanlaiselta selittelyltä kuin Länsimetronkin kanssa.

Paljonkohan kasvaa? Itse veikkaan, että lähes tuplaantuu.
 
Paljonkohan kasvaa? Itse veikkaan, että lähes tuplaantuu.
Omani sekä parin virassa olevan asiantuntijan arvion mukaan ”automaattimetron” hintahaarukka on 150-200 M€ (nykyiselle radalle). Suurimmat erilliset kuluerät ovat:
  • itse kulunvalvontajärjestelmä ja sen ratalaitteet
  • junalaitteet
  • asemien laituriovet
  • tunneliosuuksien pelastautumisrakenteet
Panin automaattimetron lainausmerkkeihin, sillä meillähän ei ole määritelty sitä, mitä se tarkoittaa. Täkäläiseen tapaan ei suostuta käyttämään käsitteitä, jotka ovat jo muualla tuttuja, vaan median avulla luodaan jokin supisuomalainen nimitys. Ja sitten meillä ovat nämä Suomen erityisolosuhteet joita varten on oltava erityinen Suomeen sovellettu ratkaisu joka tietenkin maksaa maltaita, koska Suomen erityisolosuhteet niin vaativat.

Automaattimetrohan voi olla kuljettajallinen tai ilman kuljettajaa. Oleellinen hintaero syntyy juuri tästä, vaikka meillä ja meidän valtuustollemme väitettiin, ettei asia olisi niin. Eli valtuustollemme selitettiin, että kuljettajattomuus maksaa ”vain” 20 M€. Tosiasiassa kuljettajattomuus maksaa 100-150 M€ ja automaattinen kulunvalvonta 50 M€ - noin karkeasti. Koska automaattinen kulunvalvonta ei edellytä laituriovia ja tunneleiden evakuointijärjestelyjen uusimista. Tosin olen kuullut puolusteltavan, että nämä järjestelyt pitää tehdä metroon joka tapauksessa. Erikoinen väite, kun sellaista hanketta ei ole vireillä eikä edes kuljettajattoman ajon vuoksi ole tiedossa, mitä nämä ”joka tapauksessa tehtävät” järjestelyt maksavat.

Ja sitten vielä kysymys siitä turvallisuudesta, kun kinataan, kuka vaatimuksista päättää. 1,2 m leveä laituri muka tarkoittaa, että laituri on 1,6 m leveä. Tai jos ei tarkoita, niin kysymys on vain pelastuslaitoksen kiusanteosta. Ja unelmoidaan 1,5 minuutin vuorovälistä, vaikka tunneliosuudella ei voi olla enempää junia kuin asemia. Sillä mitenkäs muuten ajetaan juna seuraavalle asemalle tyhjennettäväksi - jos juna vielä liikkuu.

Antero
 
Ehkä olen konservatiivinen, Helsingissähän pitää olla kaikki modernia ja hienoa, vaikka siitä ei olisi mitään käytännön hyötyä. Mielestäni aina, kun suunnitellaan uutta, pitäisi miettiä, onko tästä oikeasti mitään hyötyä! Tässä tapauksessa hyötyä olisi, jos investointi tuottaisi hintansa takaisin jossain siedettävässä ajassa korkojen kera. En usko, että tuottaa. Tässäkin metron automatisoinnissa on sen verran isot rahat kiinni, joille olisi oikeasti parempaakin käyttöä ihmisten hyväksi.
Tarvittaessa käsinajollakin voidaan päästä 1,5min vuoroväliin, kun kerran muuallakin maailmassa se onnistuu. Yms. yms.
Parempaa käyttöä noille automaatiorahoille olisi kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa... sosiaalisektorilla, jossa jokainen euro on tervetullut. Kaikkeen turhaan riittää rahaa, mutta ihmisten perustarpeisiin ei.
Tästä voisi melkein olla ainesta omaan viestiketjuunkin.
 
Panin automaattimetron lainausmerkkeihin, sillä meillähän ei ole määritelty sitä, mitä se tarkoittaa. Täkäläiseen tapaan ei suostuta käyttämään käsitteitä, jotka ovat jo muualla tuttuja, vaan median avulla luodaan jokin supisuomalainen nimitys. Ja sitten meillä ovat nämä Suomen erityisolosuhteet joita varten on oltava erityinen Suomeen sovellettu ratkaisu joka tietenkin maksaa maltaita, koska Suomen erityisolosuhteet niin vaativat.
Mun ymmärtääkseni HKL:llä on aika selkeät suunitelmat ollut jo parin vuoden ajan millainen automaattimetro halutaan. Ongelma lienee siinä, että vertailukelpoisia tarjouksia ei silloin aluksi, kun hankkeeseen ryhdyttiin, tullut.

Helsingin kohdalla erikoista on se, että halutaan säilyttää metron nykyiset perusrakenteet, eli ei haluta rakantaa kokonaan uutta metroa.

Olisi mielenkiintoisaa tietää , miten paljon maksaisi purkaa vanha metro kiskoja myöten pois ja tilata esim Ranskasta kokonaan uusi automaattimetro avaimet käteen -periaatteella.

Tosin olen kuullut puolusteltavan, että nämä järjestelyt pitää tehdä metroon joka tapauksessa. Erikoinen väite, kun sellaista hanketta ei ole vireillä eikä edes kuljettajattoman ajon vuoksi ole tiedossa, mitä nämä ”joka tapauksessa tehtävät” järjestelyt maksavat.
Pitäisikö näissä laituriovista, pelastumislaitureista ja vartioinnin lisäämisestä ym puhua ennemmin metron turvallisuutta lisäävinä investointeina, ei automatiikasta? Metromatkustajat ovat kauan valitelleet sitä että kokevat turvallisuuden metrossa heikoksi, ja erilaiset automatisoinnin lisukkeena toteutettavat ratkaisut tähtäävät nimenomaan sen epäkohdan parantamiseksi.

t. Rainer
 
Lainaus:
Alunperin kirjoittanut Ylen aikaisen uutiset
Hintaa nostaa myös se, että samaan aikaan kulunvalvonnan kanssa uusitaan metroasemien opastintaulut sekä mm. vaihteiden toiminnan turvaavat asetinlaitteet.

Eikös se juuri sitä ole, kun kulunvalvontaa uusitaan? Kuulostaa aivan samanlaiselta selittelyltä kuin Länsimetronkin kanssa.
Sinänsä lause on kyllä hieman omituinen. Se kun nyt on alusta asti tietääkseni ollut selvä, että asemaopastintaulut (siis ne joissa lukee minuutit ja on vaunujen määrä) uusitaan samalla, koska nykysysteemiä ei enää voida korjata tai laajentaa. (Tästä syystä Kalasataman asemalta nämä puuttuvat, terveisiä 100-lehden palstan ihmettelijälle myös).

Mutta ilmeisesti on jossain vaiheessa ollut suunnitelmana, että vaihteiden ohjaus pidetään nykyisellään vanhalla puolen rataa ja ainoastaan muu osa uusitaan. Järkeväähän se tietty on kerralla kaikki uusia. Parempi kerralla kunnon liikennekatkos rempan takia, kuin monta lyhyempää katkosta.

Olisi mielenkiintoisaa tietää , miten paljon maksaisi purkaa vanha metro kiskoja myöten pois ja tilata esim Ranskasta kokonaan uusi automaattimetro avaimet käteen -periaatteella.
No aivan tuhottoman kallista, kun kaikki vaunut pitäisi vaihtaa kanssa samalla. Vanhat menisi romuksi, kun eihän niitä kukaan voisi ostaakaan. Ihan hauska ajatusleikki, mutta turha semmoista on laskea, ellei nyt ihan hirveästi ole ylimääräistä aikaa käsillä.

Oma mielipiteeni koko automaatiohässäkkään on se, että minusta 100-sarjan vehkeet tulisi ajaa hamaan romutukseen asti käsipelillä. 200-sarjan automatisointi käy varmasti suht kivuttomasti ja 300-sarja tietenkin automaattista jo on.

Väitän että halvempaa se on maksaa tarvittavalle määrälle kuljettajia palkkaa siltä parinkymmenen vuoden ajalta mitä noiden vielä arvellaan liikenteessä kestävän (2020-luvulla taisi olla romutus edessä), kuin taas rempata ne. Sen myös tietää, että ongelmiahan siitä syntyy.
 
Tosin olen kuullut puolusteltavan, että nämä järjestelyt pitää tehdä metroon joka tapauksessa. Erikoinen väite, kun sellaista hanketta ei ole vireillä eikä edes kuljettajattoman ajon vuoksi ole tiedossa, mitä nämä ”joka tapauksessa tehtävät” järjestelyt maksavat.
Minusta erikoinen väite on se, että junassa mukana oleva kuljettaja voisi jotenkin korvata esimerkiksi evakuointitason tai paremmat palo- ja savuosastoinnit, joita pelastuslaitos haluaa. Melkoisia supermiehiä nuo metrojunankuljettajat näköjään...

Pelastuslautakunnan pöytäkirjassa puhutaan automaattimetrosta seuraavaa:

Liikenteen automatisoinnin aiheuttamat toimenpiteet henkilöturvallisuuteen ja poikkeustilanteiden hallitsemiseen tulee selvittää tarkemmin. Kantaa automatisoinnin vaikutuksiin voidaan ottaa, kun suunnitteluratkaisut ovat selvillä.

Mm. tämä todistanee melko yksiselitteisesti sen, etteivät puheena olleet turvallisuusjärjestelyt riipu kuljettajan mukanaolosta.

Se taas, miksei julkisuudessa puhetta niinkään ole ollut nykymetron tunneliosuuden muuttamisesta, on toinen kysymys.
 
Minusta erikoinen väite on se, että junassa mukana oleva kuljettaja voisi jotenkin korvata esimerkiksi evakuointitason tai paremmat palo- ja savuosastoinnit, joita pelastuslaitos haluaa. Melkoisia supermiehiä nuo metrojunankuljettajat näköjään...
Olen ollut jo vuosia sitä mieltä, että metron nykyiset turvallisuusjärjestelyt eivät ole riittävät. Mutta metro on sellainen, millaisena se on hyväksytty käyttöön 1982, eikä ole astunut voimaan lakeja, joiden perusteella käyttölupa olisi peruttu sen vuoksi, että vanha metro ei täytä uuden metron turvallisuustasoa.

Siis jos vanhaa metroa nyt tarjottaisiin hyväksyttäväksi liikennekäyttöön sellaisenaan, liikennöintilupaa ei tulisi.

Yleinen periaate on, että käyttöluvat myönnetään toistaiseksi, eikä niitä peruta, vaikka uuden toteutuksen käyttöehtoja kiristetään. Jos näin toimittaisiin, suurin osa maailman metroista tulisi sulkea välittömästi. Toisaalta vanhat metrot ja niiden ratkaisut eivät käy perusteeksi sille, että uuttakin pitäisi voida rakentaa yhtä välinpitämättömästi kuin entisiä. Tosin tätkin esiinty, myös länsimetrohankkeessa.

Pelastatutuminen metrosta nyt on varsin hankalaa. Kuljettaja ei muutu evakuointilaituriksi tai savunpoistokanavaksi. Mutta paikalla on kuitenkin edes yksi koulutettu henkilö, joka kykenee tekemään päätöksiä ja vähentämään vahinkoa. Pelastusviranomaisten näkemys on, että riippumatta siitä, onko junassa kuljettaja panemassa junan liikkeelle vai ei, jokaisella asemalla ja mieluiten jokaisessa junassa tulisi olla virkailija, joka ohjaa toimintaa poikkeustilanteessa.

Pelastuslautakunnan pöytäkirjassa puhutaan automaattimetrosta seuraavaa:

Liikenteen automatisoinnin aiheuttamat toimenpiteet henkilöturvallisuuteen ja poikkeustilanteiden hallitsemiseen tulee selvittää tarkemmin. Kantaa automatisoinnin vaikutuksiin voidaan ottaa, kun suunnitteluratkaisut ovat selvillä.

Mm. tämä todistanee melko yksiselitteisesti sen, etteivät puheena olleet turvallisuusjärjestelyt riipu kuljettajan mukanaolosta.
Minusta tämän otteen tärkein viesti on, ettei koko automatisointihanke ole ollenkaan valmis päätettäväksi, kun kerran ei vielä tiedetä, mitä ratkaisuja aiotaan toteuttaa. Siten ei tiedetä sitäkään, mitä ne ratkaisut maksavat.

Lausuntohan koskee vain uutta osuutta Ruoholahti-kaupunkien raja, mutta automatisointi koko metrorataa. Tämän voi tulkita sitenkin, että kunhan automatisoidun liikenteen toimintasuunnitelma on täysin selvillä, tulee vielä lisää turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Muuten pelastuslautakunnan lausunto on harvinaista luettavaa koskien metroa. Se kun on täyttä asiaa eikä korulauseita ja kehuja kuten yleensä.

Yksi keskeinen kysymys onkin liikennöintikäytäntö. Minulle vakuutettiin torstaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa, että automaattimetrolla tullaan ajamaan tarvittaessa 1,5 min vuoroväliä, joten siksi ei koskaan tarvita nykyistä metron kapasiteettia vaan voidaan sulkea 1/3 laituripituudesta ja siis 1/3 metron kapasiteetista.

Metron tunneliosuuksien evakuoinnin lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti ajaa junat asemille. Näinhän selitetään automatisointia ja länsimetroa käsittelevissä dokumenteissakin, ja esim. silloin kun on haluttu todistella, että evakuointilaituri on turha. Jos aiotaan ajaa 1,5 min. vuorovälillä, tämä ei ole mahdollista, koska junia on enemmän kuin asemia. Jos länsimetro tehdään, Ruoholahden ja Lauttasaaren välin ajoaika (ja meren ali) on 2,7 min., Koivusaari - Keilalahtikin on 2,6 min.

Lyhimmän vuorovälin asettaakin pisin tunneliasemien välinen ajoaika, ei kulunvalvonta. Mutta länsimetron kanssa halutaan säästää muutama prosentti koko kustannusarviosta turvallisuuskäytännöistä tinkimällä.

Antero
 
Yksi keskeinen kysymys onkin liikennöintikäytäntö. Minulle vakuutettiin torstaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa, että automaattimetrolla tullaan ajamaan tarvittaessa 1,5 min vuoroväliä, joten siksi ei koskaan tarvita nykyistä metron kapasiteettia vaan voidaan sulkea 1/3 laituripituudesta ja siis 1/3 metron kapasiteetista.

Metron tunneliosuuksien evakuoinnin lähtökohtana on kuitenkin ensisijaisesti ajaa junat asemille. Näinhän selitetään automatisointia ja länsimetroa käsittelevissä dokumenteissakin, ja esim. silloin kun on haluttu todistella, että evakuointilaituri on turha. Jos aiotaan ajaa 1,5 min. vuorovälillä, tämä ei ole mahdollista, koska junia on enemmän kuin asemia. Jos länsimetro tehdään, Ruoholahden ja Lauttasaaren välin ajoaika (ja meren ali) on 2,7 min., Koivusaari - Keilalahtikin on 2,6 min.

Lyhimmän vuorovälin asettaakin pisin tunneliasemien välinen ajoaika, ei kulunvalvonta. Mutta länsimetron kanssa halutaan säästää muutama prosentti koko kustannusarviosta turvallisuuskäytännöistä tinkimällä.

Länsi-Metro tullaan rakentamaan kuten nykyinenkin: niin etteivät junat normaalitilanteessa koskaan pysähdy muualle kuin asemalle. Joten ajo seuraavalle asemalle on mahdollista pysähtymättä, oli junia kuinka paljon tahansa liikenteessä. Poikkeuksena tietenkin tilanne jossa edessä olevalla asemalla on "halvaantunut" juna, jota ei saada ajettua pois tieltä. Tällöin rikkonainen juna varmastikin tyhjennetään laiturille ja perästä tuleva työntää sen pois, jos ei muu auta. Ei siinäkään tilanteessa junaa tunneliin tyhjennetä.

Jos taas asemalla on vaikkapa palava juna, niin valvomo varmastikin komentaisi tämän tunneliosuudella punaiselle opasteelle jäänen junan takana olevalle asemalle, jossa jo valmiiksi oleva juna tyhjennettäisiin laiturille ja sen jälkeen siirrettäisiin syrjään, jotta kulkutie vapautuu. Veikkaan että näin toimittaisiin vaikka olisikin evakuointilaiturit.

Jos taas ollaan tilanteessa jossa kaikki junat pitää kerralla tyhjätä, niin todennäköisesti vika on sellaista sorttia, että junat ei muutenkaan pääsisi liikkumaan, joten evakuointi olisi joka tapauksessa suoritettava tunnelissa, oli vuoroväli tai junan mitta mikä tahansa.

Evakuointilaituri on omimillaan tilanteissa, joissa juna syystä tai toisesta pitäisi tyhjätä aivan välittömästi. Esim. räjähtäen alkava tulipalo (joka ei mahdollista, ellei joku matkustajista sitä aiheuta). Muissa tilanteissa tullaan varmasti edelleen aina pyrkimään sinne asemalle, ellei sitten odotus venyisi jostain syystä aivan mahdottoman pitkäksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Länsi-Metro tullaan rakentamaan kuten nykyinenkin: niin etteivät junat normaalitilanteessa koskaan pysähdy muualle kuin asemalle. Joten ajo seuraavalle asemalle on mahdollista pysähtymättä, oli junia kuinka paljon tahansa liikenteessä.
Kriisitilanteiden selvitystä ei perusteta siihen, että on aikaa vekslailla junia tai odotella, että ensin tyhjennetään yksi ja sitten toinen. Vaan lähtökohta on, että tietyn ajan kuluessa ihmiset on saatava turvaan. Asemien evakuointi on tehtävä 4 minuutissa.

Junaa ei voi AINA ajaa seuraavalle asemalle, jos liikenne ei ole järjestetty niin, että edellisen aseman juna lähtee tunneliin vasta kun seuraavan aseman juna on vapauttanut kulkutien asemalle asti. Tämä ehto täyttyy pisimmällä asemavälillä siten, että junien vuoroväli on yhtäpitkä tai pidempi kuin välin ajoaika.

Sillä ei ole merkitystä, että on myös lyhyempiä asemavälejä, sillä vuorovälin on oltava kaikilla asemaväleillä sama.

Evakuointilaituri on omimillaan tilanteissa, joissa juna syystä tai toisesta pitäisi tyhjätä aivan välittömästi. Esim. räjähtäen alkava tulipalo (joka ei mahdollista, ellei joku matkustajista sitä aiheuta). Muissa tilanteissa tullaan varmasti edelleen aina pyrkimään sinne asemalle, ellei sitten odotus venyisi jostain syystä aivan mahdottoman pitkäksi.
Turvallisuusjärjestelyt tehdään suurimman turvallisuusriskin mukaan. Tulipalo junassa ei ole mahdollinen pelkästään ilkivallan tai muun tahallisuuden vuoksi. Mutta kun pahin skenario on ilkivaltainen räjähtävä palo, järjestelyt tehdään sen mukaan.

Lähtokohta kun on, että se mikä voi tapahtua, myös tapahtuu ja sen tapahtumiseen varaudutaan. Hyvällä onnella koskaan ei niin tapahdu, mutta pelastusvalmius ei perustu hyvän onnen luottamukseen.

Antero
 
Takaisin
Ylös