Esimerkiksi tieliikenteessä sitä varten on määritelty kuolemalle tai loukkaantumiselle rahallinen arvo.
Kuolema: 1 919 000 euroa
Pysyvä vamma: 1 079 000 euroa
Vaikea tilapäinen vamma: 248 000 euroa
Lievä tilapäinen vamma: 49 000 euroa
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3/lo_2010-21_tieliikenteen_ajokustannusten_web.pdf
Onko olemassa jotain syytä, ettei tälläistä lähestymistapaa voi käyttää myös julkisessa liikenteessä?
Tiedätkö, mihin ja miten näitä raha-arvoja käytetään?
Siltä varalta, että et tiedä, voin kertoa: Niitä käytetään liikennehankkeiden hyöty/kustannuslaskelmissa. Esimerkiksi siten, että jos jokin tiehanke vähentää 3 kuolemaan johtavaa onnettomuutta vuodessa, tämän hankkeen hyöty on 3 x 1,9 M€/vuosi.
Ihan samoja arvoja käytetään joukkoliikenteessä. Minulle tosin ei ole viesteistäsi käynyt selväksi, onko se sinusta oikein vai eikö ole.
Mutta periaatteessa, juuri tällä tavalla voidaan laskea, että metrojunaonnettomuus on suurempi vahinko kuin raitiovaunuonnettomuus. Sillä jos metrojunaonnettomuudessa kuolee vaikkapa 10 % junan 1000 matkustajasta, kuolee 100 ihmistä ja näiden kuolemien laskennallinen raha-arvo on 192 M€. Jos ratikkaonnettomuudessa kuolee 10 % ratikan 150 matkustajasta, kuolee 15 ihmistä ja onnettomuuden raha-arvo on kuolemien osalta 28,5 M€. Eli näin on laskettu, että riski on suurempi metrojunan kanssa, jolloin on perusteltua vaatia metrojunan turvallisuuteen suurempi panostus kuin ratikalle. Tiehallinnon raha-arvolla ei ole tässä edes merkitystä, koska 100 kuollutta on enemmän kuin 15 kuollutta, eli vahinko on suurempi ilman raha-arvon laskemistakin. Eikö sinustakin? Vai onko sinulla jokin peruste, jonka mukaan kuolema metrossa on hyväksyttävämpi kuin kuolema raitiovaunussa?
Sinä saat tietenkin itse pohtia ja ottaa kantasi liikenteen riskeihin ja kuolemanvaaraan ihan kuten haluat. Se ei kuitenkaan muuta sitä, miten me kaikki muut arvioimme riskiä sekä sitä, että suurempaan riskiin tulee suhtautua vakavammin kuin pienenpään. Maailma tulee sinun mielipiteistäsi huolimatta onneksi toimimaan näin tulevaisuudessakin. Eikä millekään automaatille tulla antamaan erivapauksia. Ei niiden kanssa tulla ajattelemaan, että koska automatisointi on hieno juttu, turvallisuuden kanssa ei ole niin tärkeätä. Automaatteja tullaan kohtelemaan samalla mittarilla kuin ihmisen käyttämiä järjestelmiä: Asetetaan turvallisuuden vaatimustaso ja edellytetään, että automaattinen laite täyttää sen. Ja sitä varten automaatin yhteyteen tulee tehdä tarvittavat turvajärjestelyt.
Julkiset liikennepalvelut ovat luvanvaraisia pitkälti juuri siksi, että viranomainen ottaa vastuun siitä, että julkisen liikenteen käyttö on turvallista. Tässä ei ole eroa sillä, onko palvelu automaattinen vai ei. Matkustajahan ei itse pysty asiaan vaikuttamaan. Auton kanssa on toisin. Viranomainen ottaa vain osavastuun, mm. vaatimalla koulutuksen ja ajokokeen läpäisyn näyttönä siitä, että oppi on mennyt perille. Mutta viranomaisella ei ole keinoa estää kuljettajan tahattomia tai tahallisia virheitä, niistä saa olla vastuussa itse.
Antero