Automaattinen metro

Väitän, että emme koskaan näe niin nopeaa pysähdystä asemalle automaatilla ja laituriovilla, kuin kuljettajalla ja ilman laituriovia.
Eiköhän näillä ovilla ole samanlainen tulevaisuus kuin oli Sörkän metroaseman porteilla.

Kunhan pöly vähän hälvenee, ensin ovet lukitaan auki-asentoon ja sitten ne puretaan pois. Kummastakaan asiasta ei järjestetä tiedotustilaisuutta eikä lähetetä lehdistötiedotteita.

Antero
 
Helsingin metrojärjestelmässä laituriovet vaikuttavat turhilta kapistuksilta, mahdollisesti yhtä asemaa lukuunottamatta. Toki turvallisuus paranisi jos tälläiset rakennettaisiin ja ne toimisivat.

Laituriovet tai niiden puuttuminen ovat havaintojeni mukaan aseman tilankäyttöön tai hienommin ilmaistuna arkkitehtuuriiin liittyviä ratkaisuja. Esimerkkinä voi käyttää Pietarin metroa, jossa osa asemista on varustettu toimivin laituriovin. Tyypillinen ilman laituriovia rakennettu vilkas asema on tilana ns. kolmilaivainen basilika, jossa kaksi pylväsriviä jakaa tilan odotusalueisiin radan vierellä ja pitkittäiseen kulkemiseen tarkoitettuun keskihalliin. Tälläinen asema on melko leveä ja varmaankin kallis upotettavaksi suohon. Laituriovien käyttäminen mahdollistaa yksinkertaisemman aseman, kun odotus- ja kulkutiloja ei tarvitse erottaa toisistaan turvallisuussyistä ja yksi halli riittää.

Helsingissä maanalaisetkin asemat ovat leveitä ja noudattavat yleensä H-muotoa tai sen kerrannaisia. Tilaa on nykyisillä ja varmaan tulevillakin matkustajamäärillä kulkea tarpeeksi kaukana laiturin reunasta ilman ovia ja seiniä. Pohjaratkaisun suhteen poikkeuksena voi pitää Hakaniemen asemaa, jossa laituriovet voisivat olla järkevä ratkaisu, mikäli junien välttämättä pitäisi saapua ja lähteä yhtäaikaa sekä matkustajamäärä sitä edellyttäisivät.
 
Eiköhän näillä ovilla ole samanlainen tulevaisuus kuin oli Sörkän metroaseman porteilla. Kunhan pöly vähän hälvenee, ensin ovet lukitaan auki-asentoon ja sitten ne puretaan pois. Kummastakaan asiasta ei järjestetä tiedotustilaisuutta eikä lähetetä lehdistötiedotteita.
Tämä olisi viisain ja edullisin ratkaisu. Mutta eiköhän Siemens ole saanut vedätettyä Guggenheim-tasoisen paperin ja perävalotakuun, että homman peruminen on mahdotonta.

Voisiko sen Helsingin allekirjoittaman sopimuksen muuten teipata meidän maksajien nähtäväksi vaikka niihin laiturioviin?
 
Onkohan laiturioviin nyt HKL:n vaatimuksesta asennetut turvaprofiilit varmasti mietitty aivan loppuun asti? Ovien ollessa auki ne tosiaan täyttävät lähes koko tilan oviseinän ja vaunun seinän välistä. Ovien puoliväliin jää pieni pakenemistila. Liekö ajatuksena sitten, että väärälle kohdalle osuneesta vaunun ovesta ei pääse seinän ja vaunun väliin? Mitä nyt sen pienen tilan kohdalla kuitenkin pääsee. Muutenhan riittäisi lyhyt pala profiilia oven aukeavassa reunassa.

Valitulla ratkaisulla on kääntöpuoli: Ovien ollessa auki oviseinän hätäuloskäyntejä ei käytännössä pysty käyttämään. Pelkät ovet eivät niitä peittäisi yhtä huolellisesti, mutta profiilit ovat paljon ovia pidempiä. Pakenemistilan kohdalla hätäuloskäyntiä ei ole. Mitenköhän on tarkoitus toimia, jos tyhjentämisen tarpeessa oleva vaunu pysähtyy väärälle kohdalle ja laituriovet jostain syystä aukeavat? Vaunun ovien edessä on silloin oviseinän hätäuloskäyntien sijaan lähes pelkkää "turvaprofiilia".
 
Eilen (perjantaina) nämä laituriovet meni kiinni enne kuin laiturilta oli kaikki matkustajat kyydissä. Metron ovet olivat auki ja joku matkustaja väänsi tästä kahvasta mikä on siinä laituriovessa.
 
Seisakkeella on nyt muutama tuore kuva Vuosaaresta. Kuvateksteissä olen koittanut avata kokeilun käytäntöjä pääpiirteissään.

http://www.seisake.net/uudetkuvat.php?u=2012-02-20
Kiitos näistä ja kuvauksista.

Tulipa mieleeni, että miksi ylipäätään ovet ovat niin korkeat, että ne ulottuvat peilin korkeudelle. Ovet ajavat asiansa matalampinakin. Maailman monet laituriovet ovat korkeudeltaan 1–1,2 metriä, tavanomainen jonkin asian reunalla olevan aidan korkeus. Matalien ovien yli näkisi peililläkin.

Antero
 
Automaattimetron sopimusongelma on ensi kertaa esillä kaupunginvaltuustossa keskiviikkona. Siellä tulee vastattavaksi valtuutettu Kauko Koskisen (kok) kysymys aiheesta. Kysymys löytyy tämän tiedoston toiselta sivulta.

Koska linkki lakkaa kuitenkin jonkin ajan päästä toimimasta, tässä kysymyksen teksti:
Kauko Koskinen sanoi:
Valtuustokysely

Valtuusto päätti vuoden 2006 toukokuussa täysautomaattimetron rakentamisesta Helsinkii. Nyt valtuutetut ovat saaneet lehdestä lukea, että tulossa onkin puoliautomaattimetro kuljettajineen lisähintaa. Samalla on siirretty suoritusvastuista Siemensiltä HKL:lle ja samalla taloudellisisa vastuita Helsingin verovaroista maksettavaksi.

Uusi sopimus siirtänee junien takuuaikaiset huoltotyöt ja junien saattamisen puoliautomaatti-järjestelmän mukaisiksi HKL:n vastuulle. Lisäksi HKL sitoutunee vielä maksamaan takuuaikaisten huoltotöiden johtamisesta.

Herää kysymys, miksei asioita varmistettu koesennuksilla ennen urakkasopimuksen tekoa ja asetettu hankkeen toteutumiselle riittäviä sanktioita.

Hämmästyttä myös, että vielä viime lokakuussa mm. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta vakuutteli täytaustomaattimetron toteutuvan. Vaikuttaa, että kaupungin neuvottelijat ovat taitamattomuuttaan ja kokemattomuuttaan ajettu pakkotilanteeseen, jossa Siemens sanelee sopimusmuutosten ehdot.

Kysyn, miksei ennen urakkasopimuksen tekoa koeasennuksin varmistettu täysautomaattimetron toteutusmahdolisuutta ja miksei hankkeen toteutumiselle asetettu riittäviä sanktioita.

Helsinki 13.2.2012
Kysymykseen voisi kommentoida, että ongelmathan ovat realisoituneen nimenomaan siitä, että on tehty kokeilu eli koejuna, jonka perusteella Siemens on todennut, ettei tilaussopimusta voi täyttää. Ja toisaalta, sopimuksessa lienee lause, jonka mukaan sopimus on purettavissa, mikäli toimitus poikkeaa olennaisesti sovitusta. Ja se, että kuljettajattomassa metrossa täytyy olla kuljettaja, on aika olennainen poikkeama.

Aihe on tänään ollut esillä myös Huvustadsbladetissa, sekä paperilla että verkkolehdessä. Otsikko on Metron ger politiker ångest eli Metro ahdistaa poliitikkoja. Artikkelin mukaan HKL:n johtokunta vaikuttaa varsin erimieliseltä siitä, onko asiaa hoidettu hyvin ja avoimesti. Jo aiemmin julkisuudessa esiintyneet varapuheenjohtaja Ari Lahtinen (SDP) sekä jäsen Ari Järvinen (Kok) moittivat sitä, ettei ongelmista kerrota avoimesti ja johtokunnalla ei tunnu olevan mitään päätäntävaltaa, vain vastuuta. Puheenjohtaja Jessica Karhun (Vihr) mielestä asiaa on hoidettu hyvin ja avoimesti. Karhun sanoo myös näin (käännös ruotsista minun):
Jessica Karhu HBL sanoi:
Meille on tiedotettu neuvottelujen etenemisestä, ja johtokunta harkitsee ehdotusta uudeksi sopimukseksi Siemensin kanssa. Sitten paperi myös julkistetaan. Tiedän, että meillä on kaikki pyytämämme tiedot.
Toisaalta yksi johtokunnan jäsen, joka haluaa pysyä tuntemattomana, sanoo, että automaatille ei hyväksytä mitään vaihtoehtoja, vaikka asiantuntijat ovat ollet eri mieltä.

Johtokunnan viime kokouksen päätös kirjallisesta materiaalista ja vaihtoehtolaskelmista ei vaikuta siltä, että johtokunta olisi kovinkaan hyvin perillä siitä, missä mennään.

Kauko Koskisen valtuustokysymykseen viitaten ihmettelen Karhun näkemystä siitä, että johtokunta tai Helsingin kaupunki ylipäätään voisi sopia asian vain Siemensin kanssa. Hankintalainsäädäntö ei salli sellaista, että yksi voittaa tarjouskilpailun lupaamalla mahdottomia ja totuuden paljastuttua voi sitten sopia myyvänsä jotain muuta. HBL:n jutussa viitataan myös siihen, että hankinta on jo käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja jotkut johtokunnan jäsenet pohtivat jo nyt omaa vastuutaan asiassa.

Tarina jatkunee keskiviikon valtuuston jälkeen HKL:n johtokunnassa 20.3.

Antero
 
Koskinen saanee kysymykseensä vastaukseksi ryöpyn teknokraattista informaatiota, joka todistaa, kuinka harjoitettu toimintatapa oli ainoa oikea. Toivottavasti HBL:stä ryhdytään joskus painamaan suomenkielistä versiota, voisivat ruotsintaidottomatkin saada oikeaa tietoa asioista, joista ei eräästä toisesta lehdestä voi lukea.

"Metron automaattifarssi täyttääkin kaikki suomalaiselle hv-hankinnalle asetetut vaatimukset."
http://hvkerho.blogspot.com/2012/02/automaattimetron-hinta-pysyy-piilossa.html
 
Haltian blogissa on Vuosaaren metroaseman käyttäjiltä aika karua palautetta laituriovista. Kauko-ohjain sulkee ilmeisesti ovia ilman kuljettajan määräystä milloin huvittaa eivätkä junat ole pysnyeet aikataulussa. Mahtaako foorumin lukijoista kukaan käyttää asemaa päivittäin? Millaisia kokemuksia teillä on? Miten ovet ovat muuttaneet toimintaa asemalla ja ovatko ne vaikuttaneet liikenteen luotettavuuteen? Jos myöhästymisiä on ollut, ovatko ne sillä tavoin huomattavia, että junat kulkevat yhteisellä osuudella epätasaisin vuorovälein ja kuormittuvat siksi niin epätasaisesti, että siitä on matkustajille haittaa?
 
Takaisin
Ylös