Niin tai jos Kampin metroaseman yläpuolella olisi kauppakeskus ja siellä bussiterminaali, josta olisi suorat bussiyhteydet kaikkialle Espooseen. Olisihan Länsiväylä Espoon busseille nopea ja ruuhkaton reitti. Investoinnin hinta olisi nolla euroa, eikä tarvitsisi käräjöidä Siemensin ja hyvävelijärjestelmän sotkuista.
Automaattinen metro
- Viestiketjun aloittaja Saaresi
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 275
Mä jotenkin ajattelin, että kysymys olisi Koivusaaresta ja Espoo vastaisi kaikista kustannuksista tuolle "3:lle" laiturille asti, mutta taisi Alkulla ollakin jokin toinen kuvio mielessä. Ajattelin tuon Koivusaaren vain Lauttasaaren osaksi, mutta taitaa tuo tosiaan olla ihan oma kaupunginosansa.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,468
Täällä http://www.hel.fi/static/public/hel...metron_tilannekatsaus_-_Helsingin_metron.html on nyt esityslista sunnuntain ns. kriisikokouksesta. Noin tiivistettynä johtokunnalle esitetään, että johtokunta päättäisi, että johtokunta ei päättäisi mitään vaan virkamiehet päättäisivät edelleen kaiken, kuten tähänkin asti on ollut käytäntö.
---------- Viesti lisätty kello 18:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:56 ----------
Sulla on valideja pointteja. Artikkeli antaa todella kurjan kuvan metron turvallisuustilanteesta.
Mutta kuten jutussa lukee, Lahdenranta ja Sauri ovat molemmat tutustuneet lehtijutun tekstiin etukäteen. Jos mukana on virheitä, räikeitäkin sellaisia, miksi he eivät ole niihin puuttuneet?
---------- Viesti lisätty kello 18:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:56 ----------
Sulla on valideja pointteja. Artikkeli antaa todella kurjan kuvan metron turvallisuustilanteesta.
Mutta kuten jutussa lukee, Lahdenranta ja Sauri ovat molemmat tutustuneet lehtijutun tekstiin etukäteen. Jos mukana on virheitä, räikeitäkin sellaisia, miksi he eivät ole niihin puuttuneet?
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
MTV3 teki eilen Kymmenen uutisiin neljän minuutin jutun automaattimetrosta. Jutun ydin on, että ranskalaisen konsulttitoimisto Egis Railin mielestä vanhojen junien automatisointi ei ole järkevää ja Suomi rikkoo EU:n lainsäädäntöä, kun valtion viranomainen ei hyväksy turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia.
Kun en tiedä, kauanko juttu on netissä katsottavissa, tässä tekstisisältö:
Ja vielä MTV3-saitin tekstiversio.
Kun en tiedä, kauanko juttu on netissä katsottavissa, tässä tekstisisältö:
MTV3 sanoi:
Ja vielä MTV3-saitin tekstiversio.
Viimeksi muokattu:
Jotakuta tässä on huijattu tai päättäjät eivät ole ymmärtäneet mitä heille on sanottu. Tässähän nimenomaan on Siemens:iltä ilmotettu jo kauan sitten ettei vanhoja junia voi automatisoida järkevästi. Menee jo parkumiseksi näköjään ("mutta ku meille luvattiin"
) tämä homma. Helsingin kaupungilla on täysin epäreallistisia kuvitelmia tässä asiassa. :lol:Mutta koska uutta Länsimetroa varten tilataan M300 sarjan junia niin automatisoidaan ne, mutta jätetään vanhat junat entiselleen. Mutta tuskin on järkevää pitää kahta järjestelmää rinnakkain joten jos vain unohdettaisiin koko automaatio ja käytetään ne rahat siihen että rakennetaan Länsimetro kunnolla pitkillä asemilla.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Harvoin olen ajan hermolla, mutta nyt satuin vilkaisemaan Mirva Haltia-Holmbergin blogia, ja siellähän oli jo uutisia päivän johtokunnan kokouksesta. Mirva teki automaattimetrohankinnan asiassa vastaesityksen, joka voitti äänestyksessä 5–4.
Olen tyytyväinen Mirvan toimintaan ja johtokunnan päätökseen.
Antero
Mirvan esitystä kannattivat Markku Saarinen (vas), Ari Järvinen (kok), varapuheenjohtaja Ari Lehtinen (sd), ja Kari Kälviä (vihr). Esittelijän esityksen puolesta äänestivät: puheenjohtaja Jessica Karhu (vihr), Mika Ebeling (kd), Eva Erwes (kok) ja Terhen Saarinen (kok).Mirva sanoi:
Olen tyytyväinen Mirvan toimintaan ja johtokunnan päätökseen.
Antero
Vaikuttaa siltä että vihdoinkin järki voitti tässä automatisointiprojektissa, eli jatketaan ilman automaattia nykyisillä junilla siihen asti kunnes M100-sarja tulee poistoikään reilun 10v kuluttua ja uusitaan ainoastaan kulunvalvonta. Eikö muuten ole mahdollista rakentaa sellaista kulunvalvontajärjestelmää joka toimisi yhteen tulevan automaattimetron kanssa? Vai onko moderneille kulunvalvontajärjestelmille 10-15 vuotta maximi-ikä jolloin se joudutaan uusimaan jokatapauksessa? Minusta ainakin tuollainen aika tuntuu aika lyhyeltä kun kyseessä on suhteellisen kallis investointi ja nykyinen kulunvalvonta on toiminut hyvin 30 vuotta!
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vanhoja metroratoja on automatisoitu Nürnbergissä, Lontoossa ja Pariisissa. Homma on hoidettu siten, että uusi ohjaus ja kulunvalvonta rakennetaan vanhan päälle niin, että vanhat junat ajavat vanhalla ja uudet uudella. Vanhoja junia ei muuteta automaattisiksi, vaan ne poistetaan tai siirretään toisille radoille, kuten tehtiin Pariisissa.
Pienempiä muutoksia tehdään päivittämällä kalustoa. Esimerkiksi automaattinen kulunvalvonta on asennettu Suomessa rautateille ja kaikkeen kalustoon on asennettu tarvittava laitteisto. Mutta on eri asia pysäyttää juna automaattisesti kuin hallita sen kiidytystä ja jarrutusta.
Olihan meidän metrosta tulossa automaatti 1970-luvulla, mutta aivan eri tekniikalla kuin nykyään.
Antero
- Liittynyt
- 4 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,069
Olen jo kysynyt tätä aiemmin, mutta yritetään uudelleen. Millä tekniikalla metro olisi automatisoitu 1970-luvulla?
Viimeksi muokannut moderaattori:
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
En osaa vastata, mutta samoihin aikoihin otettiin käyttöön automaatteja muualla. Esimerkiksi Düsseldorfin pikaratikkatunneli, jossa maanpinnalla käsiajossa kulkevat vaunut muuttuivat automaateiksi tunnelissa. Siellä se oli tehty kiskojen välissä kulkevalla kahdella kaapelilla, joiden kautta järjestelmä oli yhteydessä junaan jatkuvasti. Kuljettaja hoiti hätätilanteet sekä sulki ovet ja pani junan liikkeelle. Minulla on videokuvaa tästä 1980-luvun alusta.
Antero
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,468
Minä taas en oikein ymmärrä, miten tuo vastaesitys oleellisesti eroaa esittelijän ehdotuksesta. Edelleen HKL voi tehdä kuten tahtoo: purkaa tai olla purkamatta, jatkaa neuvotteluja. Ja "muuttaa" hankesuunnitelmaa niin, että automaatti on edelleen tulossa "ihan kohta". Ei tuossa muuttunut mikään muu kuin kosmeettiset sanamuodot.
Ainoa uusi juttu on se, että Khs:n toivotaan selvittävän metron liikennöintiedellytykset lyhyin asemin. Keneltä luulette Khs:n pyytävän tätä selvitystä? Syön hattuni, jos Khs:lle annetaan selvityksen tulokseksi jotain muuta kuin että lyhyet asemat on jees.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Minä näin selkeän eron alkuperäisen ja muutetun ehdotuksen välillä siinä, että alkuperäisessä esitettiin minusta vain neuvottelujen jatkamista ja muutoksessa sanotaan selkeästi, että sopimus puretaan. Mutta totta, oikeus purkaa ei ole sama asia kuin käskeä purkamaan. Parempi minusta kuitenkin tämä kuin pohjaesitys. Ja tämäkin meni täpärästi vain yhden äänen enemmistöllä läpi.
Hieman saivarrellen, tuskin Länsimetro Oy:ltä, joka on jo oman selvityksensä antanut. Mutta eihän mikään takaa sitä, mitä keneltäkään muultakaan tilataan. Selvityshän voidaan tosiasiallisesti tilata muodossa perustelu sille, että asemat voidaan lyhentää. Näinhän on jo tehty ennenkin. Ja lyhentäminen voidaan vaikka perustella sillä, että jos tai kun joukkoliikenteen käyttö kasvaa, voidaan rakentaa metrolinja Itäkeskus–Viikki–Pasila–Keskusta.
Tällä logiikalla metroasemat voisi lyhentää kahden vaunun mittaisiksi. Sillä silloin saisi Viikin metron rakentaa heti, samoin metron Töölö–Kuusisaari–Tapiola. Ja näiden uusien metrolinjojen kustannuksia voisi hyvin alentaa sillä, että vähennetään asemia. Asemien välille puolestaan voisi tilata liityntäliikennettä tuplanivelbusseilla. :lol:
Antero
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,293
Tästä tämä alkoi täällä vajaa seitsemän vuotta sitten. Onkohan "Saaresi" enää edes kovin aktiivi jlf-jäsenkään...
Metroautomaatin kehuminen ei ole viksua nykyään. Kahlaamalla ketjua tästä alusta eteenpäin, voidaan seuloa viksut ja akanat esille.
Ja onhan tässä eletyssä ajassa pantu haudanlepoon jo Helsingin johdinautot sekä muut "köysiradat". Ainoa visionäärimäinen tulevaisuuden erikoisuus on Kakolan funikulaari Turussa, jolle toivotetaan vain hyvää myötätuulta.
Tapaus taitaa kertoa enemmän Helsingin päätöksenteosta kuin metrotekniikasta. Onhan kuljettajattomia junia maailmalla ajettu ihan menestyksellisestikin. Tiedossa oli alusta asti, että Helsingin vanhalla kalustolla kuljettajattomuuden järjestäminen on vaikeaa, mutta tätä ei haluttu kuulla. Jotensakin tässä on muinaisen metrojupakan kaikuja. Teknista utopiaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, luottamusmiehet luottaa ja kaluston toimittaja lupaa enemmän kuin pystyy toteuttamaan. Korruptiosta ei tällä kertaa ole ketään syytetty Suomessa, mutta Siemens sattuu muuten vaan olemaan siinä lajissa maailmankuulu.
En edes vihjailisi siihen suuntaan, että kyse olisi Siemensin lahjonnasta. Kyse on Suomesta, ja mielestäni tämä saaga tiivistyy kahteen erilliseen ja yhdessä epäonniseen, muttei mitenkään laittomaan suomalaisuuden ilmentymään. Yhtäältä on Pekka Sauri, jonka mielestä nyt ei ole aika etsiä syyllisiä epäonnistumiselle, vaan keskityttävä länsimetron pelastamiseen. Toisaalta on virkamieskunnan metrolahko: vaikka henkinen johtaja on jo eläkkeellä, niin opetuslasten usko on yhtä vahva.
Kummassakaan ei ole kyse mistään erityisestä. Eliitin piirit ovat pienet ja lojaaliutta on niissä piireissä vähintään yhtä paljon kuin savupiippuduunareilla. Ihmisillä, myös insinööreillä, on tarve uskoa johonkin ja usko on valitettavan usein järkeä vahvempi. Entinen pomoni, laitoksen johtaja, totesi taannoin, että maisteriksi saakka selviävistä noin yhdellä kahdestakymmenestä on eväät hyväksi tutkijaksi. Lopuilla on tarve uskoa johonkin, löytää totuus ja heidän tutkimustensa lopputuloksen arvaa ennen kuin se on alkanut.
Lojaalius ja epäpätevyys - suomalaisen hallintokulttuurin kulmakivet.