Automaattinen metro

Eilisen HBL:n mukaan HKL jatkaa johtokunnan taannoisesta päätöksestä huolimatta tällä viikolla neuvotteluja Siemensin kanssa, jotta automaattimetroasiassa löytyisi vielä sopu.
 
Kyse on Suomesta, ja mielestäni tämä saaga tiivistyy kahteen erilliseen ja yhdessä epäonniseen, muttei mitenkään laittomaan suomalaisuuden ilmentymään. Yhtäältä on Pekka Sauri, jonka mielestä nyt ei ole aika etsiä syyllisiä epäonnistumiselle, vaan keskityttävä länsimetron pelastamiseen. Toisaalta on virkamieskunnan metrolahko: vaikka henkinen johtaja on jo eläkkeellä, niin opetuslasten usko on yhtä vahva.

Kummassakaan ei ole kyse mistään erityisestä. Eliitin piirit ovat pienet ja lojaaliutta on niissä piireissä vähintään yhtä paljon kuin savupiippuduunareilla. Ihmisillä, myös insinööreillä, on tarve uskoa johonkin ja usko on valitettavan usein järkeä vahvempi. Entinen pomoni, laitoksen johtaja, totesi taannoin, että maisteriksi saakka selviävistä noin yhdellä kahdestakymmenestä on eväät hyväksi tutkijaksi. Lopuilla on tarve uskoa johonkin, löytää totuus ja heidän tutkimustensa lopputuloksen arvaa ennen kuin se on alkanut.

Lojaalius ja epäpätevyys - suomalaisen hallintokulttuurin kulmakivet.
Mahtavaa, tämän voisi joku lukea puhujapöntöstä Länsimetron avajaisissa, kun siellä kuitenkin luodaan katsaus Suomessa harjoitetun maailman parhaan metropolitiikan historiaan.
 
Tämä HKL:n tänäisen tiedotteen virke särähtää kyllä korvaan aika pahasti: "Nyt haetaan neuvotteluratkaisua, jolla projekti saataisiin etenemään aikataulussaan niin, että olemassa olevat riitakysymykset selvitetään myöhemmin." Yhä vieläkö löytyy näin paljon luottoa?
 
HKL tiedottaa, mutta johtokunta päättää :)

Niin. Viimeksi se sai 15.4. niukin naukin enemmistöllä päätettyä, että muutetaan esityksen sanamuotoa kosmeettisesti. Vähänkään tiukempi sanamuoto ei olisi mennyt läpi. Lopputulos oli, ettei sillä kosmeettisella muutoksella ollut mitään merkitystä itse asian etenemisen kannalta. En usko, että johtokunta 16.5. kykenee saamaan enemmistöpäätöstä aikaiseksi mistään oleellisesti esittelijän ehdotuksesta eroavasta.
 
En usko, että johtokunta 16.5. kykenee saamaan enemmistöpäätöstä aikaiseksi mistään oleellisesti esittelijän ehdotuksesta eroavasta.

Vaikuttaa hienolta elimeltä. Nooh, kumileimasimella näitä metrohommia on ennenkin kelkottu, ja sen kyllä huomaa.
 
[Kysyn varmasti jotain sellaista johon tässä ketjussa on jo vastattu mutta kymmenien sivujen kahlaus tuntuu mahdottomalta]:

Eikö Helsingin metron pitänyt olla alunperinkin automaattinen? Eikö silloinkin automaatisen metron toimittajana pitänyt olla sama firma kun nyt? Eikö silloin ollut käytössä tai tulossa käyttöön juuri samaa kalustoa jota tuo valmistaja ei osannut silloin jokunen vuosikymmen automatisoida? Eikö valmistaja tiennyt että heillä oli jo kokemusta k.o. kaluston automatisoinnin yrittämisestä, ja eikö sillä siis pitänyt olla kokemusta niistä ongelmista joita he nyt eivät yllättäen voi sopimallaan summalla ratkaista (HeSa 4/5-12, s.A13)?

Eikö baliisipohjaisen JKV:n ongelma ole juuri edessä olevan tilanteen helpottumisen välittämisessä: Juna ohittaa esiopastimen joka kertoo seuraavan opastimen olevan punaisena, ja pakottaa hidastamaan junaa pääopastinta lähestyttäessä, vaikka pääopastin olisikin juuri esiopastimen ohittamisen jälkeen vaihtunut vihreäksi. Kuljettaja näkee tilanteen mutta ei voi kiihdyttää ennenkuin juna ylittää seuraavan baliisin.

Polkupyörästä radalla: Kuinkakohan automaattimetron automaatti nostaa pyörän pois junan edestä vaikka linjalla?

pekka
 
Sen verran osaan sanoa. että silloin oli kyseessä metron koejuna M1-M6, lempinimeltään Turbo. Niiden tekniikka oli jonkin verran vanhempaa kuin M 100 -sarjajunien, jotka nyt lienevät ongelmana.
SRS sanoi:
Metrojunan oli tarkoitus olla täysin automatisoitu (ilman kuljettajaa), mutta laitteistoja kokeiltiin vain lyhyesti ja päädyttiin nykyiseen järjestelmään.
Miksi näin kävi; tarvittaneen asiaan perehtynyttä tutkijaa.
 
HBL kirjoittaa eilen ja tänään automaattimetrosta. Sisältöä on aika lailla enemmän kuin Hesarissa. Tässä keskeiset:

4.5.12:
"Eilen johtokunta oli jälleen pakotettu, lakimiehiä ja muita asiantuntijoita kuultuaan, itse kirjoittamaan kokouksen päätösasiakirjat uudelleen. Alkuperäisen valmistelun mukaan johtokunnan piti ainoastaan saada suullinen tiedontanto sopimusvaiheesta, mutta se ei kelvannut. [...] Muussa tapauksessa sopimus irtisanotaan 16.5."
"Nyt on aivan selvää, ettei missään vaiheessa ole ollut teknisiä ongelmia metrovaunujen uudelleenrakentamisessa."
Jessica Karhu: "tj Lahdenranta ja akj Sauri, jotka aktiivisesti ovat osallistuneet neuvotteluihin, ovat tyytyväisiä johtokunnan päätökseen"
Ari Lehtinen: "Sauri ei missään tapauksessa halunnut katkaista neuvotteluita ja Lahdenranta oli pettynyt"

5.5.12:
"Se on aivan uskomatonta pötypuhetta. Niin ei voi tehdä. Tuo olisi alkuperäisen sopimuksen peukalointia. Kauppa on hoidettu surkeasti alusta lähtien ja nyt sitä hoidetaan vielä huonommin, jyrisee eräs neuvotteluasiantuntija."
Toinen HBL:n haastattelema nimetön hankintalain tuntija sanoo: "Minun käy sääliksi johtokunnan puheenjohtajaa Jessica Karhua. On selvää, ettei hänellä ole edellytyksiä reagoida. Sama koskee koko HKL-johtokuntaa."
 
http://haltia.blogspot.com/2012/05/edessa-automaattimetron-tulevaisuuden.html

Itse en missään tapauksessa pysty hyväksymään avointa shekkiä, se sotii minun logiikkani mukaan niin hyvän tavan kuin lainkin kanssa. Julkisia hankintoja ei voi kähmiä kasaan sellaisella tavalla. Toivon, että esitys on sellainen ettei tarvitse ruveta taas väsäämään vastaesityksiä. Kävi miten hyvänsä, soutaminen ja huopaaminen päättyy tänään. Yhtään lisäaikaa, lykkäystä, neuvottelutaukoa tai muttaettäjottakoskakunia ei enää tule. Fat lady will sing today.

Popcornit tulelle. Nyt rillataan!
 

http://haltia.blogspot.com/2012/05/hkl-johtokunnan-1652012.html

Johtokunta päätti toimitusjohtaja Lahdenrannan esityksestä kehottaa HKL:ää purkamaan HKL:n ja Siemensin sopimukset Helsingin metron automatisoinnista 11.12.2008 ja Länsimetron automatisoinnista 25.9.2009. Eli nyt se on sitten ohi. Paitsi että nyt siis aletaan valmistelemaan purkukirjettä, sekä uutta hankintaa jonka tarjouspyynnöt pitää saada ulos ennen lomia jotta syksyllä saadaan tarjoukset sisään.

Yksi etappi takana. Monta edessä.
 
Johtokunta päätti toimitusjohtaja Lahdenrannan esityksestä kehottaa HKL:ää purkamaan HKL:n ja Siemensin sopimukset Helsingin metron automatisoinnista 11.12.2008 ja Länsimetron automatisoinnista 25.9.2009. Eli nyt se on sitten ohi. Paitsi että nyt siis aletaan valmistelemaan purkukirjettä, sekä uutta hankintaa jonka tarjouspyynnöt pitää saada ulos ennen lomia jotta syksyllä saadaan tarjoukset sisään.

Se olikin nopeaa. Ei ollut omaan RSS-linkkiini vielä päivittynyt.
 
Se olikin nopeaa.
En malta olla kommentoimatta, ettei kovinkaan nopeaa – vaikka Elmo tarkoitti tietenkin kokouksen kestoa ja Mirvan ansiokasta tiedottamista. Ne perusteet, joilla kauppa nyt puretaan, olivat tiedossa jo vuosi sitten. Vuosi on kupattu ja rakennettu esteitä sopimuksen purkamiselle louhimalla lyhennettyjä asemia ja asentamalla Siemensin tolppia radan varteen, ryhtymällä lyhentämään Siilitien asemaa (vastoin johtokunnan päätöstä) ja viemällä loppuun Kulosaaren remontti lyhennetyksi asemaksi.

Toivon hartaasti, että tämän sotkun jatkohoito annetaan metrolikenneyksikölle, jolle alistetaan myös Länsimetro Oy asiaan liittyviltä osin.

Antero
 
ryhtymällä lyhentämään Siilitien asemaa (vastoin johtokunnan päätöstä) ja viemällä loppuun Kulosaaren remontti lyhennetyksi asemaksi.
Kyllä niihin molempiin mahtuu 6-vaunuisella junalla pysähtymään ja mahtuu jatkossakin. Mitenhän tuo lyhentäminen ilmenee?
 
Kulosaaren varauloskäynti on kömpelösti keskellä laituria, ja sen sivuille jäävät vain kovin ahtaat käytävät. Varauloskäynnin pömpeli on tietysti neljän vaunun kohdalla. Kulosaaren minimaalisilla matkustajamäärillä ahtaudella ei sinänsä ole väliä, mutta voi leveämpää pyörätuolia tai lastenvaunua käyttävää hirvittää.
 
Takaisin
Ylös