Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Hape · 8 Kesäkuu 2023

Salomaa, työmatkajoukkoliikennelipun osuus perheiden menoista on suhteessa noussut verrattuna 70-luvun alkuun huomattavasti. Silti joukkolikenteen käyttö on huomattavasti edullisempaa kuin oman auton, varsinkin jos omaa autoa ei tarvitse muuhun liikkumiseen (omat tai lasten harrastukset, asiointimatkat, loma-asunnolla käynti).

Itse olin ostanut 90-päiivän lippuja useampia vuosia, kunnes 2021 ladatessa lippua myyntivirkailija totesi että enää ei tunneta a.o. tuoteta vaan se on kolme 30 päivän lippun hinta, siis aikamoinen korotus vaikka HSL oli luvannut että lippujen hintoja ei nosteta! Tälllöin siirryin ostamaan 360 päivän lippuja, saan edes jonkin tason alennuksen, vaikka minun on makesettava koko hinta kerralla. Lisäksi minua tympii että lippu ei ole voimassa kalenterivuotta vaan voimassaolo päättyy vuosi vuodelta aikaisemmin. Toisena etuna on että saan joulukuussa lipun vielä 'vanhaan' hintaan.

Ja mitä tulee eläkeläisalennukseen, niin töeläkettä sava saa alennuksena vasta täytettyään 70 vuotta. Vielä jokunen vuosi sitten jokainen eläkeläinen sai näyttölipun lastenlipun hinnalla, siis todella edullisesti.

Ymmärrän että saavutettuja etuja ei ole olemassa, alenukset ja muut edut muuttuvat....

Mutta Pääkaupunkiseudullahan ei ole pakko asua, Suomessa voi muuttaa vapaasti kunnasta toiseen, myös eläkeläinen, kuntien palvelutasoa voi aina ( ja kannattaa) kilpailuttaa.

Compact · 8 Kesäkuu 2023

Hape sanoi:
... Salossa koulujen kesäloman aikana pääsee paikallisbussilla ilmaiseksi.

Myös Rauman paikallisliikenne on kesällä ilmaista.
https://www.rauma.fi/ajankohtaista/rauman-gyyt-paikallisliikenteen-kyytiin-paasee-kesalla-maksutta/

sane · 8 Kesäkuu 2023

Salomaa sanoi:
Ostin äsken AB-lpun 90 päiväksi. Se maksoi 105. Ryhmä oli ale 2. Palkkatuloilla elävä maksaa noin 210 samasta lipusta. Onko se nyt sitten liikaa ?
Se lehtikirjoitus tekee kyllä liian suoraa tulkintaa lippujen hinnanmuutoksen vaikutuksista kysyntään.

Jos matkustaa joka päivä kaksi matkaa, tulee matkan hinnaksi 1.15 e - tuskin liikaa juuri kenellekään.
Joka päivä yksi matka, matkan hinta on vastaavasti 2.30 e - alkaa olla jo suhteellisen kallista.
Puoli matkaa päivässä ja matkan hinta onkin jo 4.60 e, aivan liikaa.

Mielestäni koko ahdinko juontuu siitä, ettei joukkoliikenne ole hinnaltaan kilpailukykyinen kenellekään muulle kuin erittäin paljon matkustavalle.
Lipputuotteisiin tarvittaisiin välimalleja, esimerkeiksi tarjoan voimassaoloajaltaan lyhyemmän kertalipun, järkevän sarjalipun ja/tai perhelipun.

MJG · 8 Kesäkuu 2023

sane sanoi:
Jos matkustaa joka päivä kaksi matkaa, tulee matkan hinnaksi 1.15 e - tuskin liikaa juuri kenellekään.
Joka päivä yksi matka, matkan hinta on vastaavasti 2.30 e - alkaa olla jo suhteellisen kallista.
Puoli matkaa päivässä ja matkan hinta onkin jo 4.60 e, aivan liikaa.

Mielestäni koko ahdinko juontuu siitä, ettei joukkoliikenne ole hinnaltaan kilpailukykyinen kenellekään muulle kuin erittäin paljon matkustavalle.
Lipputuotteisiin tarvittaisiin välimalleja, esimerkeiksi tarjoan voimassaoloajaltaan lyhyemmän kertalipun, järkevän sarjalipun ja/tai perhelipun.

Tärkeintä siis on, että se tunnettu Joku Muu maksaa.

339-DF · 8 Kesäkuu 2023

MJG sanoi:
Tärkeintä siis on, että se tunnettu Joku Muu maksaa.

Ehdottomasti.

Aina välillä kuulee (pääasiassa nimenomaan autoilijoilta) sellaisia hassuja ajatuksia, että joukkoliikennettä ei pitäisi tukea verovaroin. Näiden ajatusten esittäjät eivät ole ihan loppuun asti ajatelleet – muuttuisi heidän autoilunsakin aika lailla hankalammaksi, jos vain itsekannattava joukkoliikenne jäisi jäljelle ja kaikki muut ostaisivat käytetyn rotiskon, jolla ajelisivat työmatkansa. Kuvittele 200 000 ratikkamatkustajaa, 200 000 metromatkustajaa ja vähän bussimatkustajia siihen päälle pyrkimässä autoillaan töihin aamuruuhkan aikaan!

Höselin ja sen jäsenkuntien on syytä saada muutettua tuota infrakorvausten laskentakaavaa, taikka sitten vaan pidettyä se ennallaan ja nostettava subventioaste 75 prosenttiin. Muinainen HKL arvioi joskus joukkoliikennelautakunnalle, että silloisesta lippujen hintatasosta kun ottaisi puolet pois, saavutettaisiin kaikkein tehokkain hyötysuhde; ilmainen joukkoliikenne houkuttelisi turhan paljon lyhytmatkalaisia ja tulisi siten kalliiksi, kalliit liput karkottavat matkustajia muihin liikennemuotoihin (silloin ei ollut vielä yangoja eikä skuutteja) ja tasapainon uskottiin löytyvän silloiset hinnat puolittaen.

Makke93 · 8 Kesäkuu 2023

339-DF sanoi:
Aina välillä kuulee (pääasiassa nimenomaan autoilijoilta) sellaisia hassuja ajatuksia, että joukkoliikennettä ei pitäisi tukea verovaroin. Näiden ajatusten esittäjät eivät ole ihan loppuun asti ajatelleet – muuttuisi heidän autoilunsakin aika lailla hankalammaksi, jos vain itsekannattava joukkoliikenne jäisi jäljelle ja kaikki muut ostaisivat käytetyn rotiskon, jolla ajelisivat työmatkansa. Kuvittele 200 000 ratikkamatkustajaa, 200 000 metromatkustajaa ja vähän bussimatkustajia siihen päälle pyrkimässä autoillaan töihin aamuruuhkan aikaan!

Tai sitten se on ihan tarkoituksenhakuista, kun tietävät, että mitä enemmän aamuruuhkassa saadaan porukkaa autojonoon pinna kireälle, sitä enemmän on poliittista painetta satsata autoinfraan.

339-DF · 8 Kesäkuu 2023

Makke93 sanoi:
Tai sitten se on ihan tarkoituksenhakuista, kun tietävät, että mitä enemmän aamuruuhkassa saadaan porukkaa autojonoon pinna kireälle, sitä enemmän on poliittista painetta satsata autoinfraan.

Mä en oikein usko. Ei se 8-kaistainen länsiväylä ilman joukkoliikennettä vedä sen paremmin kuin nykyinen länsiväylä ja metro sen alla. Vaikka mistä sitä tietää.

Makke93 · 8 Kesäkuu 2023

339-DF sanoi:
Mä en oikein usko. Ei se 8-kaistainen länsiväylä ilman joukkoliikennettä vedä sen paremmin kuin nykyinen länsiväylä ja metro sen alla. Vaikka mistä sitä tietää.

Ei vedä, mutta jos haluaa autoilla ja kannat yhteiskuntaa kohtaan ovat omien mieltymysten pönkittämistä, niin se lisäautoinfra on se päämäärä ja siihen päästään sössöttämällä jotain joukkoliikenteestä yhteiskunnan loisena.

Rattivaunu · 8 Kesäkuu 2023

HSL:n hallitus käsittelee 13.6.2023 kokouksessaan vuosien 2024 - 2026 alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Esityslistan tämä kohta löytyy täältä. Linkin takaa löytyy myös jatkolinkit kahteen liitteeseen, joista toinen on tämä alustava toiminta- ja taloussuunnitelma ja toinen HSL:n tilannekuvan ja rahoituspohjan arviointi.

En lähde tässä tekemään edes lyhyttä referaattia asiasta, aiheesta kiinnostuneet löytävät linkin takaa varmasti koko joukon mielenkiintoisia kohtia noista jutuista.

sane · 11 Kesäkuu 2023

MJG sanoi:
Tärkeintä siis on, että se tunnettu Joku Muu maksaa.

Joo. Joukkoliikenne ei tietenkään ilman subventointia voi olla kannattavaa subventoitua autoilua vastaan. Mutta ehkäpä viestin pääpointti oli, että tarvitaan lipputuotteita paljon matkustavilla voimakkaasti subventoidun kk-lipun ja ratikkaliikenteessä 60 % katteella myytävän kertalipun väliin.

339-DF · 11 Kesäkuu 2023

sane sanoi:
Joo. Joukkoliikenne ei tietenkään ilman subventointia voi olla kannattavaa subventoitua autoilua vastaan. Mutta ehkäpä viestin pääpointti oli, että tarvitaan lipputuotteita paljon matkustavilla voimakkaasti subventoidun kk-lipun ja ratikkaliikenteessä 60 % katteella myytävän kertalipun väliin.

Se kate on vielä paljon enemmän. Ratikan nousijakohtainen kustannus on 90 senttiä.

markus1979 · 11 Kesäkuu 2023

sane sanoi:
Joo. Joukkoliikenne ei tietenkään ilman subventointia voi olla kannattavaa subventoitua autoilua vastaan. Mutta ehkäpä viestin pääpointti oli, että tarvitaan lipputuotteita paljon matkustavilla voimakkaasti subventoidun kk-lipun ja ratikkaliikenteessä 60 % katteella myytävän kertalipun väliin.

Kyllä joukkoliikennekin voi olla kannattavaa ilman tukia, Suomestakin löytyy reilusti markkinalähtöistä liikennettä. Ja yksityinen tieliikenne kyllä kantaa itsensä oikein hyvin, itse asiassa, tuo verotuloja moninkertaisesti tieverkkoon tehtyihin investointeihin nähden (joita se joukkoliikennekin käyttää).

Ongelmahan on vain tehdä joukkoliikenteestä niin käyttäjäystävällistä että se miellyttäisi valtaosaa. Vuorovälien pitäisi olla lyhyet ja linjojen pitäisi kantaa sinnekin missä käyttäjiä on vähän. Siihen sitten tarvitaankin yhteiskunnan tukea.

Itse olen kallistumassa sille kannalle että ainakin HSL-alueella kertaliput ovat liian kalliita ja ovat jo este käytöllle. Kuukausiliput ovat varmasti riittävän edullisesti niitä päivittäin työmatkoihin käyttäville (ainakaan oman auton käyttö ei voi juuri edullisempaa olla).

Uusia ratkaisuja tarvitaan, ehdotan tässä että jokaiselle HSL-alueella asuvalle voisi muutaman kertalipun heittää ilmaiseksi per kk, näin joukkoliikenne tulisi tutuksi ja satunnaiset menot saisi hoidettua. Tämä kannustaisi niitäkin jotka joukkoliikenettä juuri eivät käytä tutustumaan ja helpottaisi myös kaikkein tiukimmalla budjetilla elävien arkea.

Pitää myös muistaa että joukkoliikenteen tarjoama käyttäjäkokemus on eri ihmisille hyvin erilainen. Osa pääsee metrolla (järkevin vuorovälein) töistä kotiin lähes ovelta ovelle. Toiset sekkailevat kerran tunnissa kulkevilla vuoroilla Espoon ja Vantaan metsissä ollen toistuvien bussilakkojen armoilla. Talvisin bussit ovat sisältä jääkylmiä ja vuoroja jää ajamatta usein - vuoden ympäri. Erilaisten häiriöiden kompensointi suoraan asiakkaalle olisi hyvä alku asiakastyytyväisyyden nostamiseksi. Vuoro ajamatta => viikko ilmaista jne.

339-DF · 12 Kesäkuu 2023

markus1979 sanoi:
Kyllä joukkoliikennekin voi olla kannattavaa ilman tukia.

Voi toki, ja yksittäistapauksissa onkin. Takavuosina, ennen tätä posketonta uloshinnoittelua, keskustan näivettymistä ja vaihtoehtoisia kulkumuotoja, Helsingin ratikkaliikennöinti katettiin lipputuloilla. Vieläkin saattaisi löytyä bussilinjoja HSL-alueelta, jotka kattavat kulunsa. Kunnallinen joukkoliikenne vaan on verkko, joka perustuu ristisubventointiin, ja jos lähdettäisiin kokonaiskannattavuudesta, niin siitä verkosta karsiutuisi suurin osa pois, jolloin pk-seudulla ei enää olisi kattavaa joukkoliikennettä, vaan ainoastaan yksittäisiä linjoja.

ettäjaa · 12 Kesäkuu 2023

339-DF sanoi:
Voi toki, ja yksittäistapauksissa onkin. Takavuosina, ennen tätä posketonta uloshinnoittelua, keskustan näivettymistä ja vaihtoehtoisia kulkumuotoja, Helsingin ratikkaliikennöinti katettiin lipputuloilla. Vieläkin saattaisi löytyä bussilinjoja HSL-alueelta, jotka kattavat kulunsa. Kunnallinen joukkoliikenne vaan on verkko, joka perustuu ristisubventointiin, ja jos lähdettäisiin kokonaiskannattavuudesta, niin siitä verkosta karsiutuisi suurin osa pois, jolloin pk-seudulla ei enää olisi kattavaa joukkoliikennettä, vaan ainoastaan yksittäisiä linjoja.

Tässä blogipostauksessa Otso Kivekäs on laskeskellut juurikin tuota, eli mitkä linjat ovat kannattavia jne. Osiosta 2 löytyy lisää. Artikkelin pohjalla olevasta ensimmäisestä liitteestä löytyy laskelmat numeroiden taustalta.

j-lu · 12 Kesäkuu 2023

339-DF sanoi:
Voi toki, ja yksittäistapauksissa onkin. Takavuosina, ennen tätä posketonta uloshinnoittelua, keskustan näivettymistä ja vaihtoehtoisia kulkumuotoja, Helsingin ratikkaliikennöinti katettiin lipputuloilla. Vieläkin saattaisi löytyä bussilinjoja HSL-alueelta, jotka kattavat kulunsa. Kunnallinen joukkoliikenne vaan on verkko, joka perustuu ristisubventointiin, ja jos lähdettäisiin kokonaiskannattavuudesta, niin siitä verkosta karsiutuisi suurin osa pois, jolloin pk-seudulla ei enää olisi kattavaa joukkoliikennettä, vaan ainoastaan yksittäisiä linjoja.

Tietyssä mielessä nykyinen hinnoittelu ja palvelutaso on heijastelee tätä verkkoajattelua äärimmilleen vietynä. HSL:n tavoitteena tuntuu olevan mahdollisimman pöhöttynyt verkko ja se saavutetaan vetämällä ristisubventio överiksi: kerätään mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman huonolla palvelula sieltä, missä on eniten käyttäjiä että voidaan ajaa maksimimäärä erittäin kannattamatonta bussirallia pitkin peltoja.

Luvut näyttävät komeilta, mutta kyse on yhteiskunnan kokonaisedun vastaisesta sektorioptimoinnista.