Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Joukkoliikenne | HSL:n kertalippuja jäi myymättä yli puoli miljoonaa:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009628944.html?share=b093dbd96c960de5548959cd578b8c0d

Artikkelin kommenteissa huomautetaan, että vertaitavilla kuukausilla syyskuu 2022 ja huhtikuu 2023 oli eri määrä arkipäiviä; 22 ja 19. Siis 13% vähemmän, joka on samaa luokkaa kuin suurimpien kertalippuluokkien myynnin pudotus.

muokkaus: itse asiassa huhtikuussa oli vain 18, koska toisen pääsiäispäivän lisäksi oli myös pitkäperjantai.
 
Viimeksi muokattu:
Joukkoliikenne | HSL:n kertalippuja jäi myymättä yli puoli miljoonaa:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009628944.html?share=b093dbd96c960de5548959cd578b8c0d

Feikkilippujen laaja käyttö, sanoisin.

Ja vuokraskuutit ja vuokrafillarit. Tuntuu, että ne yleistyvät koko ajan eli vaihtoehtoisia kulkumuotoja lähdetään etsimään siinä vaiheessa kun joukkoliikenne on hinnoitellut itsensä ulos. Höselin seuraava toimenpide on varmaan nostaa lippujen hintoja entisestään, että paikataan muka se vaje, joka nyt syntyi.

Tässä eräänä päivänä tiedustelin "sopivilta kohdehenkilöiltä" lippuja runkolinjalla (runkolinjallakin lippu on näytettävä kuljettajalle tai lipuntarkastajalle sitä pyydettäessä) ja yksi heistä tokaisi: "Eiks tää ookkaa sellainen ilmaislinja".

Oli ainakin suorapuheinen matkustaja. Mä olen tainnut kertoakin, miten kysäisin parilta kaverilta, miten bussilinja on muuttunut nyt, kun se vaihtui sinisestä oranssiksi. Vastaus oli, että se on nyt ilmainen. Ja asiaankuuluva nauru päälle.

Artikkelin kommenteissa huomautetaan, että vertaitavilla kuukausilla syyskuu 2022 ja huhtikuu 2023 oli eri määrä arkipäiviä; 22 ja 19. Siis 13% vähemmän, joka on samaa luokkaa kuin suurimpien kertalippuluokkien myynnin pudotus.

muokkaus: itse asiassa huhtikuussa oli vain 18, koska toisen pääsiäispäivän lisäksi oli myös pitkäperjantai.

En osta tätä selitystä. Kertalipuillahan tehdään satunnaisia matkoja, ei sellaisia toistuvia työ- tai koulumatkoja, joita kausilipuilla tehdään. Siten otaksun, että vaihtelu arki/pyhä on paljon pienempää kertalipuilla kuin kaikki matkustajat huomioiden.
 
Ja vuokraskuutit ja vuokrafillarit.
Olin kuukausi sitten Britanniassa matkailemassa ja pari päivää mm. Manchesterissa. Ihmettelin, että mitä sen kaupunkikuvassa oli niin erilaista. Sitten äkkäsin: ei yhden yhtä skuuttia näkyvissä.
 
Lippujen hinnan korottamisten lisäksi vaikeutetaan lippujen ostamista erilaisin palvelumaksuin. Ilmeisesti lippujen myyntiä suunnittelevat virkamiehet eivät ymmärrä että kaikki asiakkaat eivät ole innostuneita mobiilitekniikasn käytöstä. Saksankielisessä maailmassa on periodiliput saatavilla jopa paerisina koska niin moni joukkoliikenteen asiakas ei luota sähköisiin palveluihin.
 
Olen tässä miettinyt, että jl tuskin pystyy kantakaupungissa kilpailemaan skuutteja vastaan hinnalla. Vaikka päivän saisi nykyisellä kertalipun hinnalla, skuutti on kaupungissa nopeampi ja kätevämpi.

Tietysti välillä sataa tai on talvi. Mutta näin kesäaikaan joukkoliikenteellä ei ole mitään saumoja.

Koskahan raitiovaunut alkavat liikennöidä kysyntäperusteisesti? Sateella vuorovälin puolitus
 
Olen tässä miettinyt, että jl tuskin pystyy kantakaupungissa kilpailemaan skuutteja vastaan hinnalla. Vaikka päivän saisi nykyisellä kertalipun hinnalla, skuutti on kaupungissa nopeampi ja kätevämpi.

Tietysti välillä sataa tai on talvi. Mutta näin kesäaikaan joukkoliikenteellä ei ole mitään saumoja.

Koskahan raitiovaunut alkavat liikennöidä kysyntäperusteisesti? Sateella vuorovälin puolitus

Yli 50-vuotiaat eivät kyllä millään skuutilla uskalla kulkea.
 
Yli 50-vuotiaat eivät kyllä millään skuutilla uskalla kulkea.

Kyllä kulkevat!

Mä en uskalla, enkä ole vielä 50. :) Varmaan joku viiskymppinen kulkee, ja kuuskymppinenkin. Mutta tässä on nyt olennaista se, että vaikka niillä skuuteilla oisi kiveenhakattu 50 vuoden ikäraja, niin se ei vaakaa heilauta.

Liian moni on siirtynyt kulkemaan jollain muulla kuin joukkoliikenteellä, ja Höseli on sen takia pulassa. Hassuinta tässä koko touhussa on se, että Höseli ei itse tunnu lainkaan ymmärtävän koko asiaa.

En muista yhden yhtä lausuntoa sieltä puljusta, jossa myönnettäisiin, että Höseli on hinnoitellut itsensä ulos ja että yksityiset toimijat tarjoavat nyt uudenlaisia tapoja liikkua, on se sitten skuutti tai fillari, jotka ovat halvempia ja/tai nopeampia. Myös muualla kuin Helsingin keskustassa.

Skuutti löytyy sovelluksen avulla usein kotioven läheisyydestä ja sillä pääsee perille asti, ei tarvitse kävellä pysäkille eikä pysäkiltä, ei tarvitse odottaa eikä tarvitse seistä edes liikennevaloissa (!). Pummilla ei tosin onnistu skuuttikyyti.
 
Jostain otetaan joukkoliikenteen järjestämiseen rahat. Mikä se sellainen joukkoliikenteen rahoitustapa sitten on että aina ei joku ryhmittymä urputtaisi?

Vai onko sellaista tapaa olemassakaan ?
 
Salomaa, tuo kysymys on hyvä.

Matkalipuista perittävä hinta ja subventio ovat poliittisia päätöksiä. Toivottavasti 2025 kuntavaaleissa ehdokkaat/puolueet kertovat tästäkin suhteesta mielipiteensä/kannanottonsa.

Silti asiakas itse päättää minkä verran hän viitsii maksaa matkalipusta. Pitisikö kuukausilipun hintaa verrata autoilun kustannuksiin vai pitäisikö hinnan olla niin edullinen että houkutus jättää polkupyörä kotiin tulisi mieleen. Tämä on arvovalinta. Olen vertaillut usean läntisen keskisen euroopan kaupungin joukkoliikennelippujen hintoja. Kertalippu on meillä kalliimmasta päästä, kuukausilipu on keskihintainen. Tosin kaikissa vertailemissani kaupungeissa kuukausilippu on voimassa ostopäivästä kalenterikukauden, meillä 30 päivää.

Kuuluuko raideliikenneinvestointien kulut periä joukkoliikennematkustajilta, eihän katujen kunnostuskulujakaan peritä autoilijoilta vaan asukkailta kiinteistöveroina. Teollisuus on ymmärtääkseni vapautettu kiinteistöverosta. Raiteet pitäisi maksaa, samoin kuin katu-/tieinvestoinnit yhteisestä kassasta.

Luxenburgissa ja Maltalla on joukkoliikenne jo käyttäjilleen ilmaista, Tallinnassa paikallisille asukkaille, Salossa koulujen kesäloman aikana pääsee paikallisbussilla ilmaiseksi. Muallakin politiikot puhuvat asiasta. Saa nähdä mitä tapahtuu, seurataan poliitikojen kannanottoja ja muistetaan äänestää.
 
Viimeksi muokattu:
Tuntuu siltä, että HSL-alueella varsinkin kertalippujen hinta alkaa lähestyä kipukynnystä jossa moni hupimatka alkaa jäädä väliin. Tällä on kerrannaisvaikutuksia, keskustan palveluiden käyttö vähenee jne. Varsinkin isommalla porukalla on helpompi suuntautua kauppakeskuksiin autolla (keskustan kalliilla pysäköinnillä on oma osansa tässä). Tämä on myös asia joka pitäisi ottaa huomioon. Valtaosa HSL-alueen väestöstä asuvat kuitenkin Helsingin ydinkeskustan ulkopuolella.

Tieliikenteen verotulot ylittävät moninkertaisesti investoinnit. On syytä muistaa, että tieliikenteen (yksityisautoilu+ammattiautoilu) tuotoilla pyöritetään jo montaa muutakin asiaa. Tässä pieni yhteenveto:

https://www.aut.fi/tieliikenne/liik...otus on suhteellisen,noin 7,6 miljardia euroa.
 
Jos 3,10 hinnalla kertalippujen myynti putoaa 10% niin niistä tulee yhtä paljon tuottoa kuin jos ne maksaisivat vanhan hinnan 2,80e. Ja jos laskemalla hintaa vaikka 2,30e:hen lippujen osto lisääntyisi 20% niin silloinkin tuottoa tulisi saman verran kuin 2,80 hinnalla. Jos lipputulojen määrä on lipun hinnasta riippumatta suunnilleen sama (tietyllä hintavälillä) niin eikö silloin kannattaisi palvella asiakkaita edullisemmalla hinnalla, jos matkustajamäärät halutaan koronaa edeltävälle tasolle.
 
Viimeksi muokattu:
On syytä muistaa, että tieliikenteen (yksityisautoilu+ammattiautoilu) tuotoilla pyöritetään jo montaa muutakin asiaa.

Kumma kun tuossa jutussa ei mainita pienhiukkaspäästöjen tai vähentyneen arkiliikunnan vaikutuksia valtion rahakirstuun. Hiilidioksidipäästötkin vain mainitaan ohimennen. Entä yli 300 000:n noin 10m2 kokoisen auton mahduttaminen Helsingin kaduille? Minkäs verran menetetyt tontinvuokrakustannukset olisivat? Muistaakseni joku (olisikohan ollut Otso Kivekäs?) laski karkean ennusteen siitä, minkä verran rahaa Helsinki voisi saada, jos sisääntuloväylien melualueet muutettaisiin esimerkiksi asuinkäyttöön. Ei ollut ihan pieni summa.
 
Salomaa, tuo kysymys on hyvä.

Matkalipuista perittävä hinta ja subventio ovat poliittisia päätöksiä. Toivottavasti 2025 kuntavaaleissa ehdokkaat/puolueet kertovat tästäkin suhteesta mielipiteensä/kannanottonsa.

Silti asiakas itse päättää minkä verran hän viitsii maksaa matkalipusta. Pitisikö kuukausilipun hintaa verrata autoilun kustannuksiin vai pitäisikö hinnan olla niin edullinen että houkutus jättää polkupyörä kotiin tulisi mieleen. Tämä on arvovalinta. Olen vertaillut usean läntisen keskisen euroopan kaupungin joukkoliikennelippujen hintoja. Kertalippu on meillä kalliimmasta päästä, kuukausilipu on keskihintainen. Tosin kaikissa vertailemissani kaupungeissa kuukausilippu on voimassa ostopäivästä kalenterikukauden, meillä 30 päivää.

.....

Ostin äsken AB-lpun 90 päiväksi. Se maksoi 105. Ryhmä oli ale 2. Palkkatuloilla elävä maksaa noin 210 samasta lipusta. Onko se nyt sitten liikaa ?
Se lehtikirjoitus tekee kyllä liian suoraa tulkintaa lippujen hinnanmuutoksen vaikutuksista kysyntään.
 
Lueskelin Soininvaaran twiittiin tulleita kommentteja aiheesta. Olettaisin, että hänen twitter-seuraajansa eivät ole sieltä ihan nuorimmasta päästä ja niinpä esille eivät ole nousseet skuutit oikeastaan ollenkaan, sen sijaan yllätti, miten moni siellä kertoo kokemuspohjaisia hintoja pseudotaksin käytöstä. Ilmeisesti on niin, että kahden hengen uber/bolt/yango-matka A-vyöhykkeellä maksaa joskus vähemmän, joskus suunnilleen saman verran ja harvoin reilusti enemmän kuin kaksi kertalippua. Niinpä iltarientoihin mennään sitten noilla. En ollut tullut tuota ajatelleeksi, vaikka omassa lähipiirissä olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten taksin käyttö on lisääntynyt ja arkipäiväistynyt.

Höselin kannalta on tietysti samantekevää, istuuko se joukkoliikenteestä luopunut kotona vai käveleekö, pyöräileekö, skuuttaileeko vaiko takseilee. Mutta Helsingin kannalta se, että ratikallinen väkeä kulkeekin henkilöautoilla oman kuljettajan ajamana, ei nyt ehkä ole kovin tavoiteltavaa.

Se twiitti on täällä: https://twitter.com/OsmoSoininvaara/status/1665650547586744323?cxt=HHwWhoC-jaOWyp0uAAAA

Ostin äsken AB-lpun 90 päiväksi. Se maksoi 105. Ryhmä oli ale 2. Palkkatuloilla elävä maksaa noin 210 samasta lipusta. Onko se nyt sitten liikaa?

Ilmeisesti on. Joskin HS puhui nyt lähinnä kertalipuista.

Tässä on vähän sellainen tilanne, että vaikka sinä ja minä kuinka vakuuttaisimme ihmisille, että tuo 210 euroa on ihan hyvä hinta ja oikeastaan 250 euroakin olisi, ja että voihan sitä nyt luopua vaikka yhdestä Lontoon-lennosta, että saa niillä rahoilla kolmen kuukauden bussikortin, niin ei meidän vakuutteluilla ole mitään merkitystä, kun jokainen ajattelee ja toimii itsenäisesti. Nyt ollaan tultu siihen tilanteeseen, että huomattavan moni on itsenäisesti ajateltuaan siirtynyt sieltä joukkoliikenteestä pois, tai ainakin lipunostamisesta. (Siitä meillä ei kai vielä ole tietoa, missä määrin liputtomien matkustajien määrä on lisääntynyt, vai onko.)
 
Takaisin
Ylös