Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Onko tässä oikeasti jotain vaihtoehtoa? Kustannukset nousee koko ajan, eikä kuntia kiinnosta tilanteen ratkaiseminen tai lisärahoitus, niin mitä muuta HSL voi tehdä kuin nostaa lippujen hintaa. Toki palvelutasoa voi leikata, mutta se nyt pahentaisi tilannetta entisestään, kun matkustajamäärät vähenisi
Näinpä. Vaihtoehdothan ovat käytännössä

A) Heikentää palvelutasoa
B) Lisätä rahoitusta verovaroilla
C) Nostaa lippujen hintoja

ja todennäköisesti näistä on valittava useampi kuin yksi.

Toisaalta näin entisenä helsinkiläisenä, HSL:n lipun hinnat eivät ole palvelutasoon nähden kovin korkeat verrattuna siihen, että useissa muissa kaupungeissa hintataso on saman suuntainen paljon huonommalla tarjonnalla. Se ei toki HSL:n päättäjiä lohduta, sillä isot hintojen nostot eivät varmasti auta kääntämään matkustajamääriä nousuun. Ja hintoja on kyllä jouduttu nostamaan myös kaupungeissa, joissa matkustajamäärät ovat kasvaneet.
 
Onko tässä oikeasti jotain vaihtoehtoa? Kustannukset nousee koko ajan, eikä kuntia kiinnosta tilanteen ratkaiseminen tai lisärahoitus, niin mitä muuta HSL voi tehdä kuin nostaa lippujen hintaa. Toki palvelutasoa voi leikata, mutta se nyt pahentaisi tilannetta entisestään, kun matkustajamäärät vähenisi
Yksi listaus, jota en ole nähnyt vuosikausiin, on nousijakohtainen kustannus per linja. Sieltä vaan karsimaan niitä linjoja, joiden liikenteen järjestäminen on taksihinnoissa ja ylikin. Ei pahenna kokonaistilannetta, vaan tuottaa säästöjä.

Toinen juttu on, että Höselin henkilöstömäärä kasvaa kasvamistaan. Miksi? Mitä etua me sillä saamme, että siellä istuu vielä enemmän porukkaa kuin nyt? Väkimäärä on jo aikamoisen suuri kun sitä vertaa kotimaisiin verrokkeihin, eikä perusteluksi kelpaa suoraan se, että pk-seudulla asuu enemmän ihmisiä.

Kolmas on sitten se, että siellä käytetään nytkin rahaa aivan kummallisiin asioihin. Warner Musicille menee suorahankintapäätöksenä 92 000 euroa siitä, että käyttävät Dingon biisiä jonkinlaisena brändibiisinä. Voisiko ajatella, että kuntayhtymä tällaisina aikoina säästäisi ne rahat, jotka on tarkoitettu brändin uudistamiseen, ja keskittyisi ihan vaan siihen, että saadaan ne matkustajat, jotka vielä ovat jäljellä, kuljetettua perille jotenkuten tyytyväisinä, vaikka sitten vanhalla brändillä?
 
Yksi listaus, jota en ole nähnyt vuosikausiin, on nousijakohtainen kustannus per linja. Sieltä vaan karsimaan niitä linjoja, joiden liikenteen järjestäminen on taksihinnoissa ja ylikin. Ei pahenna kokonaistilannetta, vaan tuottaa säästöjä.

Tuollaista ei ole tosiaan julkaistu vuoden 2011 jälkeen, jolloin julkaistiin tämä: https://hslfi.azureedge.net/globala...2011_joukkoliikenteen_yksikkokustannukset.pdf (julkaisu 22/2011), sivulta 40 alkaen on linjakohtaisia tietoja.
 
Näinpä. Vaihtoehdothan ovat käytännössä

A) Heikentää palvelutasoa
B) Lisätä rahoitusta verovaroilla
C) Nostaa lippujen hintoja

ja todennäköisesti näistä on valittava useampi kuin yksi.

Toisaalta näin entisenä helsinkiläisenä, HSL:n lipun hinnat eivät ole palvelutasoon nähden kovin korkeat verrattuna siihen, että useissa muissa kaupungeissa hintataso on saman suuntainen paljon huonommalla tarjonnalla. Se ei toki HSL:n päättäjiä lohduta, sillä isot hintojen nostot eivät varmasti auta kääntämään matkustajamääriä nousuun. Ja hintoja on kyllä jouduttu nostamaan myös kaupungeissa, joissa matkustajamäärät ovat kasvaneet.
Lisäisin tähän osin A:n kanssa päällekkäisen:
D) Järkevöittää linjastoa.

HSL ajaa päivittäin järkyttävän määrän tyhjiä penkkejä aivan ytimeen saakka, koska jokaisesta metroverkon ulkopuolisesta lähiöstä nyt täytyy päästä vaihdotta Helsingin päärautatieasemalle. Toki pakollinen vaihto keskustaan matkaaville karkottaisi osan matkustajista, mutta hyvin tehtynä voi hyvinkin jopa nostaa matkustajamääriä (enemmän kohteita yhden vaihdon taakse, paremmin pitävät aikataulut, enemmän raideliikennettä).

Lisäksi tuo infrakorvaushimmeli pitäisi toki räjäyttää. Nyt käsittääkseni sinänsä järkevät, joukkoliikenteen palvelutasoa ja kustannustehoa parantavat raideinvestoinnit heikentävät taloutta, koska bussiväylät ovat tunnetusti ilmaisia.
 
HSL:n kustannustaso on rakenteellinen, ja johtuu väljästä kaupunkirakenteesta. Koska Helsingissä, vielä vähemmän ympäryskunnissa ei olla valmiita tekemään tiivistä kaupunkiympäristöä jossa joukkoliikennekin olisi kannattavaa, niin HSL tulee olemaan kallis. Ja koska kunnat haluavat tukea väljää kaupunkiympäristöä, HSL:ää painostetaan leikkaamaan kannattavista kaupunkilinjoista jotta palvelutasoa omakotitaloalueilla voidaan ylläpitää. Kierre jatkuu mutta muutoksia ei tehdä. Mitään ei koskaan tapahdu, meillä on varaa polttaa rahaa loputtomasti.
 
Yksi listaus, jota en ole nähnyt vuosikausiin, on nousijakohtainen kustannus per linja. Sieltä vaan karsimaan niitä linjoja, joiden liikenteen järjestäminen on taksihinnoissa ja ylikin. Ei pahenna kokonaistilannetta, vaan tuottaa säästöjä.
Otetaan sitten esimerkiksi vaikka seuraava karsintalista. johon varmaan suunnilleen päästäisiin jos otetaan nousukustannukset ykkösarvoksi ajatuksena, että kaikki yli taksihintojen maksava joukkoliikennepalvelu lopetaan.:

1) Kaikki joukkoliikenne pääsääntöisesti lopetetaan arkena 23:30 - 6:30 välillä. Sunnuntaina karsitaan vuoroja reippaammin, koska tuplapalkka maksaa. Viikonloppuiltaisin ajetaan paremman kuormituksen linjoja pidempään.

2) Lopetetaan kaikki matalan kuormituksen linjat eli noin 30 -50 % linjastosta ruuhka-aikojen ulkopuolella. Hiljaisille alueille pääsee arkena 7-20 välillä 30 minuutin - 1 tunnin vuorovälillä ja viikonloppuna muutamalla vuorolla.

Vaikka kyllä minusta parempi vaihtoehto on nostaa lipunhintoja. Joukkoliikenneliput ovat tällä hetkellä puoli-ilmaisia ja kyllä sitä olisi varaa maksaa nykypalvelun säilyttämisestä enemmänkin. Jos joukkoliikennepalvelu huononee riittävästi on näet hyvin halvan muutaman kympin kuukausilipun sijasta pakko ostaa noin 500 euroa kuussa rahaa vievä auto.

Toki kun jostain pitää karsia siirtäisin lisää hiljaisia linjoja liityntään. Esimerkiksi Hämeentiellä kulkee tyhjiä penkkejä aivan hurjia määriä. Eikö matkustajia nyt saisi jossain sujuvasti vaihtamaan?
 
Viimeksi muokattu:
Toki kun jostain pitää karsia siirtäisin lisää hiljaisia linjoja liityntään. Esimerkiksi Hämeentiellä kulkee tyhjiä penkkejä aivan hurjia määriä. Eikö matkustajia nyt saisi jossain sujuvasti vaihtamaan?
Ainakin yksi helppo paikka tulee mieleen: Kumpulan kampus viimeisenä pysäkkinä, ei linjalla Hermannin rantatielle, oikea käännös Haukilahdenkadulle johon voi perustaa bussien pysäköintipaikkoja, ja takaisin linjalle Paavalin kirkon seutulinjojen pysäkiltä. Ruuhkan ulkopuolella ja viikonloppuisin siihen suuntaan menee n. 30 bussia tunnissa. Niistä voisi helposti napata pois 10. Mäkelänkadulla tuo voi olla hieman vaikeampaa. Olisi kuitenkin hyvä sijoittaa päätepysäkki sellaiseen kohtaan, jossa voi vaihtaa 7:n ratikkaan.

Pakkovaihdon sijaan voisi myös yhdistellä linjoja enemmän, esimerkiksi linjat 71 ja 73/74. Yhteys keskustaan olisi n. 10 minuuttia hitaampi, mutta bussit kulkisivat Karhupuiston sijaan ydinkeskustaan asti ja samalla säästäisi aika monta autoa. Tuusulanväylän suunnalla 64+611 onkin toteutumassa lähiaikoina.

EDIT: Vielä lisäyksenä 75/711K/717-linjat voisivat periaattessa olla vaihdollisia Jakomäessä, kunhan vaihto on oikeasti kätevä, ja myöhässä olevaa bussia odotetaan.
 
Viimeksi muokattu:
Pakkovaihdon sijaan voisi myös yhdistellä linjoja enemmän, esimerkiksi linjat 71 ja 73/74. Yhteys keskustaan olisi n. 10 minuuttia hitaampi, mutta bussit kulkisivat Karhupuiston sijaan ydinkeskustaan asti ja samalla säästäisi aika monta autoa.
Tuo on vähän kaksipiippuinen asia. Aikanaan Ala-Tikkurilassa asuessani kuljin linjalla 73 kaupungille vain jos oli aivan pakko. Linja oli jo sellaisenaan niin hidas. Mieluummin vaihdoin lähijunaan tai kuljin bussilla 611 jos määränpää tai viikonpäivä sen mahdollisti. Nuo 71:n lisäkiemurat olisi tehnyt linjasta jo aika sietämättömän hitaan ainakin omaan makuuni.
 
Kuten sanoit linjoilta 73 ja 74 on kätevä vaihtoyhteys lähijunaan sekä Malmilla että Puistolassa. Nopein matka-aika Rautatieasemalle ei siis pitenisi, koska nopein reitti ei ole bussin kyydissä. Esimerkiksi 77:n tai 78:n kyydissä on todennäköisesti vähemmän matkustajia, mutta heidän ainoa reitti keskustaan on bussilla. Siksi en lähtisi muuttamaan niitä linjoja.
 
Ainakin yksi helppo paikka tulee mieleen: Kumpulan kampus viimeisenä pysäkkinä, ei linjalla Hermannin rantatielle, oikea käännös Haukilahdenkadulle johon voi perustaa bussien pysäköintipaikkoja, ja takaisin linjalle Paavalin kirkon seutulinjojen pysäkiltä. Ruuhkan ulkopuolella ja viikonloppuisin siihen suuntaan menee n. 30 bussia tunnissa. Niistä voisi helposti napata pois 10. Mäkelänkadulla tuo voi olla hieman vaikeampaa. Olisi kuitenkin hyvä sijoittaa päätepysäkki sellaiseen kohtaan, jossa voi vaihtaa 7:n ratikkaan.

Siirtäisin mieluummin vaihdot Malmin ja Tikkurilan asemille, joiden ympäristössä on paljon kaupallisia toimintoja ja jotka on itsessään tärkeitä matkakohteita. Eli suurin osa busseista ajaisi Malmin ja Tikkurilan asemille, joista molemmista menisi kapasiteetiltaan sopivasti mitoitettu bussilinja itäiseen kantakaupunkiin niille, jotka on matkalla sinne.

Käytännössä siis esimerkiksi Malmin vaikutuspiirissä ainakin 61, 77 ja mainitut 73 ja 74 ajaisivat Malmin asemalle, jossa voisi halutessaan vaihtaa itäisen kantakaupungin ja Malmin väliseen bussiin, jos on menossa itäiseen kantakaupunkiin. Tämän bussilinjan kapasiteetti olisi mitoitettu sen mukaan, kuinka paljon matkustajia oikeasti on, jolloin ei tulisi sitä ilmiötä, että Hämeentiellä menee armada tyhjiä busseja, jotta lähiöissä saadaan jokaiselle pysäkille kohtuullinen palvelutaso, kun linjasto hajaantuu lähiöissä eri paikkoihin.

Varmaan järkevintä olisi, että kaksi näistä busseista jatkaisi Malmilta Karhupuistoon, Hakaniemeen tai Rautatientorille, jolloin kahden bussilinjan matkustajat pääsisi vaihdotta itäiseen kantakaupunkiin. Niille kahdelle linjalle, jotka jää Malmin asemalle, olisi tarjolla vaihtoyhteys itäiseen kantakaupunkiin ruuhka-ajan ulkopuolella 10 min välein ja ruuhka-aikaan useammin.


Tuo on vähän kaksipiippuinen asia. Aikanaan Ala-Tikkurilassa asuessani kuljin linjalla 73 kaupungille vain jos oli aivan pakko. Linja oli jo sellaisenaan niin hidas. Mieluummin vaihdoin lähijunaan tai kuljin bussilla 611 jos määränpää tai viikonpäivä sen mahdollisti. Nuo 71:n lisäkiemurat olisi tehnyt linjasta jo aika sietämättömän hitaan ainakin omaan makuuni.

Mietin myös, että 71 on vähän hidas.
 
Viimeksi muokattu:
Näinhän se toimisi ideaalisti. Olen vain itse luovuttanut sen ajatuksen kanssa, että HSL-alueen bussit kulkisivat aikataulussa, tai että HSL osaisi aikatauluttaa toimivat vaihtoyhteydet. Siksi ymmärrän miksi moni haluaa suoraan keskustalinjansa; vaihtoyhteyksiin ei vain voi luottaa. Jos HSL päättäisi testata tuota ehdottamaasi järjestelyä, 73 lähtisi Malmilta keskustan suuntaan minuutin ennen kuin 77 saapuu sinne.

Ennen HSL:ää Kirkkonummella piti kyytiin noustessa kertoa kuskille mille linjalle haluaa vaihtaa. Kuski sitten välitti tämän tiedon eteenpäin, ja vaihtobussi odotti tarpeen mukaan. PK-seudun kokoisen linjaston kanssa ei tietysti voi odottaa joka ikistä mahdollista vaihtoa, mutta näköjään yhdenkään bussin odottaminen ei enää onnistu, vaikka HSL:n aikataulugurut olisivat tuurilla aikatauluttaneet toimivan vaihtoyhteyden.
 
Mietin myös, että 71 on vähän hidas.
71 saisi melko helposti nopeutettua niin, että Arabian kierros siirrettäisiin kevyemmin kuormitetulle linjalle 78 ja 71 ajaisi Viikinrannasta suoraan Kustaa Vaasan tien kautta. Tämä myös tasoittaisi linjojen kuormitusta, sillä tällä hetkellä 71 on ruuhkassa yleensä aivan täynnä ja 78 kulkee jopa ruuhka-aikanakin melko tyhjänä.
 
Yksi ongelma tällä hetkellä on se, että aivan liian moni HSL:n joukkoliikenteen käyttäjä ei maksa mitään matkastaan. Ei nyt, eikä hintojen korotusten jälkeenkään. Feikkiliput sekä "ilmaismatkustaminen" runkolinjoilla ovat arkipäivää HSL-liikenteessä joka päivä. Tunnollisesti maksavat matkustajat rahoittavat heidän matkansa.
 
Yksi ongelma tällä hetkellä on se, että aivan liian moni HSL:n joukkoliikenteen käyttäjä ei maksa mitään matkastaan. Ei nyt, eikä hintojen korotusten jälkeenkään. Feikkiliput sekä "ilmaismatkustaminen" runkolinjoilla ovat arkipäivää HSL-liikenteessä joka päivä. Tunnollisesti maksavat matkustajat rahoittavat heidän matkansa.
Tässäkin "ratkaisu" oli nostaa tarkastusmaksun hintaa, mutta kun niitä ei määrätä riittävästi, kun ei ole tarkastajia riittävästi ja vaikka määrätään, niin oliko se niin, että alle puolet maksaa...
 
Tarkastusmaksun korotus ei muuta mitenkään sen ihmisryhmän toimintaa, joka ei muutenkaan maksa mistään mitään. HSL-liikenne on täynnä sellaisia käyttäjiä. Me muut maksamme ne aina.
 
Takaisin
Ylös