Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Näinhän se toimisi ideaalisti. Olen vain itse luovuttanut sen ajatuksen kanssa, että HSL-alueen bussit kulkisivat aikataulussa, tai että HSL osaisi aikatauluttaa toimivat vaihtoyhteydet. Siksi ymmärrän miksi moni haluaa suoraan keskustalinjansa; vaihtoyhteyksiin ei vain voi luottaa. Jos HSL päättäisi testata tuota ehdottamaasi järjestelyä, 73 lähtisi Malmilta keskustan suuntaan minuutin ennen kuin 77 saapuu sinne.

Ennen HSL:ää Kirkkonummella piti kyytiin noustessa kertoa kuskille mille linjalle haluaa vaihtaa. Kuski sitten välitti tämän tiedon eteenpäin, ja vaihtobussi odotti tarpeen mukaan. PK-seudun kokoisen linjaston kanssa ei tietysti voi odottaa joka ikistä mahdollista vaihtoa, mutta näköjään yhdenkään bussin odottaminen ei enää onnistu, vaikka HSL:n aikataulugurut olisivat tuurilla aikatauluttaneet toimivan vaihtoyhteyden.

Tuo on kyllä turha toivo, eihän edes tunnin välein kulkevat bussit odota myöhässä olevia vaihtoyhteyksiä. 😀


Tässäkin "ratkaisu" oli nostaa tarkastusmaksun hintaa, mutta kun niitä ei määrätä riittävästi, kun ei ole tarkastajia riittävästi ja vaikka määrätään, niin oliko se niin, että alle puolet maksaa...

Ja tarkastusmaksut ei auta väärennettyihin lippuihin, jotka nykyään on iso ongelma. Vaikka tarkastusmaksu olisi 10 000 €, ei sinisessä bussissa ole riskiä tarkastajasta.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20240613-125044.png
    Screenshot_20240613-125044.png
    122.1 KB · Lukukerrat: 32
Ja tarkastusmaksut ei auta väärennettyihin lippuihin, jotka nykyään on iso ongelma. Vaikka tarkastusmaksu olisi 10 000 €, ei sinisessä bussissa ole riskiä tarkastajasta.
Feikkiliput sinisissä busseissa (ja eipä niitä muualla tarvitsekaan) tulee kuolemaan, kun uusien matkakortinlukijoiden myötä liput pitää skannata lukijalla
 
Jos tarkastustoiminnalta oikeasti haluttaisiin vaikuttavuutta, pitäisi sitä lisätä merkittävästi ja kohdentaa se kokonaan runkolinjaliikenteeseen, jossa avorahastus mahdollistaa pummilla matkustamisen.
Hahmottelin aikani kuluksi seuraavanlaista jaottelua ja tarkastajien määrää eri linjoilla.
Ideana olisi, että jokaisella linjalla/linjoilla olisi jatkuvasti kiertämässä määrätty määrä tarkastajia. Osa ryhmistä olisi siviilipukuisia, jolloin kiinnijäämisen riski on suurempi. Olen tuossa laittanut paukkuja etenkin idän runkolinjoille 560/570 joilla pummilla matkustaminen taitaa olla melko iso ongelma.
Tässä ei myöskään ole mukana lainkaan lähijunaliikenne.

Metrolinjat: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Raitiolinjat 1-10: 4 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linja 15: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linjat 20/30/40: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linjat 200/300/400/600: 6 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 500/510: 3 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 520/530: 3 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 560/570: 8 x kolmen tarkastajan ryhmä.

Tämä määrä tarkoittaisi kahdessa vuorossa 170 tarkastajaa. Nykyään tarkastajien kokonaismäärä taitaa pyöriä 80-90 välillä. Määrä pitäisi siis vähintään tuplata nykyisestä, jos avorahastuslinjoilla halutaan oikeasti valvoa pummilla matkustamista.
 
Jos tarkastustoiminnalta oikeasti haluttaisiin vaikuttavuutta, pitäisi sitä lisätä merkittävästi ja kohdentaa se kokonaan runkolinjaliikenteeseen, jossa avorahastus mahdollistaa pummilla matkustamisen.
Hahmottelin aikani kuluksi seuraavanlaista jaottelua ja tarkastajien määrää eri linjoilla.
Ideana olisi, että jokaisella linjalla/linjoilla olisi jatkuvasti kiertämässä määrätty määrä tarkastajia. Osa ryhmistä olisi siviilipukuisia, jolloin kiinnijäämisen riski on suurempi. Olen tuossa laittanut paukkuja etenkin idän runkolinjoille 560/570 joilla pummilla matkustaminen taitaa olla melko iso ongelma.
Tässä ei myöskään ole mukana lainkaan lähijunaliikenne.

Metrolinjat: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Raitiolinjat 1-10: 4 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linja 15: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linjat 20/30/40: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linjat 200/300/400/600: 6 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 500/510: 3 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 520/530: 3 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 560/570: 8 x kolmen tarkastajan ryhmä.

Tämä määrä tarkoittaisi kahdessa vuorossa 170 tarkastajaa. Nykyään tarkastajien kokonaismäärä taitaa pyöriä 80-90 välillä. Määrä pitäisi siis vähintään tuplata nykyisestä, jos avorahastuslinjoilla halutaan oikeasti valvoa pummilla matkustamista.

Onko tuosta tehty mitään vaikuttavuusarviota, että millä määrällä tarkastajia saataisiin suurin hyöty rahallisesti?
 
Viimeksi muokattu:
Otetaan sitten esimerkiksi vaikka seuraava karsintalista. johon varmaan suunnilleen päästäisiin jos otetaan nousukustannukset ykkösarvoksi ajatuksena, että kaikki yli taksihintojen maksava joukkoliikennepalvelu lopetaan.:

1) Kaikki joukkoliikenne pääsääntöisesti lopetetaan arkena 23:30 - 6:30 välillä. Sunnuntaina karsitaan vuoroja reippaammin, koska tuplapalkka maksaa. Viikonloppuiltaisin ajetaan paremman kuormituksen linjoja pidempään.

2) Lopetetaan kaikki matalan kuormituksen linjat eli noin 30 -50 % linjastosta ruuhka-aikojen ulkopuolella. Hiljaisille alueille pääsee arkena 7-20 välillä 30 minuutin - 1 tunnin vuorovälillä ja viikonloppuna muutamalla vuorolla.

Vaikka kyllä minusta parempi vaihtoehto on nostaa lipunhintoja. Joukkoliikenneliput ovat tällä hetkellä puoli-ilmaisia ja kyllä sitä olisi varaa maksaa nykypalvelun säilyttämisestä enemmänkin. Jos joukkoliikennepalvelu huononee riittävästi on näet hyvin halvan muutaman kympin kuukausilipun sijasta pakko ostaa noin 500 euroa kuussa rahaa vievä auto.

Toki kun jostain pitää karsia siirtäisin lisää hiljaisia linjoja liityntään. Esimerkiksi Hämeentiellä kulkee tyhjiä penkkejä aivan hurjia määriä. Eikö matkustajia nyt saisi jossain sujuvasti vaihtamaan?
Mutta säästääkö se oikeasti mitään, toivoisin järkeä tähän keskustelun, yhden linjan pilkkominen on lillukanvarsia.
 
Helsingin Sanomissa juttu, jossa vertaillaan ulkomaisten kaupunkien joukkoliikenteen lipunhintoja Helsinkiin.

Otsikko: HSL:n lippu on korotuksen jälkeenkin pohjoismaisittain halpa mutta kansainvälisesti kallis
 
Ottamatta kantaa HSL-alueen lippujen hintaan, huomautan pikaisesti, että ainakaan Lontoon ja Berliinin hinnat eivät ole kovin edustavia. Berliini on tunnettu ympäri Saksaa halvasta joukkoliikenteestään, ja pikainen katsaus muiden saksalaisten kaupunkien joukkoliikenneyhtymien verkkosivuille antaa kertalipun hinnaksi yleensä n. 3€. Lontoon osalta olettaisin, että artikkelin hinta perustuu yhteen bussilippuun. Yksittäinen metromatka keskusta-alueella on 3€:n luokkaa ja pidemmät matkat maksavat vielä enemmän.

EDIT: Lontoon hinta on näköjään keskustan ulkopuoliselle lyhyelle metromatkalle.
 
Viimeksi muokattu:
Otetaan sitten esimerkiksi vaikka seuraava karsintalista. johon varmaan suunnilleen päästäisiin jos otetaan nousukustannukset ykkösarvoksi ajatuksena, että kaikki yli taksihintojen maksava joukkoliikennepalvelu lopetaan.:

1) Kaikki joukkoliikenne pääsääntöisesti lopetetaan arkena 23:30 - 6:30 välillä. Sunnuntaina karsitaan vuoroja reippaammin, koska tuplapalkka maksaa. Viikonloppuiltaisin ajetaan paremman kuormituksen linjoja pidempään.

2) Lopetetaan kaikki matalan kuormituksen linjat eli noin 30 -50 % linjastosta ruuhka-aikojen ulkopuolella. Hiljaisille alueille pääsee arkena 7-20 välillä 30 minuutin - 1 tunnin vuorovälillä ja viikonloppuna muutamalla vuorolla.
Eikö nämä molemmat vain vähentäisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta? Jos joukkoliikenteellä ei voi kulkea kätevästi, kynnys auton ostamiseen laskee merkittävästi.
 
Toki kun jostain pitää karsia siirtäisin lisää hiljaisia linjoja liityntään. Esimerkiksi Hämeentiellä kulkee tyhjiä penkkejä aivan hurjia määriä. Eikö matkustajia nyt saisi jossain sujuvasti vaihtamaan?
Tässä varovaisesti arvioiden, maksaa tuo Hämeentien tyhjien penkkien kuljettaminen välillä Sörnäinen-Rautatientori vähintään 20 M€ vuodessa. Tämä perustelee jo suhteellisen suuretkin investoinnit vaihto-olosuhteiden parantamiseen, jolloin säästöpotentiaali olisi vielä suurempi, kun linjat voisi katkaista jo ennen Sörnäistä. Periaatteen pitäisi mielestäni olla sellainen, että juna hoitaa matkustajat keskustaan, runkolinjat ja raitiovaunut sitten itäiseen ja läntiseen kantakaupunkiin, Meilahteen ja Ruoholahteen.

Arvion oletukset:
- Bussin tuntihinta: 100 e (lienee alakanttiin?)
- Busseja suuntaansa tunnissa: 200 kpl
- Ajoaika edestakaisin: 30 min
- Liikennetunteja/vrk: 10 h
- Arkipäiviä: 200 kpl/v
- Muita päiviä ei arviossa mukana

8 % korotus lipunhintoihin tuo tuloja n. 35 M€/vuosi, jos matkustajia ei kaikkoa. Todellisuudessa siis vähemmän, eli suuren osan tästä korotustarpeesta saisi katettua vähentämällä tuota Hämeentien liikennettä merkittävästi. Länsipuolella runkolinjoja on jo enemmän, ja olettaisin siten säästöpotentiaalin olevan pienempi?

Tähän päälle löytyy idän suunnalta toki linjoja, kuten 614, jotka voisi oletettavasti vaan lakkauttaa.

Hämeentielle oli ketjussa jo aiemmin esitetty hyvä kääntöpaikka, Mäkelänkadun osalta Käpylän asema toimisi varmaan hyvänä päätepisteenä?
 
Helsingin Sanomissa juttu, jossa vertaillaan ulkomaisten kaupunkien joukkoliikenteen lipunhintoja Helsinkiin.

Otsikko: HSL:n lippu on korotuksen jälkeenkin pohjoismaisittain halpa mutta kansainvälisesti kallis
Ottamatta kantaa HSL-alueen lippujen hintaan, huomautan pikaisesti, että ainakaan Lontoon ja Berliinin hinnat eivät ole kovin edustavia. Berliini on tunnettu ympäri Saksaa halvasta joukkoliikenteestään, ja pikainen katsaus muiden saksalaisten kaupunkien joukkoliikenneyhtymien verkkosivuille antaa kertalipun hinnaksi yleensä n. 3€. Lontoon osalta olettaisin, että artikkelin hinta perustuu yhteen bussilippuun. Yksittäinen metromatka keskusta-alueella on 3€:n luokkaa ja pidemmät matkat maksavat vielä enemmän.

EDIT: Lontoon hinta on näköjään keskustan ulkopuoliselle lyhyelle metromatkalle.
Se on kiva, että Hesari näkee vähän vaivaa. Mutta jos haluaisi saada edustavia lukuja, pitäisi oikeastaan verrata keskenään tulotasoa ja lipun hintaa. Vähän sellainen Big Mac -indeksin tyyppinen. Ei se Pekingin lippu ihan noin halpa silloin ole, toisaalta tuollaisessa vertailussa taitaa Höselin lippu nousta vielä kalliimmaksi kuin Oslo/Tukholma.

Onko tuosta tehty mitään vaikuttavuusarviota, että millä määrällä tarkastajia saataisiin suurin hyöty rahallisesti?
Kun Höseli haki sitä tarkastusmaksun korotusta, niin ne jotain laski, mutta ongelmahan on se, että parhaiten "kannattaisi" nykyistenkin tarkastajien irtisanominen. Tarkastajia on aivan liian vähän, kiinnijäämisriski on olematon ja kiinni jääneistäkään puolet eivät maksa sitä maksua eikä sitä saada ulosotossakaan perittyä.

Olen joskus aiemminkin kertonut, miten Dallasissa pidemmällä ratikkamatkalla on melkeinpä todennäköisempää, että ne tarkastajat jossain vaiheessa ilmaantuvat kuin että eivät. Tuskin lipuntarkastus sielläkään kattaa kulujaan, mutta se antaa vahvan signaalin siitä, että ne, jotka ovat ostaneet lipun, eivät ole tehneet sitä turhaan. Niin kuin pitää ollakin.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä varovaisesti arvioiden, maksaa tuo Hämeentien tyhjien penkkien kuljettaminen välillä Sörnäinen-Rautatientori vähintään 20 M€ vuodessa. Tämä perustelee jo suhteellisen suuretkin investoinnit vaihto-olosuhteiden parantamiseen, jolloin säästöpotentiaali olisi vielä suurempi, kun linjat voisi katkaista jo ennen Sörnäistä. Periaatteen pitäisi mielestäni olla sellainen, että juna hoitaa matkustajat keskustaan, runkolinjat ja raitiovaunut sitten itäiseen ja läntiseen kantakaupunkiin, Meilahteen ja Ruoholahteen.

Arvion oletukset:
- Bussin tuntihinta: 100 e (lienee alakanttiin?)
- Busseja suuntaansa tunnissa: 200 kpl
- Ajoaika edestakaisin: 30 min
- Liikennetunteja/vrk: 10 h
- Arkipäiviä: 200 kpl/v
- Muita päiviä ei arviossa mukana

8 % korotus lipunhintoihin tuo tuloja n. 35 M€/vuosi, jos matkustajia ei kaikkoa. Todellisuudessa siis vähemmän, eli suuren osan tästä korotustarpeesta saisi katettua vähentämällä tuota Hämeentien liikennettä merkittävästi. Länsipuolella runkolinjoja on jo enemmän, ja olettaisin siten säästöpotentiaalin olevan pienempi?

Tähän päälle löytyy idän suunnalta toki linjoja, kuten 614, jotka voisi oletettavasti vaan lakkauttaa.

Hämeentielle oli ketjussa jo aiemmin esitetty hyvä kääntöpaikka, Mäkelänkadun osalta Käpylän asema toimisi varmaan hyvänä päätepisteenä?
Busseja kulkee suuntaansa ruuhkassa noin 100 tunnissa ja ruuhkan ulkopuolella noin 80 tunnissa, joista osa kulkee Hakaniemeen. Matka-aika edestakaisin Sörnäisten ja Rautatientorin välillä on noin 20 minuuttia. Toki jos linjat saa katkaistua kauempana kantakaupungista, aikasäästö olisi suurempi. Muut oletukset voivat tosin olla tarpeeksi paljon alakanttiin, että tuo arvio jokatapauksessa pitää.

Käpylän asemasta sen verran, että vaihto- ja kääntöfasiliteetit ovat aika lailla olemattomat. Muutos on toivottavasti tulossa, mutta tuskin tämän vuosikymmenen puolella.


Pahoittelut että kaikki viestini ovat näin negatiivisia. Yritän vain tuoda hieman realismia keskusteluun.
 
Viimeksi muokattu:
Omasta mielestäni ainakin tällä hetkellä Lahdenväylän linjat voitaisiin kääntää Kalastamassa. Kalastamasta pääsisi kuitenkin metrolla Keskustaan ja ratikalla ja busseilla Pasilaan. Ei myöskään vaatisi paljon lisäinfraa, osa voitaisiin jo ilman terminaalin rakennusta kääntää siellä. Sitä myötä kun parempia vaihtopaikkoja rakentuu pohjoisemmaksi, niin sitten päättäreitä voi siirtää sinne. Toki kuitenkin jos päättäreitä siirretään kauemmaksi matkojen päätepisteitä, kaupungin tulisi myös varmistaa, ettei yksityisautoilusta tule houkuttelevampi tapa liikkua, koska sitten oltaisiin lähtöpistettäkin huonommassa tilanteessa.

Varmaan helpoin tapa ratkaista tilanne olisi ruuhkamaksut, niille ei vain valitettavasti löydy tarpeeksi kannatusta, varsinkaan nykyiseltä eduskunnalta.
 
Omasta mielestäni ainakin tällä hetkellä Lahdenväylän linjat voitaisiin kääntää Kalastamassa. Kalastamasta pääsisi kuitenkin metrolla Keskustaan ja ratikalla ja busseilla Pasilaan. Ei myöskään vaatisi paljon lisäinfraa, osa voitaisiin jo ilman terminaalin rakennusta kääntää siellä. Sitä myötä kun parempia vaihtopaikkoja rakentuu pohjoisemmaksi, niin sitten päättäreitä voi siirtää sinne. Toki kuitenkin jos päättäreitä siirretään kauemmaksi matkojen päätepisteitä, kaupungin tulisi myös varmistaa, ettei yksityisautoilusta tule houkuttelevampi tapa liikkua, koska sitten oltaisiin lähtöpistettäkin huonommassa tilanteessa.

Varmaan helpoin tapa ratkaista tilanne olisi ruuhkamaksut, niille ei vain valitettavasti löydy tarpeeksi kannatusta, varsinkaan nykyiseltä eduskunnalta.

Tässä olisi toisaalta huonoa se, että kaikille tulisi ylimääräinen vaihto. Jos itäiseen kantakaupunkiin kulkevien linjojen määrää karsittaisiin, mutta linjat, joita ei karsittu pois, ajettaisiin kuitenkin Hakaniemeen ja Rautatientorille, jäljelle jäävien linjojen varrelta tulevat pääsisi edelleen ilman vaihtoa itäiseen kantakaupunkiin. Esimerkiksi jos linjoista 61, 73, 74 ja 77 kaksi katkaistaisiin Malmin asemalle ehdotukseni mukaisesti, kahden linjan varrelta tulevat pääsisi edelleen ainakin Hakaniemeen asti.
 
Helsingin Sanomissa juttu, jossa vertaillaan ulkomaisten kaupunkien joukkoliikenteen lipunhintoja Helsinkiin.
Esimerkiksi Kööpenhaminassa halvin kuukausilippu ei kelpaa metrossa
Aina osa toivoo lippuhintojen jäädyttämistä palvelutason kustannuksella ja osa taas parempaa palvelua vaikka sitten kalliimmalla - miten molempia ryhmiä saataisiin houkuteltua yhtä aikaa joukkoliikenteen pariin? Voisiko tähän toimia "kahden palvelutason" liput, siis vaikka Perus ja Extra.

Perusliput olisivat hieman nykyisiä lippuja halvempia ja niillä voisi matkustaa kaikilla raitiovaunuilla, lähijunilla, metrolinjoilla ja liityntäbusseilla. 20% kalliimpi Extra-lippu kelpaisi myös lauttoihin, kaukojuniin, seutubusseihin, U-linjoille ja kaupunkipyöriin. Näin saataisiin molemmille asiakasryhmille jotain ja samalla ohjattaisiin kysyntää kalliista liikenteestä halvempiin kulkumuotoihin. Ne jotka haluavat hieman arvokkaammalla seutubussilla sujuvasti kotoa vaihdotta Kamppiin mennä voisivat sen tehdä, jos siis kysyntää tälläiselle "Premium"-palvelulle riittää.
 
Aina osa toivoo lippuhintojen jäädyttämistä palvelutason kustannuksella ja osa taas parempaa palvelua vaikka sitten kalliimmalla - miten molempia ryhmiä saataisiin houkuteltua yhtä aikaa joukkoliikenteen pariin? Voisiko tähän toimia "kahden palvelutason" liput, siis vaikka Perus ja Extra.

Perusliput olisivat hieman nykyisiä lippuja halvempia ja niillä voisi matkustaa kaikilla raitiovaunuilla, lähijunilla, metrolinjoilla ja liityntäbusseilla. 20% kalliimpi Extra-lippu kelpaisi myös lauttoihin, kaukojuniin, seutubusseihin, U-linjoille ja kaupunkipyöriin. Näin saataisiin molemmille asiakasryhmille jotain ja samalla ohjattaisiin kysyntää kalliista liikenteestä halvempiin kulkumuotoihin. Ne jotka haluavat hieman arvokkaammalla seutubussilla sujuvasti kotoa vaihdotta Kamppiin mennä voisivat sen tehdä, jos siis kysyntää tälläiselle "Premium"-palvelulle riittää.
Ottamatta muuten kantaa ehdotukseen, Suomenlinnan asukkaita tuskin voi eristää kalliimmalla Extra-lipulla eriarvoiseen asemaan.
 
Takaisin
Ylös