Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Lisämatkustajia varmaankin saadaan, kun lähimaksu helpottaa lipun ostamista. Lisäksi on suunniteltu (ja ilmeisesti etenemässä kokeiluun pian) lyhyen matkan lippua, jossa parin kilometrin matkan saisi kertalippua halvemmalla
 
Aina osa toivoo lippuhintojen jäädyttämistä palvelutason kustannuksella ja osa taas parempaa palvelua vaikka sitten kalliimmalla - miten molempia ryhmiä saataisiin houkuteltua yhtä aikaa joukkoliikenteen pariin? Voisiko tähän toimia "kahden palvelutason" liput, siis vaikka Perus ja Extra.

Perusliput olisivat hieman nykyisiä lippuja halvempia ja niillä voisi matkustaa kaikilla raitiovaunuilla, lähijunilla, metrolinjoilla ja liityntäbusseilla. 20% kalliimpi Extra-lippu kelpaisi myös lauttoihin, kaukojuniin, seutubusseihin, U-linjoille ja kaupunkipyöriin. Näin saataisiin molemmille asiakasryhmille jotain ja samalla ohjattaisiin kysyntää kalliista liikenteestä halvempiin kulkumuotoihin. Ne jotka haluavat hieman arvokkaammalla seutubussilla sujuvasti kotoa vaihdotta Kamppiin mennä voisivat sen tehdä, jos siis kysyntää tälläiselle "Premium"-palvelulle riittää.
Liikenteen jakaminen seutubussien ja muiden bussien välillä olisi haastavaa.

Jos halutaan ohjata ihmisiä käyttämään halvempia kulkumuotoja, olisi paljon yksikertaisempaa siirtyä kilometripohjaiseen hinnoitteluun, jossa eri kulkumuodoilla olisi eri kilometrihinta. Kausilipun sijaan olisi silloin esimerkiksi 80%-alennus-kausilippu, jotta tuo erottelu säilyy silloinkin.
 
Aina osa toivoo lippuhintojen jäädyttämistä palvelutason kustannuksella ja osa taas parempaa palvelua vaikka sitten kalliimmalla - miten molempia ryhmiä saataisiin houkuteltua yhtä aikaa joukkoliikenteen pariin? Voisiko tähän toimia "kahden palvelutason" liput, siis vaikka Perus ja Extra.

Perusliput olisivat hieman nykyisiä lippuja halvempia ja niillä voisi matkustaa kaikilla raitiovaunuilla, lähijunilla, metrolinjoilla ja liityntäbusseilla. 20% kalliimpi Extra-lippu kelpaisi myös lauttoihin, kaukojuniin, seutubusseihin, U-linjoille ja kaupunkipyöriin. Näin saataisiin molemmille asiakasryhmille jotain ja samalla ohjattaisiin kysyntää kalliista liikenteestä halvempiin kulkumuotoihin. Ne jotka haluavat hieman arvokkaammalla seutubussilla sujuvasti kotoa vaihdotta Kamppiin mennä voisivat sen tehdä, jos siis kysyntää tälläiselle "Premium"-palvelulle riittää.
Peruslinjojen käyttöön voisi kannustaa myös vähän halvempi yhden vyöhykkeen lippu. Ehkä ihmisten tulisi valittua helpommin bussi vaikka parin kilometrin kauppareissulle polkupyörän, sähköpotkulaudan tms. sijaan. Nykyinen malli ei oikein kannusta lyhyiden matkojen tekoon julkisilla. Olikohan esim. ratikkalipun lopetuksella miten vaikutusta ratikoiden matkustajamääriin?
 
HSL:n hallituksen pyytäessä lausuntoja uudesta Toiminta- ja taloussuunnitelmasta oli sen yhteydessä kysytty kunnilta budjetin tasaamiskeinoista ja etenkin inframaksumallin uudistamisesta, joka ei kai vielä paina budjettia miinukselle, mutta tulee painamaan pitemmällä aikavälillä.

Yksi listaus, jota en ole nähnyt vuosikausiin, on nousijakohtainen kustannus per linja. Sieltä vaan karsimaan niitä linjoja, joiden liikenteen järjestäminen on taksihinnoissa ja ylikin. Ei pahenna kokonaistilannetta, vaan tuottaa säästöjä.

Keskiviikkoisessa kokouksessa olikin juuri vastaehdotuksena vaatimus saada nämä näkyville ja vaadittiin Pohjois-Espoon linjaston karsimista. En tiedä sitten ehdottaneen valtuutetun taustoja, onko itsekkin Pohjois-Espoosta vai oliko kyseessä klassinen "muiden linjat on tarpeettomia" -heitto.
Metrolinjat: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Raitiolinjat 1-10: 4 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linja 15: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linjat 20/30/40: 3 x kolmen tarkastajan ryhmä.
Linjat 200/300/400/600: 6 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 500/510: 3 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 520/530: 3 x kahden tarkastajan ryhmä.
Linjat 560/570: 8 x kolmen tarkastajan ryhmä.

Tämä määrä tarkoittaisi kahdessa vuorossa 170 tarkastajaa. Nykyään tarkastajien kokonaismäärä taitaa pyöriä 80-90 välillä. Määrä pitäisi siis vähintään tuplata nykyisestä, jos avorahastuslinjoilla halutaan oikeasti valvoa pummilla matkustamista.

Kun tarkastusmaksun noustessa päivittelin, miksi tarkastajien pitää kulkea runkobusseissakin neljän ryhmissä, sen sijaan että kattaisivat suuremman määrän lähtöjä pienemmillä ryhmillä. Nyt vaikuttaisi jonkin asian kuitenkin muuttuneen, koska keskiviikkona näin 500:ssa tarkastuksen, jossa olikin vain kaksi tarkastajaa kahden järjestyksenvalvojan kanssa. Myös tiistaina Kotulassa 99M:llä näin kun samanlainen ryhmä odotti 560:iä, muttta en tajunnut kyseessä olevan yksittäinen tarkastusryhmä.
 
Keskiviikkoisessa kokouksessa olikin juuri vastaehdotuksena vaatimus saada nämä näkyville ja vaadittiin Pohjois-Espoon linjaston karsimista. En tiedä sitten ehdottaneen valtuutetun taustoja, onko itsekkin Pohjois-Espoosta vai oliko kyseessä klassinen "muiden linjat on tarpeettomia" -heitto.
Alkuperäisessä TTS:ssä oli maininta Pohjois-Espoon linjaston karsimisesta. Alkuperäisen tekstin mukaan "Pohjois-Espoon alueella useilla bussilinjoilla yhden nousun kustannus on yli 5 euroa, kun koko HSL-alueen bussiliikenteen keskimääräinen nousun kustannus oli vuonna 2023 noin 2,2 euroa." Heli Halava (vihreät, Espoo) ehdotti, että koko HSL-alueen linjastoa tarkasteltaisiin. Tuo ehdotus hyväksyttiin äänin 9-4.
 
Se on kiva, että Hesari näkee vähän vaivaa. Mutta jos haluaisi saada edustavia lukuja, pitäisi oikeastaan verrata keskenään tulotasoa ja lipun hintaa. Vähän sellainen Big Mac -indeksin tyyppinen. Ei se Pekingin lippu ihan noin halpa silloin ole, toisaalta tuollaisessa vertailussa taitaa Höselin lippu nousta vielä kalliimmaksi kuin Oslo/Tukholma.
Esimerkiksi Tukholmassa kuukausilippu, joka kyllä kelpaa koko seudulla maksaa 1020 kruunua kuussa, kertalippu maksaa 42 kruunua ja Ruotsissa keskimääräinen palkka oli 2023 481200 kruunua vuodessa. Helsingissä kuukausilippu maksaa 55,5 euroa kuussa, kertalippu 2,95 euroa ja keskimääräinen palkka oli vuonna 2022 Suomessa 44668 euroa vuodessa.

Suhteessa keskipalkkaan Tukholmassa joukkoliikenteen kuukausilippu maksaa 69 % enemmän kuin Helsingissä ja Tukholman kertalippu 33 % enemmän. Toki Tukholman alueella on vain yksi vyöhyke, joten lipulla saa enemmän matkustusmahdollisuuksia. Tukholman joukkoliikenne on yksi maailman parhaita kaupunkiseudun kokoluokassa, joka voi myös osin johtua siitä, että korkeammilla lipunhinnoilla lipputuloja tulee enemmän ja toisaalta yhden vyöhykkeen järjestelmä mahdollista samalla lipulla liikkumisen laajalla alueella.
 
Esimerkiksi Tukholmassa kuukausilippu, joka kyllä kelpaa koko seudulla maksaa 1020 kruunua kuussa, kertalippu maksaa 42 kruunua ja Ruotsissa keskimääräinen palkka oli 2023 481200 kruunua vuodessa. Helsingissä kuukausilippu maksaa 55,5 euroa kuussa, kertalippu 2,95 euroa ja keskimääräinen palkka oli vuonna 2022 Suomessa 44668 euroa vuodessa.

Suhteessa keskipalkkaan Tukholmassa joukkoliikenteen kuukausilippu maksaa 69 % enemmän kuin Helsingissä ja Tukholman kertalippu 33 % enemmän. Toki Tukholman alueella on vain yksi vyöhyke, joten lipulla saa enemmän matkustusmahdollisuuksia. Tukholman joukkoliikenne on yksi maailman parhaita kaupunkiseudun kokoluokassa, joka voi myös osin johtua siitä, että korkeammilla lipunhinnoilla lipputuloja tulee enemmän ja toisaalta yhden vyöhykkeen järjestelmä mahdollista samalla lipulla liikkumisen laajalla alueella.
Todellinen kuukausilipun hinta Helsingissä on 66,6 €. Tuo 55,5 € edellyttää sitoutumista vuoden tilaukseen. Tuonkaltaista alennusta kestotilauksesta ei myöskään taida olla mahdollista kaikkien alennusryhmäläisten saada.
 
Todellinen kuukausilipun hinta Helsingissä on 66,6 €. Tuo 55,5 € edellyttää sitoutumista vuoden tilaukseen. Tuonkaltaista alennusta kestotilauksesta ei myöskään taida olla mahdollista kaikkien alennusryhmäläisten saada.
Korjataan luvut 66,6 euron kk-lipun hinnalla: Tukholmassa kuukausilippu on siis 41% kalliimpi ja kertalippu 33% kalliimpi kuin Helsingissä palkkatasoon suhteutettuna.

Tämä on aika suuri ero, siihen osasyynä lienee, että HSL-alueella lippujen hintoja laskettiin vuodeksi 2024, vaikka kustannukset nousivat voimakkaasti, kun taas Tukholmassa lippujen hintoja korotettu kustannusnousujen mukana. Lisäksi Tukholmassa on yhden vyöhykkeen järjestelmä, joka tukee joukkoliikenteen käyttöä koko SL-alueella.
 
Alkuperäisessä TTS:ssä oli maininta Pohjois-Espoon linjaston karsimisesta. Alkuperäisen tekstin mukaan "Pohjois-Espoon alueella useilla bussilinjoilla yhden nousun kustannus on yli 5 euroa, kun koko HSL-alueen bussiliikenteen keskimääräinen nousun kustannus oli vuonna 2023 noin 2,2 euroa." Heli Halava (vihreät, Espoo) ehdotti, että koko HSL-alueen linjastoa tarkasteltaisiin. Tuo ehdotus hyväksyttiin äänin 9-4.
Tuota muutosesitystä nimenomaan ei hyväksytty, vaan päätös tehtiin esittelijän ehdotuksen mukaan äänin 9 - 4
 
Liikenteen jakaminen seutubussien ja muiden bussien välillä olisi haastavaa.
Se on haastavaa, jos sitä ei halua tehdä. Esimerkiksi yksi aika hyvä jakaja olisi nousukohtainen kustannus, jossa vedetään raja johonkin ja kannattavampi liikenne menee halvemman lipun alle ja yli menevä puuhasteluliikenne kallistuu. Rajatapauksia on ja esimerkiksi metron liityntäliikenne voi vaatia esim. kannattavuuden laskennallista tasoittamista metron kanssa, mutta sekään ei sinänsä ole ongelma että metroon jossain liittyvä linja joka on luonteeltaan omakotitaloalueen puuhastelulinja menee kalliin lipun piiriin. ”Metron liityntälinja” pitäisi ymmärtää raskaana runkolinjana joka oikeasti syöttää metroa. Linjastoa voi myös muuttaa niin, että samalla linjalla on selkeästi yksi luonne ja lippuluokka (Sama kalusto voi tietenkin kiertää molempia)

Voi sen jakaa monimutkaisemminkin, mutta nousukustannuksesta ei hirveän kauas taida päästä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä nousukohtainen kustannus, mieelestäni täysin absurdi mittaustapa. Kun HKL hoiti yhteistariffiliikenteen, pääsi edulisella näyttölipulla matkustamaan Helsingissä, silloin jo moni kerrostaloasukas luopui omasta autosta. Myöhemmin YTV ja HSL saivat lisää kuntia tähän näyttölippujärjestelmään mukaan. Mutta.... Seudulla on alueita jonne jooukkoliikenteellä matkustaminen on lähinnä koululaiskuljetuksia ja työmatkoja palvelevaa. On täysin unohdettuettä autottomaan elämäntapaan tottunut asukas voisi käydä tapaamassa tuttuaan kehyskunnassa, voisi haluta käydä museossa, mutta joukkoliikene ei ole toimiva vaihtoehto tai se puuttuu kokonaan. Pahimpana putteena on Vitträskin muso, jonne ei kulje bussi, läheinen rautatien seisake on lakkautettu. Vai haluavatko joukkoliikenteen suunnittelijat että pari - kolmekymmentä vuotta ajamatta ollut tarttuu rattiin?
Vertaan tätä tilannetta Tukholman lääniin jossa olen käynyt joukkoliikenteellä todella syrjaseuduillla katsomassa näkemisen arvoisia kohteita, yleensä linjaliikenteellä, joskus kutsullikennepohjaisella liityntälinjalla avustettuna. Sama koskee myös Föli-aluetta Turun seudulla, ei ongelmia joukkoliikenteen kanssa. ihmettelen että Helsingin seudulla tämä ei toimi. Miksi?
 
Viimeksi muokattu:
Ei tämä nykyinen systeemi, jossa tyhjiä penkkejä kuljetetaan valtavat määrät, ole mitenkään perusteltavissa. Jos halutaan, että bussien pitää kulkea joka ikisessä tuppukylässä tiheällä vuorovälillä, niin sitten siitä pitää olla valmiita maksamaan. Jos taas halutaan, ettei lippujen hintoja saa nostaa, niin sitten palvelua pitää karsia.
Esimerkiksi tänään lauantaina 15.6 matkustin runkolinjalla 300 Pähkinärinteestä Myyrmäen asemalle. Bussin tullessa Lammaskujan pysäkille klo 8.47 kyydissä oli yksi matkustaja. Kyytiin nousi neljä henkilöä. Koko matkalla ketään muita ei tullut kyytiin, yksi matkustaja jäi pois Myyrmäentiellä ja me muut Myyrmäen terminaalissa.
Paluumatka samalla linjalla, klo 9.33 lähtevällä vuorolla. Kyydissä oli terminaalista lähdettäessä lisäkseni yksi matkustaja. Louhelasta kyytiin tuli yksi matkustaja ja Varistosta Avaintien pysäkiltä kaksi matkustajaa. Lammaskujalle saavuttaessa kyydissä oli siis viisi matkustajaa. Kyytiin nousi Pysäkiltä viisi henkilöä.
Matkustajamäärillä ei ainakaan voi perustella, miksi linjalla 300 pitää ajaa La-aamuisin 15min vuorovälillä. La-Su Ennen kello 10 riittäisi aivan mainiosti 30min vuoroväli ja päivällä 15 minuuttia nykyisen 10 minuutin sijaan.
Vastaavia esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
 
Aikaisemmissa keskusteluissa olen heittänyt tähän ilmoille sellaista ratkaisua, että päätetään jonkinlainen raja, jonka kohdalla Höselin ja kunnan vastuuta muutetaan. Siis niin, että Höseli järjestää liikenteen omalla toimialueellaan kaikkiin niihin paikkoihin, joissa se on järkevää. Mutta sitten nämä hirvittävän kalliiksi tulevat tyhjänä ajavat bussit siirretään kuntien vastuulle. Ovat edelleen Höselin liikennettä, mutta kunta päättää volyymin ja maksaa laskun. Höseli voi tehdä ehdotukset, suunnitella liikenteen kunnan ohjeiden mukaisesti ym. mutta maksaja olisi kunta suoraan.

Silloin nämä maaseudun matkakohteet ja niiden saavutettavuus eivät olisi kiinni kasvottomasta Pasilan toimistotalosta vaan siitä omasta lähikunnasta. Jos kohde on kunnalle tärkeä, niin eiköhän silloin löydy maksaja liikenneyhteyksillekin. (Maksaja voi myös olla tämä kohde itsekin, jos se kokee sen järkeväksi ja tekee kunnan kanssa asiasta diilin.)
 
Ottamatta muuten kantaa ehdotukseen, Suomenlinnan asukkaita tuskin voi eristää kalliimmalla Extra-lipulla eriarvoiseen asemaan.
Jos haluaa asua saaressa, on ymmärrettävä että sinne veneily maksaa. Olisivat iloisia, että he ovat ainoita sillattomalla saarella asuvia, joita HSL edes palvelee. Kalliimpi Extra-lippu avaisi myös ovia kalliimman joukkoliikenteen sisällyttämiseksi HSL:n piiriin - siis nykyiset vesibussit Vartiosaareen, Pihlajasaareen ym. ja yöbussit sellaisille alueille, joihin niiden tarjoaminen muuten olisi liian kallista. Varmasti VR ja erinäiset kaukobussifirmat ovat valmiita tekemään diilin oikeudesta paikkojen käyttöön (ilman paikkavarausta). Kaukobusseissa on toki se pieni mutta, että seisovia matkustajia ei oteta mutta samalla tavalla kaupunkibussikin voi olla täynnä ja kysyntää vastaan voidaan tarjota lyhyempiä apulinjoja. Nykytilanne se vasta kallis onkin, kun paikallis- ja kaukoliikennettä ajetaan kymmeniä kilometrejä rinnakkain samoja reittejä.
Lisämatkustajia varmaankin saadaan, kun lähimaksu helpottaa lipun ostamista. Lisäksi on suunniteltu (ja ilmeisesti etenemässä kokeiluun pian) lyhyen matkan lippua, jossa parin kilometrin matkan saisi kertalippua halvemmalla
Turisteja, myös kotimaisia sellaisia, saadaan varmasti tällä lisää kuten esimerkit muualta ovat näyttäneet. Vakiokäyttäjiä sen sijaan tuskin tulee lisää, paitsi epäsuorasti kun kynnys kokeilla joukkoliikennettä laskee. Joka tapauksessa erittäin tärkeä uudistus, kun kuljettajallekaan ei voi maksaa. Ajaessani bussia vakituisesti Helsingin ja Nurmijärven väliä viitisen vuotta sitten oli matkustajilla tuolloin mahdollisuus maksaa käteisellä, kortilla ja sovelluksella, kuten nyt täällä Hyvinkäälläkin. Pankkikortti oli näistä ylivoimaisesti suosituin maksutapa.
Liikenteen jakaminen seutubussien ja muiden bussien välillä olisi haastavaa.
Onhan meillä nytkin kahden värisiä busseja, joissa on eri säännöt ja pysähtymiskäytännöt. Värit voitaisiin kääntää ympäri: oranssit bussit olisivat edullisemmassa luokassa kuten metro ja lähinnä syöttäisivät matkustajia lyhyitä matkoja kerrostalolähiöistä metrolle ja junille.
Peruslinjojen käyttöön voisi kannustaa myös vähän halvempi yhden vyöhykkeen lippu. Ehkä ihmisten tulisi valittua helpommin bussi vaikka parin kilometrin kauppareissulle polkupyörän, sähköpotkulaudan tms. sijaan. Nykyinen malli ei oikein kannusta lyhyiden matkojen tekoon julkisilla. Olikohan esim. ratikkalipun lopetuksella miten vaikutusta ratikoiden matkustajamääriin?
Eri kommenttipalstoja lukiessa suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä näyttäisi kannattavan yhden vyöhykkeen lippua, vaikka se hieman nostaisikin muita hintoja. Ihmiset ymmärtävät paremmin mallin, jossa matkan hinta korreloisi vahvemmin matkan pituuden kanssa.
Alkuperäisessä TTS:ssä oli maininta Pohjois-Espoon linjaston karsimisesta. Alkuperäisen tekstin mukaan "Pohjois-Espoon alueella useilla bussilinjoilla yhden nousun kustannus on yli 5 euroa, kun koko HSL-alueen bussiliikenteen keskimääräinen nousun kustannus oli vuonna 2023 noin 2,2 euroa." Heli Halava (vihreät, Espoo) ehdotti, että koko HSL-alueen linjastoa tarkasteltaisiin. Tuo ehdotus hyväksyttiin äänin 9-4.
Eli tämä tieto nousukustannuksista on kerätty, mutta sitä ei haluta julkistaa? Eikös HSL:n pitäisi julkisena laitoksena pitää tietonsa avoimena?
Tämä nousukohtainen kustannus, mieelestäni täysin absurdi mittaustapa.
Omasta mielestäni se on erittäin tärkeä. Kallis joukkoliikenne syö varoja sieltä, missä samalla rahalla voitaisiin palvella suurempia joukkoja.
Kun HKL hoiti yhteistariffiliikenteen, pääsi edulisella näyttölipulla matkustamaan Helsingissä, silloin jo moni kerrostaloasukas luopui omasta autosta. Myöhemmin YTV ja HSL saivat lisää kuntia tähän näyttölippujärjestelmään mukaan. Mutta.... Seudulla on alueita jonne jooukkoliikenteellä matkustaminen on lähinnä koululaiskuljetuksia ja työmatkoja palvelevaa. On täysin unohdettuettä autottomaan elämäntapaan tottunut asukas voisi käydä tapaamassa tuttuaan kehyskunnassa, voisi haluta käydä museossa, mutta joukkoliikene ei ole toimiva vaihtoehto tai se puuttuu kokonaan. Pahimpana putteena on Vitträskin muso, jonne ei kulje bussi, läheinen rautatien seisake on lakkautettu. Vai haluavatko joukkoliikenteen suunnittelijat että pari - kolmekymmentä vuotta ajamatta ollut tarttuu rattiin?
Vertaan tätä tilannetta Tukholman lääniin jossa olen käynyt joukkoliikenteellä todella syrjaseuduillla katsomassa näkemisen arvoisia kohteita, yleensä linjaliikenteellä, joskus kutsullikennepohjaisella liityntälinjalla avustettuna. Sama koskee myös Föli-aluetta Turun seudulla, ei ongelmia joukkoliikenteen kanssa. ihmettelen että Helsingin seudulla tämä ei toimi. Miksi?
On toki tärkeää palvella edes jollain tasolla koko seutua, jotta autoton elämäntapa houkuttelee lisää käyttäjiä. Johonkin on kuitenkin vedettävä raja, jotta kustannukset eivät karkaa mahdottomiksi. Syrjäseutuja ja yksittäisiä museoita varten riittäisi 30 min ruuhka, 60 min päivä ja 2h sunnuntaivuorovälit. Myös kutsubussi olisi vaihtoehto, mutta kustannuksiltaan se vaatisi tälläisen Extra-lipun tai muun tavan, jolla matkustaja korvaisi edes jotain aiheuttamastaan kustannuksesta. Jos haluaa jonnekin johon ei ole mahdollista järjestää kustannustehokasta joukkoliikennettä, voi mennä taksilla. Jos kunta haluaa tarjota joukkoliikennettä johonkin mihin se on kalliimpaa kuin taksilla ajelu, olisi loogisinta antaa matkustajille korvaus taksimatkasta. Samalla tavalla syrjäisimpien kolkkien koulumatkat hoidetaan kunnan maksamalla taksilla, koska se on halvempaa kuin ajaa isommalla autolla tyhjiä penkkejä ympäri pitäjiä. Taksissa on se etu, että silloin kuin matkustajia on kyydissä nolla, on myös kustannus veronmaksajille nolla.
Aikaisemmissa keskusteluissa olen heittänyt tähän ilmoille sellaista ratkaisua, että päätetään jonkinlainen raja, jonka kohdalla Höselin ja kunnan vastuuta muutetaan. Siis niin, että Höseli järjestää liikenteen omalla toimialueellaan kaikkiin niihin paikkoihin, joissa se on järkevää. Mutta sitten nämä hirvittävän kalliiksi tulevat tyhjänä ajavat bussit siirretään kuntien vastuulle. Ovat edelleen Höselin liikennettä, mutta kunta päättää volyymin ja maksaa laskun. Höseli voi tehdä ehdotukset, suunnitella liikenteen kunnan ohjeiden mukaisesti ym. mutta maksaja olisi kunta suoraan.

Silloin nämä maaseudun matkakohteet ja niiden saavutettavuus eivät olisi kiinni kasvottomasta Pasilan toimistotalosta vaan siitä omasta lähikunnasta. Jos kohde on kunnalle tärkeä, niin eiköhän silloin löydy maksaja liikenneyhteyksillekin. (Maksaja voi myös olla tämä kohde itsekin, jos se kokee sen järkeväksi ja tekee kunnan kanssa asiasta diilin.)
Hyvä ehdotus, kannatetaan! Tämä ei silti muuta suoraan sitä tosiasiaa, että kalliin joukkoliikenteen järjestäminen kaatuu veronmaksajien piikkiin ja on pois suurien massojen kustannustehokkaamman joukkoliikenteen järjestämisestä. Kunta maksaa viulut joka tapauksessa, mutta ehdottamasi malli olisi reilumpi jako kuntien kesken ja antaisi niille enemmän oikeuksia päättää omasta palvelutasostaan.
 
Takaisin
Ylös