Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Ylellä uutinen työmatkaliikenteen muutoksista pohjoismaiden pääkaupungeissa: https://yle.fi/a/74-20129992

Kyseessä WSP:n tekemä pohjoismainen liikkumistutkimus, jonka mukaan Helsingissä suunta on kaikista huolestuttavin:
"Ympäristökonsultti WSP:n pohjoismaisen liikkumistutkimuksen mukaan Helsingissä elinkustannusten nousu on vaikuttanut liikkumiseen vähiten, mutta suunta on huolestuttavin. Kun Tukholmassa bussi on vaihtunut monella polkupyörään, Helsingissä tilalle on tullut oma auto."

Uutisessa mainitaan myös kiinnostavia prosentteja: Ennen koronaa Helsingissä työmatkoista 38, kaksi vuotta sitten 34, nyt enää 29 % tehtiin joukkoliikenteellä. Jos numerot pitävät paikkansa, on muutos jopa dramaattisempi kuin mitä olisin kuvitellut HSL:n määrätietoisesta politiikasta huolimatta.
 
Onpa mukavaa, että saadaan jonkinlaista tutkimustietoa. Tuloshan ei ole sinänsä mitenkään yllättävä. Helsingin keskusta näivettyy muutenkin, mutta kun tuossa on verrattu prosenttiosuuksia, niin niissähän katsotaan vain niitä, jotka sitä työmatkaa tekevät, eli se vanha mantra "juu mutku ne on etätöissä" ei vaikuta noihin prosentteihin eikä näivettyneisyyteen.

Eli kaikista niistä, jotka fyysistä työmatkaa tekevät, joukkoliikenne kelpasi vuonna 2019 38 prosentille mutta nyt enää 29 prosentille.

Jännintä tuossa on se, että kun minä olen kuvitellut poskettomien kalliiden lippujen johtaneen lisääntyneeseen skuuttailuun ja kävelyyn, koska olen ajatellut tuon ongelman koskevan lähinnä ns. ratikkavyöhykettä, niin nyt näyttääkin siltä, että voittaja on auto. Se on yllättävää.

No, lippujen hinnat sen kuin kallistuvat ja Höselin lipunhankinnanhankaloittamisosasto keksiii varmaan ensi vuonnakin uusia ideoita, joten eiköhän kehitys jatku tutulla suunnalla jatkossakin. Milloin lippuautomaatit muuten katoavat? Sehän on ollut tavoitteena jo pitkään.
 
Viimeksi muokattu:
ja tietysti hyvä muistaa että kaikki eivät voi autoon vaihtaa, yleensä ne naiset ja moni maahanmuuttajat jotka sitten maksavat rikkaiden huvit kalliimmissa hinnoissa....
 
Kohtuullisen paljon Jenkkien eri kaupungeissa joukkoliikennettä ja nimenomaan bussiliikennettä käyttäneenä voin todeta, että siellä todella näkee, millaista on joukkoliikenne silloin kun sitä käyttävät vain ne, joilla ei ole mahdollisuutta omaan autoon. Kodittomia, köyhiä, vammaisia, teinejä. Hyvin vähän valkoisia, kaupungista riippumatta. Normaalin oloisia keski-ikäisiä miehiä ei käytännössä lainkaan.

Minusta on ikävää, jos HSL-alueella kehitys johtaa pikku hiljaa tähän samaan.
 
Onpa mukavaa, että saadaan jonkinlaista tutkimustietoa. Tuloshan ei ole sinänsä mitenkään yllättävä. Helsingin keskusta näivettyy muutenkin, mutta kun tuossa on verrattu prosenttiosuuksia, niin niissähän katsotaan vain niitä, jotka sitä työmatkaa tekevät, eli se vanha mantra "juu mutku ne on etätöissä" ei vaikuta noihin prosentteihin eikä näivettyneisyyteen.
Ei tätä voi näin yksinkertaisesti päätellä. Mun oma mutu väittää, että etätöihin on siirrytty/jääty erityisen voimakkaasti keskustan asiantuntijatehtävissä, jotka ovat käsittääkseni aiemmin olleet pitkälti joukkoliikenteellä tehtäviä matkoja. Meidän toimistolta etätöihin ovat siirtyneet nämä kauempaa tulevat, lähempää tullaan sitten kävellen, fillarilla ja joskus jopa sporalla.

Eli jos matkojen katoaminen painottuu näihin aiemmin voimakkaasti joukkoliikenteeseen painottuneisiin matkoihin, näkyy se myös prosenteissa, vaikkei autoilu olisikaan lisääntynyt. Tästä kyllä kiinnostaisi saada mutun sijaan oikeaa tietoa.

Autoilun määrä ei ole juurikaan noussut, matkoja on vain hävinnyt kokonaan.
Onko tähän jotakin lähdettä?
 
Ei tätä voi näin yksinkertaisesti päätellä. Mun oma mutu väittää, että etätöihin on siirrytty/jääty erityisen voimakkaasti keskustan asiantuntijatehtävissä, jotka ovat käsittääkseni aiemmin olleet pitkälti joukkoliikenteellä tehtäviä matkoja. Meidän toimistolta etätöihin ovat siirtyneet nämä kauempaa tulevat, lähempää tullaan sitten kävellen, fillarilla ja joskus jopa sporalla.

Eli jos matkojen katoaminen painottuu näihin aiemmin voimakkaasti joukkoliikenteeseen painottuneisiin matkoihin, näkyy se myös prosenteissa, vaikkei autoilu olisikaan lisääntynyt. Tästä kyllä kiinnostaisi saada mutun sijaan oikeaa tietoa.

Helsingin keskustassa on jo pitkään ollut trendinä toimistojen pako pois keskustan liikennesumpuista. Tilanne on pitkälti se, että jos yrityksessä on sekä autoilevia että joukkoliikenteellä kulkevia työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita ydinkeskusta on autoilevalle osalle kovin heikosti saavutettava.

Ennen koronaa osa autoilijoista vielä tuli keskustatoimistolle säännöllisesti julkisilla, kun se oli sosiaalinen normi. Koronan aikana kuitenkin oltiin etätöissä ja sen jälkeen autoilijat eivät enää halunneet palata julkiseen liikenteeseen ja keskustatoimistoille. Toisaalta jos työpaikka oli lyhyen automatkan päässä toimisto houkutti usein enemmän.

Kun suurin osa yritysten kokeneista päättäjistä on perheellisiä ja asuu perheasunnossa esikaupunkivyöhykkeellä, tämä trendi voimistuu koko ajan. Käytännössä tietotyöpaikat, jossa ollaan paikalla fyysisesti muuttavat kiihtyvällä vauhdilla ulos ytimestä alueille, joihin pääsee järkevässä ajassa myös autolla. Yleensä toki työpaikoilla on myös aika paljon joukkoliikenteen käyttäjiä eli toimistot valitsevat sitten sijainnin, johon on myös ok joukkoliikenneyhteydet, usein juna- tai metroasemien läheltä.

Tässä vielä huomioitava, että jos työpaikka oli aiemmin vaikka Aleksilla ja se muuttaa vaikka Teollisuuskadulle tai Ilmalaan työpaikalle käytettävissä olevat joukkoliikenneyhteydet heikentyvät merkittävästi. Esimerkiksi Teollisuuskadun saavutettavuuskartta, matka-ajan ja vaihtojen suhteen joukkoliikenteellä on aika paljon heikompi kuin Aleksanterinkadun, toisaalta Teollisuuskadun saavutettavuuskartta autolla on paljon parempi kuin Aleksilla ja parkkeeraaminenkin on helpompaa. Tämä tarkoittaa sitä, että auton käytön houkuttelevuus kasvaa suhteessa joukkoliikenteeseen.

Aleksi ja Teollisuuskatu on tässä valittu esimerkiksi, koska toisaalta finanssisektori ja toisaalta suuryritysten pääkonttorit pakenivat Aleksilta ja muualta ytimestä suurelta osin jo ennen koronaa. Vielä ennen koronaa kehitys jäi vähän piiloon kun keskustaan tuli tilalle fyysisesti paikalla olevia työpaikkoja, usein palvelualoille, jotka kasvoivat kovasti esimerkiksi turistipalveluissa ja myös jonkin verran toimistoihin. Koronan jälkeen fyysisesti paikalla olevan asiantuntijatyön joukkopako ruuhkaisesta ytimestä kuitenkin kiihtyi, kun korona-aikana autoistuneet ja etätyöstyneet työntekijät eivät vaan enää lähteneet keskustakonttorille, vaan jäivät etätyöhön.

Lippujen hinnalla en taas näe olevan paljonkaan merkitystä, joukkoliikenneliput ovat kuitenkin niin halpoja. Pääosin on kyse saavutettavuuden helppoudesta ja siitä että aiempaa suurempi osa työntekijöistä muuttui korona-aikana auto-joukkoliikenne sekakäyttäjistä valtaosin autoa ja toisaalta joukkoliikennettä vain pakkotilanteessa käyttäviksi.
 
Viimeksi muokattu:
ja tietysti hyvä muistaa että kaikki eivät voi autoon vaihtaa, yleensä ne naiset ja moni maahanmuuttajat jotka sitten maksavat rikkaiden huvit kalliimmissa hinnoissa....
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että rikkaat maksavat omat hupinsa itse, eivätkä HSL:n kassasta. Ja ovatpa niin jalomielisiä, että kustantavat vieläpä yli 50% joukkoliikenteen kuluistakin, käyttivät sitä tai eivät. Autoilijat maksavat aina enemmän veroja, kuluja ja maksuja, kuin mitä saavat niistä vastineeksi esim. infrassa.

Autoilu, pysäköinti, energia ja verotus on kallistunut sen verran, että edelleen joukkoliikenne on kaikille halvempaa kuin autoilu. Eihän tuo lippujen alennuskokeilukaan tuottanut tulosta, koska suurin vika ei ole hinnassa.

Kohtuullisen paljon Jenkkien eri kaupungeissa joukkoliikennettä ja nimenomaan bussiliikennettä käyttäneenä voin todeta, että siellä todella näkee, millaista on joukkoliikenne silloin kun sitä käyttävät vain ne, joilla ei ole mahdollisuutta omaan autoon. Kodittomia, köyhiä, vammaisia, teinejä. Hyvin vähän valkoisia, kaupungista riippumatta. Normaalin oloisia keski-ikäisiä miehiä ei käytännössä lainkaan.

Minusta on ikävää, jos HSL-alueella kehitys johtaa pikku hiljaa tähän samaan.
Samaa mieltä. Matalatuloiset ja autottomat käyttävät joukkoliikennettä joka tapauksessa, koska on pakko. Suomen keleissä kaikki eivät vaihda fillareihin ja skuutteihin. Vaikka infra on nyt monin kerroin parempaa kuin ennen, on pyöräilyn kulkutapaosuus noussut vain hitusen. Keski- ja hyvätuloiset ovat ne, jotka ovat vaarassa äänestää jaloillaan kohti autokauppaa. Ilman heitä, varsinkin Suomessa jossa suurin osa on keskiluokkaa, ei ole tarpeeksi joukkoja ja yksikkökustannus kasvaa.

Samalla jos mennään jenkkien suuntaan, vähenee sosiaalinen kontrolli. Sitä myötä pummilla matkustaminen sekä yleinen rikollisuus ja välinpitämätön asenne muita kohtaan kasvaa, toisin kuin joukkoliikenteen suosio. (Esimerkki: ennen jos teiniryhmä piti kenkiä metron penkillä, asiaan puututtiin varmasti. Uskaltaako enää kaikki puuttua? Nyt aletaan olla jo pisteessä, jossa tönimiseen, meluamiseen, kiusaamiseen ja näpistelijöihin ei uskalleta puuttua. Mikä on seuraava asia mihin kohta ei puututa?)

Tämä on kierre, joka vähentää tuloja sekä katoavilta asiakkailta että jäljelle jääviltä, joita ei huvita maksaa surkeasta palvelusta. Hyvätuloisella ei varmasti olisi ongelmaa maksaa nousevia lipun hintoja, jos he saisivat vastineeksi vuosi vuodelta laadukkaampaa joukkoliikennettä.

Asiakaskyselyissä on korostunut mm. heikentynyt turvallisuuden tunne, jonka varakas voi kuitata vaihtamalla autoon. Usein lapset oppivat vanhempien asenteet, eivätkä he enää uskalla (tai ei päästetä) julkisiin, ainakaan hämärän aikaan. Sama meno jatkuu helposti aikuisena.

HSL ei ole saanut muitakaan perusasioita kuntoon, kuten lähimaksamista. Parempiosaiset saattaisivat toivoa myös, että busseissa olisi talvella lämmin ja kesällä viileä, linjakilpi toimii, kuljettaja tuntee reitin ja osaa ajaa ammattimaisesti sekä neuvoa asiakasta. Eikä käytä puhelinta ajon aikana. Vielä kun matkustajan puhelimen akun loppuessa lipunkin saisi kuljettajalta edes lisähintaan. Lipun osto kioskissa jonottamalla aukioloaikojen puitteissa tuo mieleen Neuvosto-Tallinnan.
 
Helsingin keskustassa on jo pitkään ollut trendinä toimistojen pako pois keskustan liikennesumpuista. Tilanne on pitkälti se, että jos yrityksessä on sekä autoilevia että joukkoliikenteellä kulkevia työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita ydinkeskusta on autoilevalle osalle kovin heikosti saavutettava.
Onko oikeasti näin? HS:n kesällä julkaiseman artikkelin mukaan ei vaikuta ainakaan voimakkaalta trendiltä, tai ainakin siltä, että jos onkin lähtijiöitä, niin on myös uusia tulijoita: https://www.hs.fi/talous/art-2000010653868.html

"Reippaimmin tyhjien tilojen määrä on kasvanut Vantaan Aviapoliksessa, Espoon Keilaniemessä ja Otaniemessä. Keilaniemeä lukuun ottamatta niissä oli tyhjillään vajaa viidennes tiloista. Yhtä iso osa tiloista oli tyhjillään myös Espoon Leppävaarassa, Helsingin Vallilassa, Sörnäisissä ja Kalasatamassa.

Helsingin Ruoholahdessa ja Hakaniemessä tyhjien tilojen määrä sen sijaan väheni. Ruoholahdessa ilman käyttäjää oli kesäkuun lopussa noin 13 ja Hakaniemessä kymmenisen prosenttia tiloista.

Kaikista parhaiten toimistotiloille on löytynyt käyttäjiä Helsingin Pasilassa ja ydinliikekeskustan kakkosalueilla, joihin kuuluu osia Kampista, Etu-Töölöstä, Punavuoresta, Kaartinkaupungista, Kruununhaasta ja Katajanokalta."

Lippujen hinnalla en taas näe olevan paljonkaan merkitystä, joukkoliikenneliput ovat kuitenkin niin halpoja. Pääosin on kyse saavutettavuuden helppoudesta ja siitä että aiempaa suurempi osa työntekijöistä muuttui korona-aikana auto-joukkoliikenne sekakäyttäjistä valtaosin autoa ja toisaalta joukkoliikennettä vain pakkotilanteessa käyttäviksi.
Ovat halpoha juu, jos matkustat luokkaa 10 matkaa viikossa tai enemmän. Tuossa atuovertailussa laskit varmaan, että HSL-lippu korvaa auton? Käytännössähän näin ei useinkaan ole, vaan auto saattaa olla hankittuna esim. harrastusten takia. Tunnen ihmisiä, jotka autoilevat Jätkäsaaresta Rediin autoilun ollessa tälläkin välillä halvempaa kuin metro, kun tuota matkaa ei kuitenkaan joka päivä tee. Mielestäni tämä on esimerkki räikeästä hinnoitteluvirheestä, kun joukkoliikenteen kilpailukyky hukataan jopa alueilla, jossa sillä pitäisi olla selkeä etulyntiasema.

Minä olen ollut siinä käsityksessä, että rikkaat maksavat omat hupinsa itse, eivätkä HSL:n kassasta. Ja ovatpa niin jalomielisiä, että kustantavat vieläpä yli 50% joukkoliikenteen kuluistakin, käyttivät sitä tai eivät. Autoilijat maksavat aina enemmän veroja, kuluja ja maksuja, kuin mitä saavat niistä vastineeksi esim. infrassa.
Nämä autoliiton laskelmat ovat hyvin tarkoitushakuisia, mm. alv on huomioitu autoilun verorasitteeksi. Eihän tämä näin mene, tai sitten banaanien myynnistä kerättävä alv pitäisi myös kohdistaa banaanien syönnin edistämiseen :)
Lisäksi laskelmat eivät muutenkaan ole relevantteja kaupungeissa, joissa autoilu on hyvin raskaasti subventoitua.
 
Onko oikeasti näin? HS:n kesällä julkaiseman artikkelin mukaan ei vaikuta ainakaan voimakkaalta trendiltä, tai ainakin siltä, että jos onkin lähtijiöitä, niin on myös uusia tulijoita: https://www.hs.fi/talous/art-2000010653868.html

"Reippaimmin tyhjien tilojen määrä on kasvanut Vantaan Aviapoliksessa, Espoon Keilaniemessä ja Otaniemessä. Keilaniemeä lukuun ottamatta niissä oli tyhjillään vajaa viidennes tiloista. Yhtä iso osa tiloista oli tyhjillään myös Espoon Leppävaarassa, Helsingin Vallilassa, Sörnäisissä ja Kalasatamassa.

Helsingin Ruoholahdessa ja Hakaniemessä tyhjien tilojen määrä sen sijaan väheni. Ruoholahdessa ilman käyttäjää oli kesäkuun lopussa noin 13 ja Hakaniemessä kymmenisen prosenttia tiloista.

Kaikista parhaiten toimistotiloille on löytynyt käyttäjiä Helsingin Pasilassa ja ydinliikekeskustan kakkosalueilla, joihin kuuluu osia Kampista, Etu-Töölöstä, Punavuoresta, Kaartinkaupungista, Kruununhaasta ja Katajanokalta."
Tuossa on hyvin suuri tilastoharha. Esimerkiksi Punavuoressa voi tällä hetkellä vajaakäyttöaste olla matala, mutta sen syynä on, ettei toimistoja ole enää jäljellä kuin murto-osa huippuvuodesta 1991. Massiivinen määrä toimistoa on ydinliikekeskustan kakkosalueilla muutettu asunnoiksi ja hotelleiksi tai muuhun käyttöön, vaikka päiväkodeiksi tai opistoiksi. Muutamat jäljellä olevat toimistot menevät kyllä nyt kaupaksi ja osa noista toimistoista entisiä katutason liiketiloja, mutta käytännössä toimistoja on huimasti vähemmän kuin huippuvuosina.

Lisäksi keskustan toimistoissa on nykyään etätyöaikana kirjoilla poikkeuksellisen paljon ihmisiä, jotka nyt etätyöaikana työskentelevät etänä Suomessa tai jossain päin maailmaa ja käyvät fyysisesti toimistolla joskus. Ydinkeskustan liikkumistilastot ja joukkoliikennetilastot kertovat karua kieltä siitä, että ihmiset ovat vähentyneet alueella ja toimistotyö on paennut ytimestä.

Keskustassa vielä erilainen fyysinen palvelutyö on suhteessa lisääntynyt, matalapalkkapalveluihin kyllä tullaan joukkoliikenteellä ja paikalla ollaan fyysisesti joka päivä. Toimistotyön kato ytimestä on siis rajumpi kuin miltä liikkumistilastojen perusteella näyttää.

Ovat halpoha juu, jos matkustat luokkaa 10 matkaa viikossa tai enemmän. Tuossa atuovertailussa laskit varmaan, että HSL-lippu korvaa auton? Käytännössähän näin ei useinkaan ole, vaan auto saattaa olla hankittuna esim. harrastusten takia. Tunnen ihmisiä, jotka autoilevat Jätkäsaaresta Rediin autoilun ollessa tälläkin välillä halvempaa kuin metro, kun tuota matkaa ei kuitenkaan joka päivä tee. Mielestäni tämä on esimerkki räikeästä hinnoitteluvirheestä, kun joukkoliikenteen kilpailukyky hukataan jopa alueilla, jossa sillä pitäisi olla selkeä etulyntiasema.
Tyypillisesti autoilun kulut ovat jotain tyyliin 250-400 euroa kuussa + 20 senttiä kilometri, tuosta muuttuvasta kulusta vielä autolla liikkuja usein havaitsee vain polttoaineen. Sähköautoilla latauksen osuus on vielä polttomoottoriautoa matalampi. Tämä oletuksella, että liikkumiskohteissa on maksuton parkki. Ei joukkoliikenne voi eikä sen pidä lipunhinnoilla kilpailla autoilun muuttuvia kuluja tai polttoainekuluja vastaan.

Joukkoliikenteen lipunhintojen laskeminen liian alas myös tuhoaa joukkoliikenteen arvostuksen ja kehittymismahdollisuudet. Joukkoliikenteen alihinnoittelu johtaa siihen, ettei riittävää käyttäjien joukkoliikenteen omarahoitusta ole ja joukkoliikenteen rahoituksesta tulee poliitikoille vielä helpommin karsittava kustannuserä. Miksi poliitikot sijoittaisivat joukkoliikenteeseen lisää rahaa, jos käyttäjätkään eivät arvosta joukkoliikennettä, vaan käyttävät sitä vain jos hinta on aivan nimellinen?

Se mihin ihmiset käyttävät rahaa kertoo kuitenkin asioiden arvostuksesta ja jos joukkoliikenteestä eivät auton omistajat ole valmiita maksamaan edes nykyisiä rajusti subventoituja taksoja ei tilanne parane sillä, että joukkoliikenteen arvostuskuvaa vielä entisestään heikennetään hinnanalennuksilla.
 
Viimeksi muokattu:
Joukkoliikenteen lipunhintojen laskeminen liian alas myös tuhoaa joukkoliikenteen arvostuksen ja kehittymismahdollisuudet. Joukkoliikenteen alihinnoittelu johtaa siihen, ettei riittävää käyttäjien joukkoliikenteen omarahoitusta ole ja joukkoliikenteen rahoituksesta tulee poliitikoille vielä helpommin karsittava kustannuserä. Miksi poliitikot sijoittaisivat joukkoliikenteeseen lisää rahaa, jos käyttäjätkään eivät arvosta joukkoliikennettä, vaan käyttävät sitä vain jos hinta on aivan nimellinen?
Laitetaanpa kertalipun hinnaksi 5 € ja kuukausilipuksi kepeä 150 € niin johan saadaan joukkoliikenne nousuun!
 
Tuossa on hyvin suuri tilastoharha. Esimerkiksi Punavuoressa voi tällä hetkellä vajaakäyttöaste olla matala, mutta sen syynä on, ettei toimistoja ole enää jäljellä kuin murto-osa huippuvuodesta 1991. Massiivinen määrä toimistoa on ydinliikekeskustan kakkosalueilla muutettu asunnoiksi ja hotelleiksi tai muuhun käyttöön, vaikka päiväkodeiksi tai opistoiksi. Muutamat jäljellä olevat toimistot menevät kyllä nyt kaupaksi ja osa noista toimistoista entisiä katutason liiketiloja, mutta käytännössä toimistoja on huimasti vähemmän kuin huippuvuosina.
Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta toimistojen muuttaminen keskustan reunoilla muuhun käyttöön ei ole mikään uusi tai yllättävä trendi.

Ei joukkoliikenne voi eikä sen pidä lipunhinnoilla kilpailla autoilun muuttuvia kuluja tai polttoainekuluja vastaan.
Pitää, varsinkin kun mainitsemassani esimerkissä autoilun muuttuviin kustannuksiin tulee bensan yms päälle vielä pysäköinti useamman tunnin ajaksi Redissä. Kun tämä on yhdelle henkilölle halvempaa tehdä autolla, on joukkoliikenne tälle esimerkkimatkalle räikeästi ylihinnoiteltu.
 
Autoilun ja joukkoliikenteen kuluja on täysin turha verrata teoriatasolla keskenään ja esittää vertailun perusteella ns. järkisyitä, miksi jonkun pitäisi käyttää joukkoliikennettä.

Vertailun voi tehdä vaikka kuinka monella tavalla ja jokainen on sitä mieltä, että juuri hänen tapansa on ainoa oikea. Millään niistä tavoista ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Miksi? Siksi, että se tavallinen autoilija ei ajattele niitä autonsa kuluja mitenkään yhdenmukaisella tavalla, eikä sitä kiinnosta, kun joku tulee siihen kertomaan, että miten ne pitäisi laskea. Kun se autoilija ei ajattele niin, ei sillä ole myöskään sen käyttäytymiseen mitään vaikutusta.

Otaksun, että kaikkein tavallisin tapa, jolla tavallinen kansalainen näitä vertailee, on bensa+parkkimaksu vs. bussilippu, "kun se auto on muutenkin hankittu". Tuossa kisassa voi bussilippu periaatteessa pärjätäkin, ainakin jos on yksin liikkeellä, mutta kun mukaan otetaan mukavuustekijät, niin kansalainen tarttuu auton rattiin.

Kun kaikkeen haetaan aina syytä jostain vuosien takaisesta lepakkonuhasta, niin todettakoon nyt se, että kakkosautoja hankittiin silloin valtavasti, ja taisin tälläkin foorumilla joskus 2020 todeta, että tuosta tulee Höselille aikamoinen haaste – kun se auto on hankittu ja sen makuun päästy, niin ei siitä enää luovuta, vaikka nuha helpottaa. No, tiedämme, että Tampere, Lahti ja Turkukin ovat siitä haasteesta selvinneet. Höseli ei.
 
Katsotaanpas miten Tukholmassa on liput hinnoiteltu.

Tukholmassa on yksi vyöhyke. Kuukausikortti maksaa vuonna 2025 1060 kruunua eli 92 euroa, kertalipun hinta on 43 kruunua eli 3,7 euroa.


Edit: kertalipun hinta korjattu.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös