Helsingin joukkoliikenne ahdingossa

Autoilun ja joukkoliikenteen kuluja on täysin turha verrata teoriatasolla keskenään ja esittää vertailun perusteella ns. järkisyitä, miksi jonkun pitäisi käyttää joukkoliikennettä.....
Mutta emmehän me voi tehdä päätöksiä fiiliksen perusteella, fakta on kuitenkin että autoilu on kallein tapa niin rahassa kuin luonnossa mitattuna
 
Mutta emmehän me voi tehdä päätöksiä fiiliksen perusteella, fakta on kuitenkin että autoilu on kallein tapa niin rahassa kuin luonnossa mitattuna
Mutta niinhän ihmiset nimenomaan tekee. Fiiliksen perusteella. Se, että sä ja mä kuvitellaan tai tiedetään tietävämme paremmin ei kovin paljon lohduta, jos ihmiset ei kuuntele meitä. Jokainen kuitenkin itse tekee sen päätöksen, hyppääkö auton rattiin vai käveleekö ratikkapysäkille.
 
Autoilun kalleus on hyvin subjektiivinen käsite. Puhtaasti rahalla mitattuna kyllä, mutta laittamatta painoarvoa millekään muulle. Fakta on yksioikoisesti se, että auto on kaikilla muilla mittareilla parempi. Kyse on siitä minkä arvoiseksi mieltää asiat jotka ovat huonommin matkustaessa julkisilla autoon verrattuna. Minkä arvoisena pidät aikaasi? Tämä ehkä isoimpana. Muita ovat mm. yleinen epäluotettavuus, säiden armoilla oleskelu, kävely, vaarallisuus, epämiellyttävät kanssamatkaajat, kuljettajan huono ajotapa, kaluston kunto, vaihtojen tuoma ylimääräinen aika ja vaiva ynnä muut vastaavat tekijät.

Fakta on se, että julkiset ovat sen verran huonolla tasolla joka mittarilla, että on täysin ymmärrettävää, että suurin osa ihmisistä tarvitsee autoa _jotakin_ menoa varten, jota julkiset eivät mahdollista. Ja jos auto sitten kerran on hankittu niin tällöin auto tulee lähtökohtaisesti aina halvemmaksi.

Ensimmäiseen hypoteettinen esimerkki: Jos lasket aikasi saman arvoiseksi kuin esimerkiksi työnantajasi eli vaikkapa n. 40€ / h niin maksat jopa tuhansia euroja kuukaudessa menetetystä ajasta joukkoliikennettä käyttämällä.
 
Viimeksi muokattu:
On mahdollista rakentaa kaupunkia jossa joukkoliikenne tai vaikka jalankulku on #1 kulkutapa kaikilla mittareilla, mutta Suomessa osataan ja on laillista rakentaa kaikki vain autoilu edellä.

Erityisen turhauttavaa tässä on se, ettei minkäänlaista muutosta parempaan ole edes keskusteluissa. Aina keskitytään vaan siihen joukkoliikennepalveluun ja lippujen hintaan, kun pitäisi keskittyä tekemään parempaa kaupunkia. Ja ohittaa autoilijoiden kitinä, kun eivät olekaan enää ykkösprioriteetti.
 
Viimeksi muokattu:
Niin loppujen lopuksi muut maksavat sen edun autoilijoille monin tavoin ja unohtuu jos ei ole olisi autoa asuisivat ihan muuaalla jolloin auto ei olisi tarpeen, unohtuu se asia keskustelusssa kun puhutaan nykyhetkestä.
 
On mahdollista rakentaa kaupunkia jossa joukkoliikenne tai vaikka jalankulku on #1 kulkutapa kaikilla mittareilla
Tämä on itseasiassa mahdotonta ellei autoilusta tehtäisi _lähes_ mahdotonta ja niin kallista ettei tavan kansalaisella olisi siihen varaa.

Haluaisit ilmeisesti elää äärimmäisessä vaihtoehtoistodellisuudessa, jossa kaikki asuvat kerrostalossa ja jokaisen korttelin maan alla on hypermarketti ja kaikki muut mahdolliset palvelut, ravintolat ja työpaikat vartin päässä kotoa. Tämä on niin epärealistista, että sen takia tästä ei edes keskustella.

Emme me muut voi alkaa elämään merkityksettömän pienen vähemmistön ehdoilla. Kuvitelmasi ovat mahdottomia toteuttaa ellei valtio ennaltamäärittäisi täysin joka ikisen ihmisen elämän, ajatukset, kiinnostuksen kohteet, työpaikan ym. Mahdatko itsekään tajuta mitä elämämme täällä olisi ilman autoa? Suuri kuva jää aina ajattelematta ennen kuin kirjoitat tänne autoilun kauheuksista.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on itseasiassa mahdotonta ellei autoilusta tehtäisi _lähes_ mahdotonta ja niin kallista ettei tavan kansalaisella olisi siihen varaa.

Haluaisit ilmeisesti elää äärimmäisessä vaihtoehtoistodellisuudessa, jossa kaikki asuvat kerrostalossa ja jokaisen korttelin maan alla on hypermarketti ja kaikki muut mahdolliset palvelut, ravintolat ja työpaikat vartin päässä kotoa. Tämä on niin epärealistista, että sen takia tästä ei edes keskustella.
Sattumoisin kuitenkin seudun kalleimmat alueet ovat alueilla, joilla autoilu on huomattavasti keskimääräistä ikävämpää. Tämän voisi kuvitella johtuvan siitä, että autoilun kannalta mukavat alueet ovat ihmisille ikäviä.

Toki on erilaisia preferenssejä, mutta näyttäisi siltä että tätä hylkeen kaipaamaa aluetta on suhteessa ihmisten preferensseihin aivan liian vähän. Autokaupunkia taas on aivan riittämiin, määritelmästä riippuen kaikki Bulevardin/Hesarin/Hakamäentien/Kehä 1 pohjoispuolella.
 
Lähestymiskulmasi on väärä. Keskustan kalleus ei liity sinällään kaupunkirakenteeseen käsitteenä tai autoiluun ylipäätänsäkään vaan siihen, että se on keskus. Karkeasti mitä kauemmas keskuksesta mennään sitä halvemmaksi hinnat laskevat kaupunkirakenteesta viis. Ongelma muodostuu siinä kohdin, että keskustan väestö itsessään ei pysty pyörittämään keskustan palveluita ja keskusta toimiakseen tarvitsee turisteja (ulkomailta tai Vantaalta). Niin kauan kun näitä turisteja riittää pysyy kulissi pystyssä. Nyt vaan alkaa käymään niin, että turisteja ei riitäkään enää tarpeeksi ja yritykset, toimistot, tehtaat, kaupat ym. pakenevat Helsingin keskustasta autojen saavutettaviin. Helsingin keskusta ja sen kalleus on jäänne vanhoilta ajoilta.
 
Viimeksi muokattu:
Ensimmäiseen hypoteettinen esimerkki: Jos lasket aikasi saman arvoiseksi kuin esimerkiksi työnantajasi eli vaikkapa n. 40€ / h niin maksat jopa tuhansia euroja kuukaudessa menetetystä ajasta joukkoliikennettä käyttämällä.
Maksanko? Eihän mulla ole millään varaa maksaa tuhansia euroja kuukaudessa joukkoliikenteestä.

Vakavammin, tämä vetää vertoja vanhalle kunnon "ei kannata tehdä ylityötä, 1) koska marginaaliverotus; 2) koska verottaja vie sen kaiken."
 
Maksanko? Eihän mulla ole millään varaa maksaa tuhansia euroja kuukaudessa joukkoliikenteestä.
Aika on maksuväline, jota meillä on rajallisesti ja jokainen arvottaa sen itse. Lähes jokainen vaatisi jonkinlaista käytettyyn aikaan perustuvaa korvausta, vaikka pääsisi unelma-ammattiinsa töihin. Omalle ajalleen saa kuitenkin harvoin kompensaatiota (esim. jos ajankulu johtui HSL:stä). Vaikka joku lentoyhtiö jotain kompensoisi, ei se luonnollisesti voi tehdä sitä ajassa, vaan rahassa. Työnantaja voi korvata ahkeruuden ylimääräisellä palkallisella vapaalla, jolloin voisi sanoa saavansa ajallista kompensaatiota.

Esimerkiksi jos menet Serenasta Hyrylään, ja taksilla säästät matka-ajastasi yhden tunnin, oman aikasi arvo sillä hetkellä sinulle on suurin hinta, jonka suostut taksista maksamaan. Olisi mielenkiintoista kuulla keskiarvo, jonka ihmiset laskee arvoa omalle ajalleen.
 
Kuukanko, Tukholman joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä, matkustajamäärät kantakaupungin alueella ovat laskeneet, syynä on kuulemma pahentuneet ruuhkat joiden takia bussit ovat kroonisesti myöhässä.
Heillä on käytössä tasatariffi eli samalla lipulla pääsee läänin rajalle asti. Siksi vertaan kertalipun hintaa meidän neljän vyöhykkeen lippuun.
Vaikka busseissa ei myydä lippuja, on lipun ostaminen helpompaa kuin meillä. Lähimaksukortilla ostettaessa hintaan ei tule lisämsksys, ei myöskään kioskista ostettaessa. Metron ja pendelin asemilla on lipunmyynti luukku josta saa lippuja ilman lisämaksua.
Eniten ihailen matkatakuuta. Jos aikatauluun merkittyä vaihto yhteyttä ei kuulu, voi soittaa resetjänstiin, he selvittävät missä bussi viipyy. Jos vaihtoyhteys on mennyt etuajassa, tilaavat he taksin, SL'n laskuun.
Kuntien matkailu sivuilla esiteltyihin kohteisiin pääsee kätevästi joukkoliikenteestä, jos matkahaun linkki on lähellä. Olen joutunut odottamaan paluu kuljetusta enimmillään parikymmentä minuuttia. Muutenkin turisteille suositellaan läänin etäisimmilläkin alueilla joukkoliikennettä hyvänä vaihtoehtona.
Kaikille 65 vuotta täyttäneille myydään liput alennettiin hintaan, myös turisteille. Lasten lipun ylin ikä on 20 vuotta, koululaiset saavat kesäloman ajaksi ilmaisen lipun.
 
Tämä on itseasiassa mahdotonta ellei autoilusta tehtäisi _lähes_ mahdotonta ja niin kallista ettei tavan kansalaisella olisi siihen varaa.

Haluaisit ilmeisesti elää äärimmäisessä vaihtoehtoistodellisuudessa, jossa kaikki asuvat kerrostalossa ja jokaisen korttelin maan alla on hypermarketti ja kaikki muut mahdolliset palvelut, ravintolat ja työpaikat vartin päässä kotoa. Tämä on niin epärealistista, että sen takia tästä ei edes keskustella.

Emme me muut voi alkaa elämään merkityksettömän pienen vähemmistön ehdoilla. Kuvitelmasi ovat mahdottomia toteuttaa ellei valtio ennaltamäärittäisi täysin joka ikisen ihmisen elämän, ajatukset, kiinnostuksen kohteet, työpaikan ym. Mahdatko itsekään tajuta mitä elämämme täällä olisi ilman autoa? Suuri kuva jää aina ajattelematta ennen kuin kirjoitat tänne autoilun kauheuksista.
Autoilijat haluavat asua äärimmäisessä vaihtoehtoistodellisuudessa, jossa kaikki joko autoilevat tai unelmoivat autosta, koska ilman autoa elämä on kovin ikävää. Ja ikäväksemme he ovat saaneet ääri-ideologiansa juntattua niin syvälle, että jopa nimellinen joukkoliikennefani sanoo että vaihtoehtoiset kaupunkiympäristöt ovat mahdottomia. Huolimatta siitä todistusaineistosta, että maailmalla (ja Suomessakin) on olemassa monia paikkoja, joissa toteutuu hyvä ihmisystävällinen kaupunki: sitä vaan pitäis rakentaa lisää. Näin se ääri-ideologia toimii, todellisuudella ei ole niin väliksi.

Mä en myöskään ymmärrä, miksi sun retoriikka menee heti siihen että KAIKKIEN pitäis elää niin kuin minä haluan elää. Mä haluan elää kävelykeskustassa, ei mua lainkaan kiinnosta että joku muu ei halua. Asukoon jossain muualla. Mutta kaksoisstandardit elävät: ideologista autoilijaa kiinnostaa kovasti, että KAIKKIEN pitää elää niin kuin autoilija, oli autoa tai ei.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Lähestymiskulmasi on väärä. Keskustan kalleus ei liity sinällään kaupunkirakenteeseen käsitteenä tai autoiluun ylipäätänsäkään vaan siihen, että se on keskus. Karkeasti mitä kauemmas keskuksesta mennään sitä halvemmaksi hinnat laskevat kaupunkirakenteesta viis. Ongelma muodostuu siinä kohdin, että keskustan väestö itsessään ei pysty pyörittämään keskustan palveluita ja keskusta toimiakseen tarvitsee turisteja (ulkomailta tai Vantaalta). Niin kauan kun näitä turisteja riittää pysyy kulissi pystyssä. Nyt vaan alkaa käymään niin, että turisteja ei riitäkään enää tarpeeksi ja yritykset, toimistot, tehtaat, kaupat ym. pakenevat Helsingin keskustasta autojen saavutettaviin. Helsingin keskusta ja sen kalleus on jäänne vanhoilta ajoilta.
Keskustan kalleus liittyy pelkästään kaupunkirakenteeseen. Keskusta voi olla niin iso kuin tarvitaan, kalleus kertoo siitä että se on liian pieni.

Ja isompi, tiiviimpi keskusta on todellakin ratkaisu ongelmaan liian pienelle ja väljälle keskustalle joka ei kovin vilkas ole ilman massiivista työmatkasahaamista.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös