Esikaupunkiliikenne-/ metrotoimikunnan ja sen jälkeläisten argumentit metron rakentamisen puolesta perustuvat väestöennuteisiin. Niiden mukaan Helsingin seudulla olisi pitänyt jo 1990-luvulla asua niin paljon asukkaita kuin vasta nyt asuu.
Helsingin seudun väestönkasvun hidastuminen 60-70-luvun keskimäärin 16-17000 asukasta vuodessa tasolta öljykriisin jälkeen alle 10000 henkeä tasolle lähes pariksi vuosikymmeneksi tuli asumisväljyyden kasvun ja suuntautumisen lisäksi yllätyksenä tuon ajan suunnittelijoille.
Kannattaa kuitenkin huomata, että vuosina 1991-2011 Helsingin seudun väestö sitten jo kasvoi keskimäärin yli 14200 henkeä vuodessa.
Viime vuosina väestönkasvu on yhä kiihtynyt, Helsingin seudun vuoden 2012 ennakkotietoihin perustuva väestönkasvu 17685 henkeä on jo ilmeisesti aika lähellä kaikkien aikojen ennätystä ja korkeimmalla tasolla sitten 1960-luvun. Lisäksi asumisväljyysarvotukset näyttävät olevan muuttumassa, niin että lähellä keskustaa asuu aikaisempaa enemmän myös lapsiperheitä tiiviisti.
Viime vuosien lukujen perusteella varsin maltillisen väestönkasvun perusennusteenkin mukaan Helsingin seudulla asuu vuonna 2033 noin 290000 asukasta enemmän kuin tänään. (
http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_10_16_Tilasto_31_Vuori.pdf ). Tuokin arvio voi osoittautua alimitoitetuksi.
Minusta internet ja sosiaalinen media nimittäin näyttää pikemminkin kiihdyttävän muuttoa suurempiin kaupunkeihin mm. viihdetarjonnan perässä ja myös globaalisti lisäävän työn tuottavuuseroja suurkaupunkien hyväksi. Suomen kielialueella ei ole kuin yksi suurkaupunki, joten kilpailua ei paljon ole.
Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Helsingin seudun kasvua hidastaa voimakkaimmin krooninen asuntopula, joka on nostanut asuntojen hinnat ja vuokrat erittäin korkealle. Tulevaisuuden väestönkasvu riippunee sekä asuntotuotannon määrästä että asumisväljyyden kehityksestä. Jos asumisväljyyden kasvu hidastuu, kuten viime vuosina, Helsingin seudun väestön kasvussa voidaan lähivuosina jopa ylittää 1950-60-luvunkin lukumääräiset ennätykset.