Helsingin metron "esihistoriasta"
- Viestiketjun aloittaja R.Silfverberg
- Aloituspäivämäärä
Metrotunnelista tosiaan erkanee ties mitä tynkäaihioita. Täysi listaus niistä, niihin liittyneistä aikansa suunnitelmista ja nykytilanteesta olisi ihan hauskaa luettavaa.
Nykyinen metrorata linjattiin mistä se menee nyt melko myöhään, ja toisessa kuvassa oleva Krunikan haara taitaa olla lähestulkoon siinä missä "eteläinen" metroratalinjaus olisi mennyt. Se linjaus ei olisi mennyt päärautatieasemalle vaan Espalle.
Nykyinen metrorata linjattiin mistä se menee nyt melko myöhään, ja toisessa kuvassa oleva Krunikan haara taitaa olla lähestulkoon siinä missä "eteläinen" metroratalinjaus olisi mennyt. Se linjaus ei olisi mennyt päärautatieasemalle vaan Espalle.
Se lisättiin metroa rakennettaessa. Sitä ennen oli samanlainen pitkähkö käytävä ja portaat ratikkapysäkeille kuin Asematunnelin Keskuskadun puoleisessa päässä, ja liikkeitä sen käytävän molemmin puolin.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Kyseessähän on ns. U-metron haara, jota on myös kaavailtu Pisaran käyttöön.
Kantokoski
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 31 Heinäkuu 2012
- Viestit
- 267
Niin, tuo krunikan onkalo vaikuttaisi littyvän U-metroon, siis tosin tuossa kaavakakuvassa tuo onkalo ja "väylä" yhdistyy samaan tasoon nykyisen linjan kanssa, ei mihinkään eritasoon. En muista olisiko U-linja kulkenut nykyisen linjan vasemmalla vai oikealla puolella, eli siis kun kartaa katsoo niin pohjoispuolella vai eteläpuolella, eli sisäpuolella vai ulkopuolella. Pisara on linjattu kulkemaan nykyisen linjan "sisäpuolella", eli siis vasemmalla puolella, eli siis pohjoispuolella, ja se kaavakuvassa näkyvä erkanee eteläpuolelle. No on se metro vaan niin merkillinen, ja varmaan siksi jatkuvasti suosion huipulla joukkoliikenteen käyttäjäkyselyissä, sekä tietenkin halvinta liikennöidä. Castrenin metro olisi ollut järkevä nykyisiin kultaharkkomuseoratikkalinjastoihin verrattuna, sillä ratikan liikennöinnin kustannuksilla olisi rakennettu monen monet tunnelit - ja liikenne olisi tuplat nopeampaa. Kannattaakin ottaa roska pois silmästä - ja totutella siihen ettei pääkaupunkiseudulle voi rakentaa pikaraitiolinjastoa (jolla voisi korvata lähes kaikki keskustan suuntaiset bussit) ilman Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila -perustunnelia.
Niin joo, noita onkaloita on pitkin metrotunnelia, eikä ne voi millään kaikki liittyä linjastolaajennuksiin, joku muu funktio nillä on oltava.
Niin joo, noita onkaloita on pitkin metrotunnelia, eikä ne voi millään kaikki liittyä linjastolaajennuksiin, joku muu funktio nillä on oltava.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
Sisältyykö käsitteeseen "metro" myös asemat (ylläpitokustannuksineen) ja liityntäbussit (liikennöintikustannuksineen)? Pitäisi sisältyä, sillä metron vaihtoehto, pikaratikka, ei asemia eikä liityntäbusseja tarvitse.
Kantokoski
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 31 Heinäkuu 2012
- Viestit
- 267
Liityntäbussit, siis ensinnäkin suurin osa kävelee tai pyöräilee metrikselle, mutta siis jos metroa ei olisi liityntäbussit olisivat silloin keskustalinjoja. Ja bussilinjoja pitäisi olla vähintään tuplat, koska Helsingissä se ei käy että bussi pyörii lähiöiden katuja tunnin ja sitten ajaa keskustaan vielä kiertäen matkan varren asuinalueiden kadut, vaan kaupunginosat tarvitsisivat, ja tarvitsevat nykyäänkin vähintään yhden, usein useamman, dedikoidun bussilinjan.
Vaikka ratikoista tykätään, ja tykkään minäkin, kultaharkkoilulle on tultava loppu. Ratikoiden tulee kulkea vähintään 10km nykyistä keskinopeutta nopeammin, tai ne joutuvat lakkautuslistalle. Mutta nyt täällä jo eksytään aiheesta. Jatkot muualla.
Vaikka ratikoista tykätään, ja tykkään minäkin, kultaharkkoilulle on tultava loppu. Ratikoiden tulee kulkea vähintään 10km nykyistä keskinopeutta nopeammin, tai ne joutuvat lakkautuslistalle. Mutta nyt täällä jo eksytään aiheesta. Jatkot muualla.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,376
No tästä voinemme kaikki olla yhtä mieltä.
Kukaan tuskin täällä kiistää sitä, että metro on tasaisesti ja mukavasti liikkuva kulkuneuvo, joka on hyvä väline reittinsä varrella ja välittömässä läheisyydessä liikkuville käyttäjille. Asia näkyy myös tutkimuksissa. Entä sitten? Jokaisen pitäisi ymmärtää, että joukkoliikenne on kokonaisuus, jonka kaikkien osien on oltava toimivia ja laadukkaita, eikä yhden osan hehkutus ja propagointi ratkaise kokonaisuuden ongelmia. Eikä metrolla pystytä hoitamaan kuin pieni osa seudun asukkaiden liikkumistarpeista.
Kuten tuossa jo todettiinkin, metron kustannuksiin on laskettava myös liityntäliikenne ja asemien ylläpito, jättimäisistä investointikustannuksista puhumattakaan. Pelkän liikennöintikustannuksen mainostaminen on samaa kuin autoilijoiden matematiikka, jossa autoilun hinta on bensakulut.
Autoliittohan toki kannattaakin metroa.
Näin siitä sanotaan: "Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa. Hae HELKA-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm)."
Eli jos oikein ymmärrän, ilmeisesti Kaisaniemessä voisi tuota käydä lueskelemassa jos vaan sattuu huvittamaan. Siellä on huomattavan iso ja laadukas kirjasto, eikä sinne pääsyä ole keneltäkään kielletty.
Nakkiputka
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 563
Jep. Systeemi on vaan muuttunut aiemmasta niin, että kirjasta on tehtävä varaus tuon Helka-järjestelmän (tai nimimerkki Clepen viestissä olleen linkin takaa aukeavan Helda-järjestelmän (sic)) kautta ja varatut kirjat ja opinnäytetyöt noudetaan kaksi kertaa päivässä (klo 12 ja 14) suljetusta varastosta. Noutohylly löytyy Kaisa-talon kirjaston kerroksesta K4.
- Liittynyt
- 4 Marraskuu 2008
- Viestit
- 420
Kysyin tekijältä, josko tuo olisi tulossa nettiin tai sen saisi jotenkin pdf:nä. Ei ole tulossa eikä saa. Kuulema jostain tekijänoikeudellisista syistä.
No, jääpä lukematta; ei sitä voi kaikkea historiaa aina penkoa, sitä kun tulee koko ajan lisää.
Kantokoski
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 31 Heinäkuu 2012
- Viestit
- 267
Helsingin metron keskustalinjausten vaihtoehdoista
Monet ihmiset pitävät Helsingin metroa jotenkin vain paikalleen lätkäistynä. Todellisuudessa tilanne suunnitellessa oli kuitenkin täysin päinvastainen. Keskustan linjauksista oli useita vaihtoehtoja. Tässä aloituksessa käsitellään tilannetta jolloin ns. Castrenin metro oli heitetty roskikseen, ja tilalle tullut ns. raskasmetro. Raskasmetrolle oli useita vaihtoehtoisia linjauksia keskustassa. Linjaukseen vaikutti mm. rautatieaseman yhteys sekä hinta.
Laitan tämän artikkelin yhteyteen muutamia kuvia eri linjausvaihtoehdoista, sekä muutama yhteenveto.
Castrenin metron romuttumisen jälkeen yleiseksi suunnitelmaksi nostettiin rengaslinja. Siitä kuitenkin luovuttiin muiden linjausvaihtoehtojen esiinnoston yhteydessä.
Rengaslinjan hylkäämisen jälkeen keskustan linjausvaihtoehdoissa oli esillä peruslinja, aleksilinja, espa A, espa B ja ns. 'sokos-vaihtoehto'. Sokos ja aleksi tippuivat nopeasti pois. Sillä verkkotutkimus päätyi kahden metrolinjan ratkaisuun. Kaksi metrolinjaa, ns. U-linja ja ns. rannikkolinja eli nykyinen itä-länsi linja.
Peruslinjan tarkasta linjauksesta oli useita mielipiteitä. Espa B suositeltiin toiseksi linjaksi. Oli myös esillä kaksilinjaratkaisu, eli ns. terassitorilinja. KSV ja kaupunkilaiset olivat espan kautta kulkevan linjauksen kannalla, kun tass metrobyroo painotti peruslinjaa - koska se yhdistyy rautatieasemaan sekä on halvempi. KSV:n mukaan taas espan linjauksen avulla toisen metrolinjan rakentaminen voidaan siirtää 90-luvulle.
Metrobyroo oli siis Kaupunkisuunnitteluvirastoa kaupunkisuunnittelumaisempi, sillä juuri oleellista oli nykypäivän vinkkelistä yhteys keskustan raidehubiin. Kaivokadun linjaus oli siten mitä parhainta kaupunkisuunnittelua. Metrobyroota on turhaan moitittu, KSV olisi halunnut jättää rautatieaseman paitsioon, perustellen asiaa työpaikkojen määrällä, sillä KSV:n mukaan espan linjauksen varrella olisi noin 100 000 työpaikkaa enemmän. KSV ei siten ollut kovin kauaskatsoinen, sillä luonnollisesti keskusta oli kasvamassa vironniemeä isommaksi. Se on sikäli erikoista, kun toisaalla KSV taas puski hajautettua kaupunkirakennetta.
Oli miten oli, toinen metrolinja on edelleen rakentamatta.
Alkuperäinen rengaslinja:
Peruslinja:
Espa B:
Espa A:
Terassitorilinja:
Monet ihmiset pitävät Helsingin metroa jotenkin vain paikalleen lätkäistynä. Todellisuudessa tilanne suunnitellessa oli kuitenkin täysin päinvastainen. Keskustan linjauksista oli useita vaihtoehtoja. Tässä aloituksessa käsitellään tilannetta jolloin ns. Castrenin metro oli heitetty roskikseen, ja tilalle tullut ns. raskasmetro. Raskasmetrolle oli useita vaihtoehtoisia linjauksia keskustassa. Linjaukseen vaikutti mm. rautatieaseman yhteys sekä hinta.
Laitan tämän artikkelin yhteyteen muutamia kuvia eri linjausvaihtoehdoista, sekä muutama yhteenveto.
Castrenin metron romuttumisen jälkeen yleiseksi suunnitelmaksi nostettiin rengaslinja. Siitä kuitenkin luovuttiin muiden linjausvaihtoehtojen esiinnoston yhteydessä.
Rengaslinjan hylkäämisen jälkeen keskustan linjausvaihtoehdoissa oli esillä peruslinja, aleksilinja, espa A, espa B ja ns. 'sokos-vaihtoehto'. Sokos ja aleksi tippuivat nopeasti pois. Sillä verkkotutkimus päätyi kahden metrolinjan ratkaisuun. Kaksi metrolinjaa, ns. U-linja ja ns. rannikkolinja eli nykyinen itä-länsi linja.
Peruslinjan tarkasta linjauksesta oli useita mielipiteitä. Espa B suositeltiin toiseksi linjaksi. Oli myös esillä kaksilinjaratkaisu, eli ns. terassitorilinja. KSV ja kaupunkilaiset olivat espan kautta kulkevan linjauksen kannalla, kun tass metrobyroo painotti peruslinjaa - koska se yhdistyy rautatieasemaan sekä on halvempi. KSV:n mukaan taas espan linjauksen avulla toisen metrolinjan rakentaminen voidaan siirtää 90-luvulle.
Metrobyroo oli siis Kaupunkisuunnitteluvirastoa kaupunkisuunnittelumaisempi, sillä juuri oleellista oli nykypäivän vinkkelistä yhteys keskustan raidehubiin. Kaivokadun linjaus oli siten mitä parhainta kaupunkisuunnittelua. Metrobyroota on turhaan moitittu, KSV olisi halunnut jättää rautatieaseman paitsioon, perustellen asiaa työpaikkojen määrällä, sillä KSV:n mukaan espan linjauksen varrella olisi noin 100 000 työpaikkaa enemmän. KSV ei siten ollut kovin kauaskatsoinen, sillä luonnollisesti keskusta oli kasvamassa vironniemeä isommaksi. Se on sikäli erikoista, kun toisaalla KSV taas puski hajautettua kaupunkirakennetta.
Oli miten oli, toinen metrolinja on edelleen rakentamatta.
Alkuperäinen rengaslinja:
Peruslinja:
Espa B:
Espa A:
Terassitorilinja:
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kantokoski
Suljettu tunnus
- Liittynyt
- 31 Heinäkuu 2012
- Viestit
- 267
Vs: Helsingin metron keskustalinjausten vaihtoehdoista
Yhteen viestiin saa vain 5 kuvaa, joten loput kuvat tulevat tässä viestissä.
Yhteenvetoja:
Yhteen viestiin saa vain 5 kuvaa, joten loput kuvat tulevat tässä viestissä.
Yhteenvetoja:
Viimeksi muokannut moderaattori: