Mielestäni asiasta pitää kysyä viime kädessä itse käyttäjältä, onko hänen kotikaupunkinsa raideliikenneväline hänen mielestään metro vai mikä.
Juuri niin ei voi tehdä. Koska ei ole mitään merkitystä sillä, mikä on järjestelmän nimi, vaan sillä, miten yhtenäisiä teknisiä ratkaisuja järjestelmissä on.
Esimerkkinä: Jos kysyttäisiin berliiniläisiltä, ne sanoisivat meidän metrosta, että tämä on S-Bahn (Berliiniläiseen tapaan). Ja kun kysytään hesalaiselta Strasburgista, se sanoo, että siellä on metro (tämä tarina on tosi, muuten). Entä mitä molemmat sanoisivat kun menevät Mansaarelle ajelemaan paikallisjunarataa vanhalla Lontoon deep tube -metrojunalla? Luulenpa, että lontoolainenkin on vähän ihmeissään, kun ensi kerran moisen näkee.
Kokonaan suljettuja metrojärjestelmiä on aika pieni osa loppujen lopuksi. Osassa virtakiskoradoistakin on tasoristeyksiä ja maaseutu-pätkiä jotka eivät ole aidattu jne.
Avoratoja ja tasoristeyksiä en laskekaan metroiksi. Siksi siellä listalla ei ole niitä välimeren maiden kapearaiteisia, joihin on lisätty tunneliosuus. Virroitustapa ei ole ratkaiseva. Berliinin S-Bahn on sivuksikolla, mutta sillä on tasoriteyksiä. Myös Brittien saarilla on jopa 5-kiskoista maasta virroittavaa rataa ihan maaseudulla. Eurostar-junatkin kulkivat Englannissa aluksi maasta virroittamalla.
Kirjat muuten vanhenevat myös. 1950-luvulla metroksi ei olisi laskettu lainkaan edes Helsingin tai Tukholman tyyppisiä järjestelmiä, vaan ainoastaan sellaiset jotka olivat kokonaan joko maanalaisia tai korkoratoja.
...Neuvostoliitto voidaan minun puolestani laskea pois laskusta ihan yksinkertaisuuden ja mittakaava-virhe -ilmiön vuoksi. Mutta come on, kuka muistaa enää esim 50 vuoden päästä mikä oli Neuvostoliitto, ja mitä merkistystä sillä on?
Aika kuluu ja asiat muuttuvat. 50 vuotta sitten ei ollut duoratikoita eikä Stadtbahneja. 100 vuotta sitten monella metroradalla ajettiin höyryvetureilla ja 150 vuotta sitten kaikilla. 50 vuotta tästä eteenpäin katsotaan sitten sen mukaan, mitä silloin on.
Ehkä näitä määrittelyitä ei tarvita enää lainkaan, ei Helsingissäkään. Nykyään metroksi nimitetty rataosa on muutettu ilmajohdolle ja se on osa Uudenmaan lääniin yhtenäistä paikallisraideliikenneverkkoa. Silfverbergin ja Alkun jälkeläiset naureskelevat vaariensa kinastelulle, koska kaikille on itsestään selvää ajaa samalla vaunulla kotiovelta, menee se sitten tunneliin, Kaivokadulle tai Rantaradan nopeiden junien rinnalla Leppävaaraan. Mutta kuulemma silloin 2000-luvun alussa oli vielä kumipyörillä asfaltilla kulkevia ratikoita, joissa oli öljyllä toimivat moottorit. Eikä niillä voinut ajaa raiteilla, vaan ihmiset joutuivat palvelemaan koneita kävelemällä yhdestä ratikasta toiseen.
Ymmärrän sikäli kotisivujesi esitetyn tilaston, mutta mielestäni joidenkin kaupunkien ottaminen kaksi tai useampi kerta mukaan vertailuun siksi että niissä raitiotie on rakennettu eri vaiheissa...
Tarkoitus on kuvastaa kaupungeissa tehtyjä päätöksiä perustaa raideliikennettä. Yksi päätös on perustaa metro tai raitiotie, jota sitten laajennetaan samanlaisena. Jos päätetään perustaa erilainen ja erillinen järjestselmä kuin jokin, joka on jo olemassa, se osoittaa halua saada kaupunkiin toisenlainen liikenneväline kuin siihen mennessä.
Ruhrin alueella haluttiin ryhtyä rakentamaan ”oikeita” metroja. Kysymys ei ollut raitioteiden laajentamisesta tunneliosuudella kuten vaikka Göteborgin hiljan avattu ratikkatunneli. Vaan olemassa olevan järjestelmän muuttamisesta toiseksi. Olkoonkin, että suunniteltiin muutoksen tapahtuvan vaiheittain. Kun Tukholmassa päätettiin tehdä Tvärbana, haluttiin jotain muuta kuin Lidingöbana, Nockebybana, Roslagsbana tai T-bana - jotka kaikki olivat erillisiä ja osin hyvinkin erilaisia.
En kiistä sitä, että tilastoja voi tehdä toisillakin tavoin ja toisiin tarkoituksiin. Ihan mielelläni tutustun sellaisiin ja niistä tehtäviin tulkintoihin.
Ehkä rakennetun linjapituuden kertominen kertoisi toisenlaisen kuvan.
Vain suhteutettuna esim. asukasmäärään.
Sitten rautatie-tyyppisten metrojen (S-Bahn) jättäminen kokonaan pois vertailusta vääristää myös...
Johonkin oli vedettävä raja, ja vedin sen yleisellä rautatieverkolla harjoitettavaan paikallisjunaliikenteeseen. Kaikki tilastoidut radathan ovat henkilöliikenteeseen tarkoitettuja, joskin raitioteillä on harjoitettu ja harjoitetaan edelleenkin tavaraliikennettä. Mutta se on selkeästi toissijainen toiminta.
Antero