Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

late- · 1 Elokuu 2010

ultrix sanoi:
Olenkin aina ihmetellyt, mikä tarve on sijoittaa raitiotie kadun keskelle, mutta bussikaistat kadun reunaan. Siis mikään muu kuin esteettinen, "raitiotie-esplanadi".

Jos kiskot ovat reunassa, kaikenmoinen pihoihin ja pihoilta kääntyminen ja jalkakäytävälle suuntautuva huolto kulkevat kiskojen yli. Kiskot keskellä myös tuottavat vain yhden selkeän konfliktipisteen risteyksissä, mikä helpottaa risteysten ohjaamista.

Raide-Jokeria suunniteltaessa saksalaisten konsulttien ohjeissa lähtökohtana oli raitiotien sijoittaminen keskelle, ellei ole erityisiä perusteita toimia toisin. Saksalaisia suunnitteluperiaatteita on tässäkin ketjussa mainostettu

teme · 1 Elokuu 2010

late- sanoi:
Jos kiskot ovat reunassa, kaikenmoinen pihoihin ja pihoilta kääntyminen ja jalkakäytävälle suuntautuva huolto kulkevat kiskojen yli. Kiskot keskellä myös tuottavat vain yhden selkeän konfliktipisteen risteyksissä, mikä helpottaa risteysten ohjaamista.

Raide-Jokeria suunniteltaessa saksalaisten konsulttien ohjeissa lähtökohtana oli raitiotien sijoittaminen keskelle, ellei ole erityisiä perusteita toimia toisin. Saksalaisia suunnitteluperiaatteita on tässäkin ketjussa mainostettu

Eikö tämä nyt kuitenkin ole tapauskohtaista? Aika monella kadulla on hiljaisempi puoli, esimerkiksi Kaisaniemen puisto Siltasaarenkadulla, Mannerheimintien itäpuoli, Topeliuksenkadun länsipuoli on pitkät pätkät puistoa, jne. Ja toisaalta huoltoajon voi suorittaa sivukatujenkin kautta, osa niistä vaan olisi sitten umpikujia kiskojen kohdalla. Kuten täälläkin on moneen kertaan todettu, Helsingin kortteliväli on lyhyt eli se kyllä kestää jokusen umpikujan.

Otso Kivekäs · 1 Elokuu 2010

teme sanoi:
Eikö tämä nyt kuitenkin ole tapauskohtaista? Aika monella kadulla on hiljaisempi puoli

Toisaalta se hiljaisempi puoli on yleensä myös palvelun kannalta se hiljaisempi puoli, joten suurin osa matkustajista joutuu ylittämään koko tien. Etu keskikiskoihin verrattuna on silloin kyseenalainen.

Pätenee melko hyvin kaikkiin anatmiisi esimerkkeihin.

Knightrider · 1 Elokuu 2010

risukasa sanoi:
Muuten kyllä ihan normimeininki kolmosella. Omatkin kolmosen ajot menivät melkein tuohon tapaan.

Sama täällä! Muistan kerrankin kun olin vähällä myöhästyä laivasta, kun erehdyin kolmoseen astumaan. Lähdin oopperalta, tai siis astuin sisään, odotin että muutama turisti sai lippunsa ja muutama valokierto meni ja sitten lähdettiin liikkeelle.
Eniten aikaa kului kuitenkin Kampissa, jossa Fredrikinkadun pysäkille pääsy kesti 3 minuuttia ja poispääsy toiset. Ongelmana ei ollut mikään muu paitsi suojatietä ylittävät itsepäiset ihmiset, pitäisi saada tuohon valot että raitiovaunun alle ryntääminen olisi laitonta

Ratikka pysähtyi suojatielle ennen pysäkkiä, koska siinä kulki ihmisiä. Ihmisvirta ei loppunut eikä kukaan ollut huomaavinaankaan ratikkaa.
Juuri kun näytti että nyt pääsisi niin joku vielä säntää suojatielle ja kun huomaa ettei raitiovaunu enää voi tehdä mitään niin kävelee oooikein rauhallisesti yli

Sitten toiseen asiaan,

late- sanoi:
Jos kiskot ovat reunassa, kaikenmoinen pihoihin ja pihoilta kääntyminen ja jalkakäytävälle suuntautuva huolto kulkevat kiskojen yli.

tämä on hoidettavissa täydellisillä valoetuuksilla. Ei haittaa jos pysäkin takia on pitkä etuus kun pääkatua pääsee sekä siltä/sille pääsee raitiovaunusta riippumatta kaikkialta paitsi tältä pikkukujalta. Minusta raitiovaunun valitsisi selvästi useampi jos se kulkisi bussien tapaan reunassa, varsinkin Mäkelänkadun tyyppisissä paikoissa. Jos siellä huomaat raitiovaunun saapuneen, et enää ehdi kyytiin kun pitäisi ylittää pääkatu päästäkseen keskelle.

Elmo Allen · 1 Elokuu 2010

Otso Kivekäs sanoi:
Toisaalta se hiljaisempi puoli on yleensä myös palvelun kannalta se hiljaisempi puoli, joten suurin osa matkustajista joutuu ylittämään koko tien.

Jos kiskot ovat tien keskellä, joutuu jokainen matkustaja ylittämään puolikkaan tietä. Koska jalankulkuvalojen periaatteena on muutenkin tarjota aina kadun ylitys kokonaan, ei haittaa ole enempää kuin joitakin metrejä pidempi kävelymatka. Lisähyötynä jokin osa käyttäjiä välttyy ylitykseltä kokonaan.

Eikä risteävän henkilöautoilun kannalta hiljaisempi puoli silti välttämättä ole jalankulkijoiden kohteina pienempiarvoisempi. Esim. Mannerheimintien itäpuolelta löytyy Finlandia-talo, Kisahalli, Olympiastadion, Kansallisooppera ja jäähalli. Hiljaisemman puolen tekeminen taas monesti saattaisi tarkoittaa vain risteävien sivukatujen sulkemista päätieltä ja ohjaamista kokoojakaduille. Esim. Mannerheimintiellä itäpuolen kaikki sivukadut oopperan pohjoispuolella voisi hyvin sulkea ja ohjata reitti Urheilukadun kautta. Se ei kuitenkaan tee Mannerheimintien itäpuolesta erityisesti vähempiarvoista kohdetta ratikan käyttäjien kannalta. Länsipuolella tulee Topeliuksenkadun ja Runeberginkadun joukkoliikennekäytävä niin nopeasti vastaan, että länsipuolella on jotakuinkin yhtä kapea siivu raitiovaunujen tärkeintä palvelualuetta kuin itäpuolellakin.

teme · 2 Elokuu 2010

Otso Kivekäs sanoi:
Toisaalta se hiljaisempi puoli on yleensä myös palvelun kannalta se hiljaisempi puoli, joten suurin osa matkustajista joutuu ylittämään koko tien. Etu keskikiskoihin verrattuna on silloin kyseenalainen.

Pätenee melko hyvin kaikkiin anatmiisi esimerkkeihin.

Totta ja ihan hyvä pointti. Mutta jos miettii vaikka Mannerheimintietä, jossa on joka tapauksessa jalankulkijavalot autokaistojen yli, niin onko sillä nyt niin eroa käveleekö neljän vai kahden kaistan yli?

risukasa · 5 Elokuu 2010

Eilen illalla toimivat muuten Teollisuuskatu - Traverssikuja -risteyksen valot paljon paremmin kuin aiemmin. Viimeksi kun ajoin ysiä, seistiin aina puoli minuuttia Traverssikujalla valoissa, nyt ajoin kuusi kierrosta eikä ollut tarvetta pysähtyä kertaakaan, hidastaa kyllä piti pari kertaa aika paljon. Mutta myös valo Jämsänkadulle toimi allossa edellisen valon kanssa. Onkohan muuttuneilla aikatauluilla vaikutusta asiaan, kun toisen suunnan vaunu tuli yleensä Jämsänkadun risteyksessä vastaan.

Tuossa olisi kyllä yksi risteyskompleksi, jossa nollaviive olisi pikkuhomma koodata ainakin aamuruuhkan ulkopuolella, koska aina kun tuolla seistiin se 30-45 sekuntia, niin risteyksestä meni läpi sormin laskettava määrä autoja.

teme · 13 Elokuu 2010

Nelosen kyydissä matkalla Munkkiniemeen, Kisahallin jälkeen tämä jotenkin kulkee, mutta muten palo pitkästä aikaa hermot. Nelonen seisioi kuusi (6!) kertaa valoissa ja paikoin pitkään välillä Lasipalatsi-Kisahalli, valoja oli laskujeni mukaan kahdeksan. Suurin osa noista seisahduksista täysin naurettavaa pelleilyä jolle ei ole mitään perustetta:

1. Hesperian puiston pysäkillä seistään kun jalankulkijavalo on vihreä. Viereisellä autokaistalla se on punainen. Täh?

2. Pitkä seisonta sekä Lasipalatsin pysäkiltä lähdettäessä että uudestaan seuraavissa valoissa 20 metrin päässä Arkadiankadulle kääntyvien valoissa. Onko se nyt ihan mahdotonta saada valot joidenka väli on lyhyempi kuin pitkän ratikan toimimaan yhdessä?

3. Mannerheimintie seistiin pari kertaa kun kuljettaja ei viitsinyt raapaista viereisestä leveästi pysähtyneestä autosta peiliä. Menisikö kaupunki konkurssiin jos sen sulkuviivan tilalle laittisi kiveyksen?

4. Ylipäänsäänsä, se välipala oli aika täynnä eli varmaan toistasataa matkustajaa. Niitä autoja joidenka kulkemisen takia pysähdyttiin ei ollut edes toistakymmentä.

5. jÄRKI!

Ferrivia strataria · 13 Elokuu 2010

Mannerheimintie seistiin pari kertaa kun kuljettaja ei viitsinyt raapaista viereisestä leveästi pysähtyneestä autosta peiliä. Menisikö kaupunki konkurssiin jos sen sulkuviivan tilalle laittisi kiveyksen?

Olisko sitten parempi jos seistäisiin sit siinä täyttelemässä kolaripapereita? Ja joo, toi kivetys olisi paljon tehokkaampi... Muutenkin noissa liikennevaloissa olis hiukan tuunaamista, esimerkiksi juuri tuo hesperian pysäkki ykkössuuntaan... :/

risukasa · 13 Elokuu 2010

teme sanoi:
3. Mannerheimintie seistiin pari kertaa kun kuljettaja ei viitsinyt raapaista viereisestä leveästi pysähtyneestä autosta peiliä. Menisikö kaupunki konkurssiin jos sen sulkuviivan tilalle laittisi kiveyksen?

Valitettavasti tuoreimmilla korotetuilla radoilla ei ole raiteen ja ajoradan väliin jätetty peilitilaa muutenkaan. Ja kanttarin korkeuskin on sitä luokkaa, että 5cm lumituisku riittää peittämään sen huomaamattomaksi.

Safka · 14 Elokuu 2010

teme sanoi:
1. Hesperian puiston pysäkillä seistään kun jalankulkijavalo on vihreä. Viereisellä autokaistalla se on punainen. Täh?

Suurempi ongelma on se, että kun vaunu saapuu pysäkille, on valot vielä nuolella.
- jos matkustajavaihto on suurta, niin ko. valoista ei ehdi ja joutuu odottamaan seuraavia, jolloin ei myöskään ehdi seuraavista Oopperan valoista
- jos pysäkistä selviää nopeasti, tai jos ei ole tarvetta pysähtyä lainkaan, noista valoista ehtii samoin kuin Oopperan risteyksestä
Ja edellämainitusta on tietysti seurauksena suuri hajonta ajoajoissa. Ratkaisuna olisi joko täysetuisuus tai sitten koko valojen poisto tuosta päästä pysäkkiä (kannatan.)

teme sanoi:
2. Pitkä seisonta sekä Lasipalatsin pysäkiltä lähdettäessä että uudestaan seuraavissa valoissa 20 metrin päässä Arkadiankadulle kääntyvien valoissa. Onko se nyt ihan mahdotonta saada valot joidenka väli on lyhyempi kuin pitkän ratikan toimimaan yhdessä?

Jos Lasipalatsilta lähtee heti valojen vaihduttua, pääsee suht sujuvasti seuraavalle pysäkille. Jos valoista myöhästyy jonkin verran, ehtii seuraava valo vaihtua. Seurauksena – –

Nakkiputka · 15 Elokuu 2010

Safka sanoi:
Suurempi ongelma on se, että kun vaunu saapuu pysäkille, on valot vielä nuolella.
- jos matkustajavaihto on suurta, niin ko. valoista ei ehdi ja joutuu odottamaan seuraavia, jolloin ei myöskään ehdi seuraavista Oopperan valoista
- jos pysäkistä selviää nopeasti, tai jos ei ole tarvetta pysähtyä lainkaan, noista valoista ehtii samoin kuin Oopperan risteyksestä
Ja edellämainitusta on tietysti seurauksena suuri hajonta ajoajoissa. Ratkaisuna olisi joko täysetuisuus tai sitten koko valojen poisto tuosta päästä pysäkkiä (kannatan.)

Olen tässä yrittänyt miettiä koko prosessia ns. alusta lähtien ja päätynyt seuraavaan ajatusketjuun: Viimeistään Kansallismuseon pysäkiltä lähdettäessä annetaan Hesperian puiston pohjoisen suojatien valoille käsky:"Täältä on tulossa raitiovaunu, vaihtakaa S-valo raitiovaunulle heti kun pysäkillä oleva raidevirtapiiri (tms.) varautuu." Samalla (l. viimeistään tässä vaiheessa) annetaan Oopperan risteyksen valoille ilmoitus, että raitiovaunu on tulossa etelästä, varautukaa n sekunnin päästä aloittamaan valo-ohjelma x. Vaunun tullessa Hesperian puiston pysäkille raitioradan ylittävät valot siis vaihtuvat vihreälle (tai pysyvät pimeänä, jos ko. suojatiellä on Varova-valot) ja vaunulle syttyy S-opaste, joka kestää ennalta määritellyn ajan.

Hieman ennen ennalta määriteltyä aikaa vaunulle syttyy ns. Türen-valo eli ilmoitus raitiovaunun kuljettajalle, että hän voi sulkea vaunun ovet ja lähteä liikkeelle pysäkiltä. Tarkoitus olisi, että tämä opaste annetaan siinä vaiheessa, kun seuraavista liikennevaloista, eli Oopperan risteyksen valoista pääsee samantien läpi. Vaatinee tosin sen, että Oopperan risteyksen valo-ohjauksessa ei käytetä "ennakoimattomia" vaiheiden aiennuksia ja pidennyksiä, vaan ylimääräisiä vaiheita sen sijaan.

teme · 15 Elokuu 2010

Ferrivia strataria sanoi:
Olisko sitten parempi jos seistäisiin sit siinä täyttelemässä kolaripapereita? Ja joo, toi kivetys olisi paljon tehokkaampi... Muutenkin noissa liikennevaloissa olis hiukan tuunaamista, esimerkiksi juuri tuo hesperian pysäkki ykkössuuntaan... :/

Ei tietenkään pidä kolistella peilejä ja ongelma on tietenkin siinä ettei ole tarpeeksi leveää kaistaa ja siinä kunnon kivetystä. Esteettisesti joku istutus voisi olla vinkeä, vaikkei haluttaisi tehdä ruohorataa niin voihan siihen tehdä sellaisen korotetun ruohoreunan. Minusta ne Hesperian pysäkin jalankulkijavalot joutaa pois samoin kuin koko suojatie pysäkin yli, ei niitä valoja kiskojen yli pysäkillä noudateta kuitenkaan. Se Stockan edustan ratkaisu on erittäin hyvä.

---------- Viesti lisätty kello 19:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:14 ----------

Safka sanoi:
Jos Lasipalatsilta lähtee heti valojen vaihduttua, pääsee suht sujuvasti seuraavalle pysäkille. Jos valoista myöhästyy jonkin verran, ehtii seuraava valo vaihtua. Seurauksena

Onkohan niille Arkadian- ja Postikadulle kääntyville pakko olla valoja lainkaan? Minusta tällainen saattaisi toimia, ei ole tosin ihan maailman yksinkertaisin viritys: Tehdään siitä liikenneympyrä. Valot on Arkadiankadun päässä, Postikadun päässä, jne. kumpaankiin suuntaan suojateitä varten ja ratikalle on jokerivalo. Myös ympyrä sisään voisi kulkea suojatie, itseasiassa pysäkki voisi olla ympyrän sisällä. Kiskojen yli ole jalankulkijavaloja vaan korkeintaan Varova. Ympyrän liikennemäärää säädellään valoilla jottei se tukkeudu.

ultrix · 25 Elokuu 2010

teme sanoi:
Ei tietenkään pidä kolistella peilejä

Mannerheimintien ja muidenkin katujen erillisistä raitiovaunukaistoista pitäisi tehdä juridisesti rautateitä, jolloin ei ole HKL:n ongelma, jos ATU:n sisällä on jotain sinne kuulumatonta.

risukasa · 25 Elokuu 2010

ultrix sanoi:
Mannerheimintien ja muidenkin katujen erillisistä raitiovaunukaistoista pitäisi tehdä juridisesti rautateitä, jolloin ei ole HKL:n ongelma, jos ATU:n sisällä on jotain sinne kuulumatonta.

Toki ongelma on edelleen HKL:n siltä osin, että vaunun maalaamiseen, kylkivalojen uusimiseen yms. kuluvat rahat pitää päästä laskuttamaan vahingon aiheuttajan vakuutuksesta.