Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Täällä on esitetty hyviä parannuskeinoja raitioliikenteen nopeuttamiseen, ja näitä keinoja voitaisiin siinä ohessa käyttää myös muun liikenteen sujuvoittamiseen, jos haluttaisiin (mutta sehän ei käy, koska varsinkaan kumipyöräliikenne ei saa olla sujuvaa…)

Lakipykäliä voidaan muuttaa, jos vain oikeat tahot haluavat viedä asiaa eteenpäin.

Taidanpa sanoa, että lakipykäliä suurempi este vaikkapa raitioliikenteen nopeuttamiselle on yksityisen edun asettaminen yhteisen edun edelle. GT8N mainitsikin jo ”esteetikot”, jotka varmasti kauhistelisivat rautatiemäistä rataa ja järeitä ilmajohtoasennuksia ainoana perusteenaan heidän mielestään rumannäköisyys. Ja mikä älähdys tulisikaan, jos liikenteen nopeuttamiseksi lähekkäin olevista pysäkeistä toinen poistettaisiin. ”Ei käy kun MINÄ joudun kävelemään 100 metriä pidempään. Lähden kotoani tasan kaksi minuuttia ennen aikataulunmukaista pysäkkiaikaa. Enhän minä sitten enää ehdi ratikkaan…” Ihan sama juttu liikennevalojen kanssa. Liikennevaloja on Helsingissä aivan liikaa! Monesti on kuultu ihmettelyä: ” Miten näin pienillä automäärillä saadaan näin tukkoinen liikenne?” No, olisi syytä ottaa ainakin ratikoiden kulkua haittaavat liiat liikennevalot pois, jos ja kun niitä ei haluta tai osata saada sujuvasti toimiviksi. Tässäkin törmätään ongelmaan, että joku alkaa valittamaan vaikkapa jonkun suojatien valojen poistosta. ”Ei tästä voi enää yli mennä enkä halua kävellä 50 metrin päässä olevaan valo-ohjatulle suojatielle” ”Ei minun lapsiani saa kävelyttää kauemmas valo-ohjatulle suojatielle, kyllä minun lapseni tarvitsevat liikennevalosuojatien juuri tähän!”
Mahtaako muualla maailmassa olla tilanne tämä? Ainakin kokonaisuutena toimivampia liikennejärjestelyitä muualla saadaan aikaan.
Joten olisi syytä päättävässä asemassa olevien painottaa yhteistä etua ja kokonaisuuden toimivuutta eikä kuunnella joitain nimbyjä ja aina kaiken jarruina olevia asukasyhdistyksiä. Eihän se varmaankaan käy, ettei oma lehmä mene ojaan…
 
Samalla on syytä miettiä onko oikeasti mitään järkeä pitää Paciuksenkadulla sekä Meilahdentien että Paciuksenkaaren pysäkkiä, jotka ovat melko lähekkäin. Lopetetaanko jompikumpi, tehdäänkö puoleenväliin uusi molempia korvaava pysäkki vai säilytetäänkö nykytilanne? Niin, pysäkit ovat muuten sitten 60m pitkiä, jotta kaksinajo on mahdollista.

Pysäkeille tietenkin z-tasoristeys ja mahdollisesti keltaiset vilkkuvalot. Lisäksi raitiovaunun kuva kolmioon kertomaan raitiovaunun etuoikeudesta jalankulkijaan nähden. Autoille puolestaan tasoristeyksenmerkit sekä mahdollisesti puomejakin vilkkaisiin risteyksiin. Tullaanhan raitiotiellä ajamaan hetkellisesti jopa 80km/h, sillä (eristetyllä) rautatiellä ei ole kadun nopeusrajoitukset voimassa.
Tämä on paikka jonne voisi sopia vähän raskaampi ratkaisu. Selitän muutaman ongelmakohdan kautta:
- Pysäkki palvelee myös Meilahden asuinaluetta. Kuusitieltä on hankalakulkuinen pudotus alas. Esimerkiksi jos Kuusitieltä haluaa Pasilaan niin esimerkiksi Reittioppaan mukaan tämä menee niin että kävellään 58:lle.
- Toisella puolella Paciuksenkatua ei ole oikeastaan muita merkittäviä kohteita kun Allergiasairaala. Joka on harvinaisen jyrkän tien takana mäen päällä. Naureskelin tätä yhdellä astmaatikolla että mitäköhän siinä oikein on ajateltu, ja tuli aika jyrkkä kommentti että se ei ole mikään vitsi, sitä mäkeä ihan oikeasti puskee vakavasti astmaattisia naama punaisena ylös.
- Lehdessä oli juttua siitä Englantilaista koulun opettajille on kortti jolla saa tilattua pidennetyt vihreät, oppilaat käy ulkoilemassa Seurasaaren suunnassa. Mielenkiintoista tässä se että kun haastatelluilla autoilijoille selitettiin miksi niissä valoissa seisotaan niin pitkään lähes kaikki kannattivat, vaikka aiemmin pitivät pidennettyjä vihreitä huonona ideana.
- Paciuksenkadun ja Allergiasairalaan välissä on noin 300 metriä pitkä ja 25 - 30 leveä parkkipaikka, tuolle löytyis varmaan parempaakin käyttöä.


Eli tehdään näin:
1) Paciuksenkadun pysäkin jälkeen kiskot lähtevät nousemaan ilmaratatyyppisesti niin että Meilahdentien kohdalla muodostuu alikulku. Tämä helpottaa myös Paciuksenkadaun ylitystä (se koulu).
2) Meilahden pysäkki siirtyy Paciuksenkadun mäkeen, se on suorassa tasossa mutta korkeammalla kuin autokaistat.
3) Pysäkille tehdään Paciuksenkadun itäpuolen kaistat ylittävä silta Kuusitieltä, eli se päättyy samaan tasoon kuin pysäkki.
4) Toiselta puolen pysäkkiä menee Allergiasairaalan suuntaan myös kävelysilta uuden korttelin läpi.
5) Se uusi kortteli Paciuksenkadun länsipuolelta josta on katettu kävely-yhteys ratikkapysäkille on noin 20 000 neliötä, eli 1 000 työpaikkaa tai 500 asukasta. Tuo on myös sellaiset 20 - 30 miljoonaa rahaa rakennusoikeudesta millä mällätä.
6) Jos ne poistuvat 100 - 200 parkkipaikkaa korvataan hallilla niin tuo on 3 - 10 miljoonaa.
 
Millä perusteella JKV-pakko on sääntöidiotismia?

JKV on liian raskas järjestelmä raitioliikenteen tarpeisiin. BOStrabissakin on todettu, että nopeuksissa 70km/h ja alle on kulunvalvonta raitioliikenteelle turha menoerä. Kun vauhtia on 80km/h ja ylöspäin, riittää Indusin tapainen kevyt kulunvalvonta mainiosti.

Bussikaistojen sääntömuutokset muuten tekivät nyt karhupalveluksen raitioliikenteelle. Kun homma piti kusta juosten, niin yksityisliikennettä pitkällä sillalla ei tajuttu kieltää samalla. Nyt on sitten raitiovaunujen kaista täynnä autoja myös ruuhka-ajan ulkopuolella. Näin se raitioliikenne vaan nopeutuu nopeutumistaan...
 
Eli tehdään näin:...
Erittäin hyvä suunnitelma! Mutta sitä ei voi toteuttaa Suomen erityisolosuhteissa. Sillalla olevalla pysäkillä tuulee ja pyryttää niin, että raitioliikenne on keskeytettävä vähän väliä. Kävelysiltoja ei voi tehdä, koska katetulle kävelysillalle ei mahdu ajamaan 3,5 metriä leveällä 16 tonnin kauhakuormaajalla, joka on välttämätön talvikunnossapidon kannalta. Ratikkasillalla tulee voida ajaa paloautoilla ja ambulansseilla, mutta ne eivät pääse sinne pelkkiä kävelyreittejä pitkin. Ja jos tehdään eritasoliittymä, sinne on voitava päästä ajamaan myös autoilla, koska muuten autoliikenne tukkeutuu. Nykyisen parkkipaikan päälle ei voi rakentaa asuin- tai toimistotaloa, koska silloin autoilijat joutuvat edelleen kiipeämään sitä jyrkkää mäkeä allergiasairaalaan, eikä autoilijoita saa palvella huonommin kuin joukkoliikenteen käyttäjiä. Niin, ja myöskään bussimatkustajat eivät saa mitään hyötyä tuosta järjestelystä, joten sitä ei kannata tehdä. Sen sijaan suunnittelemme Töölön metroa ja Pisararataa, joiden asemilta pääsee myös allergiasairaalaan ainakin liityntäliikenteellä, joten tällaiset järjestelyt eivät ylipäätään ole mitenkään tarpeellisia.

Antero

PS: Tämä ei ollut sarkaismia, sillä kaikki edellä mainitut selitykset löytyvät mm. HS:n joukkoliikenneuutisoinnista eri hankkeiden yhteyksistä.
 
Mun mielestäni nelosen linjan nooeuttamiseksi Meilahden ja Munkan välillä ei tarvitse tehdä muuta kuin:
- Vähentää pari pysäkkiä
- Kieltää autoilta kadun Paciuksenkadun poikki ajo ja vasemmalle kääntyminen Paciuksenkadun varrella.. Autot joutuisivat käymään kauempana kääntymässä jos haluaa eri suuntiin kuin oikealle mutta niin joutuu muissa maailman suurkaupungeissa usein myös jos kadun keskellä kulkee (pika-) raitiotie.

Mutta yksi asia mitä toivoisin että tehtäisiin keskustassa olisi että eliminoitaisiin sellaiset tilanteet mikä sattui tällä viikola jo pari kertaa, että kuorma-auto vetää ilmajohdot alas ja saa aikaan monen tunnin liikennekaaoksen koko keskustassa.

Mitä minä ehdottaisin olisi ajokielto päiväsaikaan kuorma-autoille keskustan ruuhkaisimmilla ja tärkeimmillä kaduilla jos mahdollista, ja jos ei, koko raitiotien pistämistä tunneliin keskustassa. Vaikka se viimeksimainittu ratkaisu vaikuttaa kerettiläiseltä niin itse olen vakuuttunut että pitkällä aikavälillä siitä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Raitiovaunuilel sattuu nykyisin nin usein onnettomuustilanteita kekustassa ja vaikka syyllinen on harvoin raitiovaunu itse, niin onnettomuuskien vaikutukset haijastuvat koko liikenteeseen ja järjestelmän luotetavuus kärsii.

t. Rainer
 
Antero, sitä ei voi tehdä kaupunkikuvallisista syistä, silta rikkoo eheän motarilinjan. Ja jos et tätä ymmärrä niin sulla on väärä kaupunkuva. :)

Rainer, miten olisi sellainen järeä teräspalkki lankojen korkeudella muutamassa strategisessa kohdassa ennen ajolankoja?
 
T
Taidanpa sanoa, että lakipykäliä suurempi este vaikkapa raitioliikenteen nopeuttamiselle on yksityisen edun asettaminen yhteisen edun edelle. GT8N mainitsikin jo ”esteetikot”, jotka varmasti kauhistelisivat rautatiemäistä rataa ja järeitä ilmajohtoasennuksia ainoana perusteenaan heidän mielestään rumannäköisyys.

Onhan täälläkin 339-DF kritisoinut Arabianrannan rautatiemaisia ajolankaripustuksia rumiksi. Esim. Helsinginkadulle moiset sopisivat mainiosti. Nykyään sitten ajellaan pyykkinaruilla.
 
Onhan täälläkin 339-DF kritisoinut Arabianrannan rautatiemaisia ajolankaripustuksia rumiksi. Esim. Helsinginkadulle moiset sopisivat mainiosti.

Pitikö Arabianrannan suunnassa olla jotain muotoiluosaamista? Mallia voisi ottaa vaikka Pariisista (Antero A:n ottama kuva). Suomessa pystytettiin aikanaan vissiin ensimmäisten joukossa maailmassa muotoilijan suunnittelemia sähkönsiirtolinjan tolppia Turun Hirvensaloon. Luulisi, että ajatuksen myyminen design-pääkaupungin ajolankaripustusten pylväisiin ei olisi ylivoimaista.
 
Rainer, miten olisi sellainen järeä teräspalkki lankojen korkeudella muutamassa strategisessa kohdassa ennen ajolankoja?
Jos ovat riittävän kestäviä niin miksi ei?

Toinen ratkaisu joka tuli mieleen olisi että vaunut ottaisivat virran niissä strategisissa risteyksissä katuun upotetuista virtakiskoista. Sellaisia on kuulemma kehitetty joissa virta on kytkettynä niihin vain sillloin kun vaunu on juuri kohdalla. Ratkaisu tosin maksaisi varmaan aika paljon jos laitteet pitää asentaaa kaikkiin vaunuihin, mutta virtakiskoja voisi käyttää myös historiallisessa keskustassa ja muualla jossa ulkonäöllä on merkitystä.

t. Rainer
 
Toinen ratkaisu joka tuli mieleen olisi että vaunut ottaisivat virran niissä strategisissa risteyksissä katuun upotetuista virtakiskoista. Sellaisia on kuulemma kehitetty joissa virta on kytkettynä niihin vain sillloin kun vaunu on juuri kohdalla. Ratkaisu tosin maksaisi varmaan aika paljon jos laitteet pitää asentaaa kaikkiin vaunuihin, mutta virtakiskoja voisi käyttää myös historiallisessa keskustassa ja muualla jossa ulkonäöllä on merkitystä.

Akut ovat parempi ratkaisu. Ratikat saadaan kulkemaan lyhyitä matkoja akuillakin. Uuden kaluston olisi syytä olla sellaista, että se pystyisi kulkemaan lyhyitä matkoja ilman virtajohtoja. Silloin hankalammissa risteyksissä ei tarvittaisi ilmajohtoja ollenkaan.
 
Kaupsun listalla on vastaus aloitteeseen (Emma Kari, vihr.) raitiovaunujen liikennevaloetuuksien parantamisesta.
Kaupsun Lausunto sanoi:
Esteet siihen, että kaikki raitiovaunujen tulosuunnat eivät ole
nollaviivesuuntia, liittyvät pysäkkeihin ja lyhyisiin risteysväleihin.
Pysäkillä viipymisajan ennuste ei vilkkailla pysäkeillä aina osu oikeaan,
jolloin liikennevaloetuus ei toimi kunnolla. Lyhyiden risteysvälien takia
raitiovaunun ilmaisua ei saada riittävän etäältä, jolloin raitiovaunun
ajolupa ei ehdi alkaa ajoissa - erityisesti risteyksissä, joissa on pitkiä
suojateitä. Kolmas syy liittyy liikenteellisesti tärkeiden
pullonkaularisteysten ruuhkautumisalttiuteen, joka myös joskus voi
rajoittaa etuuksien tehokkuutta.
Nykyisiä raitiovaunujen liikennevaloetuuksia voidaan monessa
paikassa tehostaa. Tähän on paremmat mahdollisuudet kuin muutama
vuosi sitten:

1) Raitiovaunujen liikennevaloetuudet ovat yleisessä
mielipiteessä hyväksyttävämmät kuin vielä 10 vuotta sitten,
jolloin niitä vielä laajalti vastustettiin autoliikenteen
sujuvuuden heikkenemisen varjolla. Tästä syystä etuudet
olisivat nyt tehtävissä nykyistä tehokkaammiksi. Näin
olisikin tapahtunut, ellei voimavaroja olisi viime vuosina
suunnattu bussiliikenteen etuuksien laajentamiseen.



2) Yhteistyö Helsingin Seudun Liikenteen kanssa on
tiivistynyt. Erityisesti joukkoliikenteen ilmaisimien sijainnin
ja ominaisuuksien hallinta on selkiytynyt, mikä on
parantanut mahdollisuuksia etuuksien säätöön ja niiden
vaikutusten seurantaan.



3) Liikennesuunnitteluosastolla on käytettävissä uusia
työkaluja liikennevaloetuuskohteiden toiminnan
seurantaan. Aikaisemmin tämä oli mahdollista vain

kantakaupungin alueella ja silloinkin vain tiettyjen
liikennevalo-ohjauskojeiden avulla. Nyt etuuksien
vaikutuksia voidaan mitata HELMI-risteyslaitteen
keräämästä lokitiedostosta yhdellä kertaa monen viikon
ajalta.

4) Joukkoliikenne-etuuksien ohjelmoinnin hankinta
ostopalveluina on aiemmasta poiketen nykyään
mahdollista. Kahdeksan suuren suomalaisen kaupungin
yhteishanke JENKA on tuottanut vakioidun tavan toteuttaa
joukkoliikenteen etuudet tehokkaasti ja silti vähäisemmällä
työpanoksella verrattuna perinteisiin menetelmiin.
Helsingissä on kuluvan syksyn aikana otettu käyttöön jo
kaksi tämän uuden SYVARI - Synkronoitu vaiherinki -
ohjaustavan mukaista joukkoliikenteen etuuskohdetta.
Aivan ydinkeskustaan SYVARI ei kuitenkaan sovellu, vaan
siellä tarvitaan yhä pitkälle räätälöityä valo-
ohjaussuunnittelua.



5) Liikennesuunnitteluosasto on syyskuussa saanut liikenne-
ja viestintäministeriöltä poikkeusluvan raitiokiskosuojatien
kohdalla olevan uuden VAROVA-liikennevalojen
ohjaustavan laajentamiseen. Tämä uusi ohjaustapa, joka
on kehitetty yhdessä liikennelaitoksen kanssa ja on
käytössä esimerkiksi Lasipalatsin liikennevaloissa,
vähentää jalankulkijoiden vasten punaista valoa
kulkemista. Samalla sen avulla voidaan lyhentää
raitioliikenteen viivytyksiä ongelmallisilla suojateillä kuten
esimerkiksi Mannerheimintien ja Dunkerinkadun
risteyksessä.

Parhaillaan on valmistumassa Helsingin Seudun Liikenteen, Helsingin
kaupungin liikennelaitoksen ja Kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä
selvitys raitiolinjan 8 nopeuttamisesta. Selvityksessä on tarkasteltu
liikennevalojen ohella myös rakenteellisia liikennejärjestelyjä, joilla
liikennevaloissa syntyviä viivytyksiä voidaan vähentää. Vastaavia
selvityksiä on tarkoitus jatkaa muillakin linjoilla.

Kaiken edellä olevan perusteella liikennesuunnitteluosasto katsoo, että
raitioliikenteen liikennevaloetuuksien tehostamiselle on hyvät
edellytykset. Tätä varten liikennesuunnitteluosasto, Helsingin Seudun
Liikenne sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen raitioliikenne ovat
perustamassa yhteistä työryhmää raitioliikenteen liikennevaloetuuksien
kehittämiseksi.


Työryhmän tehtävä on selvittää raitioliikenteen kannalta eniten
viivytyksiä aiheuttavat risteykset, joissa kohtuullisella työmäärällä
raitiovaunujen viivytyksiä voidaan vähentää sekä toteuttaa tarvittavat
ohjelmointimuutokset. Tämän lisäksi työryhmän tulee aikaa myöten
tarkastella raitioliikenteen liikennevaloetuuksia laajempina
kokonaisuuksina siten, että pysäkkien välillä raitiovaunut eivät lainkaan
joutuisi pysähtymään liikennevaloihin. Tämä edellyttää paitsi
liikennevalojen ajoituksien ja etuuksien perusteellisia tarkistuksia, myös
paikoitellen rakenteellisia liikennejärjestelyjä, joilla liikennevalo-
ohjausta voidaan raitiovaunujen kannalta yksinkertaistaa ja siten
sujuvoittaa raitiovaunujen kulkua.
Koko lausunto, http://www.hel.fi/static/public/hel...altuuston_toivomusponnesta,_joka_koskee_.html

Ihan hyvältä tuo kuulostaa, se mitä minustaa vaan pitäisi myös miettiä on tapoja päästä valoista kokonaan eroon.

Aiheesta myös Soininvaaran blogissa, http://www.soininvaara.fi/2010/10/21/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista-21-10-2010/
 
Takaisin
Ylös