Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Tai sitten S-mutka-suojatie, jossa kaiteilla pakotetaan jalankulkijat varomaan ratikoita samalla tavalla kuin esim. joillain kevyen liikenteen tasoristeyksillä Kirkkonummen suunnalla.
 
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Tai sitten S-mutka-suojatie, jossa kaiteilla pakotetaan jalankulkijat varomaan ratikoita samalla tavalla kuin esim. joillain kevyen liikenteen tasoristeyksillä Kirkkonummen suunnalla.

Saksanmaalla käytetään paljon noita suojatietä, jotka eivät jatku suoraan yli vaan ne päättyvät kiskojen tullessa teräsaitaan.
Olen ollut jostain lukevani, että tälläisiä eu ei hyväksy ?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Kun ne varovat ei toimi kunnolla eikä kukaan tee mitään niiden toimivuuden parantamiseksi.

Varova-valoja on haluttu lähestyttävän hitaasti eli reippaasti alle 30 km/h nopeudella. Siltä kantilta ne toimivat kuten on suunniteltukin. Itsessään ajatus on hyvä, ja voisi toimiakin jos systeemi olisi varma ja myös muut Manskun valot toimisivat edes jotenkuten samalla periaatteella.
Manskun ongelma ei suinkaan ole nuo varovat, vaan Hesperian- sekä Dunckerinkatujen risteys. Maalle päin mentäessä noiden risteyksien ansiosta ratikka jää jopa 2 valokiertoa jälkeen oikeasta liikenteestä. (Huom! jos pysäkillä ei tarvii pysähtyä, niin ratikat kulkee muun liikenteen muassa. Tästähän sitä hajontaa kertyy: yhdestä risteysryppäästä jopa parin minuutin ero!)
Manskun eteläpää toimii perusvalokierrolla molempiin suuntiin melkoisen hyvin. Olisin melko halukas näkemään tilanteen, jossa etuuksista luovuttaisiin monilinjaisilla osuuksilla ja suunniteltaisiin täsmälliset valokierrot. Joukkoliikenne-etuus voisi rajoittua siihen, ettei S tule päin pärstää 10 metriä ennen risteystä.
 
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Varova-valoja on haluttu lähestyttävän hitaasti eli reippaasti alle 30 km/h nopeudella. Siltä kantilta ne toimivat kuten on suunniteltukin.
Tarkoituksenako siis on todella hidastaa ja kangistaa ratikkaliikennettä? Logiikka ontuu siinä, että ratikoissa on (onneksi) pätevät ja ammattitaitoiset kuljettajat toisin kuin viereisellä kaistalla. Jos äänettömyys on ongelma, kilkatettakoon nykyistä enemmän kelloa suojateitä ja pysäkkejä lähestyttäessä.
 
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Tarkoituksenako siis on todella hidastaa ja kangistaa ratikkaliikennettä? Logiikka ontuu siinä, että ratikoissa on (onneksi) pätevät ja ammattitaitoiset kuljettajat toisin kuin viereisellä kaistalla.

Kyllä näin on eli parannusta ei liene odotettavissa. Hyvien vauhtien luonnollisella hidastuksella(* ei pysäkille pääse vaan ennen valoja pitää jarruttaa ja sitten valojen vaihduttua taas vähän kiihdyttää.

*) Kansallismuseon pysäkki lienee ratikkaverkon pysäkeistä ainoa, joka on nyppylän päällä. Sinne seisahtuminen kävisi siis vähäisellä virran kulutuksella, mutta pysäkille saapuminen on tehty hankalaksi.

Jos äänettömyys on ongelma, kilkatettakoon nykyistä enemmän kelloa suojateitä ja pysäkkejä lähestyttäessä.

Kyllä se varova itsessään pitää riittävää meteliä ;)
Mutta älä muuta sano. Mun kokemuksien perusteella ratikkakaistan yli mennään surutta ja usein katsomatta. Sen sijaan autokaistojen yli katsotaan tarkkaan eikä välttämättä mennä vielä edes vihreen palaessa. Mitä siis niillä ratikkaratain ylittävillä valoilla on tekoa, kun ei niitä noudata mikään määriteltävissä oleva jalankulkijayhmä?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Taas taas kerran: kuinka paljon helpompaa olisi, jos raitiotie Mannerheimintiellä kulkisi itäreunalla eikä keskellä katua. Ei olisi mitään tarvetta yhteensovittaa autoliikennettä ja raitiotieliikennettä. Tämä olisi mun mielestä pikaraitiotieliilkennettä: Oopperan ja Lasipalatsin välillä raittiotieliikenne kokonaan omalla väylällään. Silloin pysäkkivälikin voitaisiin miettiä kokonaan irrallaan risteysten valokierroista.
 
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Saksanmaalla käytetään paljon noita suojatietä, jotka eivät jatku suoraan yli vaan ne päättyvät kiskojen tullessa teräsaitaan.
Olen ollut jostain lukevani, että tälläisiä eu ei hyväksy ?
Jos niitä rakennetaan bussikaistan takia Tampereella, niin miksei raitiovaunukaistan takia Helsingissä?
 
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Jos niitä rakennetaan bussikaistan takia Tampereella, niin miksei raitiovaunukaistan takia Helsingissä?
Mielenkiintoista, Helsingissä kuulee sitäkin että ne olisivat jotenkin laittomia. Olisiko esimerkkejä?

---------- Viesti lisätty kello 9:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:19 ----------

Kyllä se varova itsessään pitää riittävää meteliä ;)
Mutta älä muuta sano. Mun kokemuksien perusteella ratikkakaistan yli mennään surutta ja usein katsomatta. Sen sijaan autokaistojen yli katsotaan tarkkaan eikä välttämättä mennä vielä edes vihreen palaessa. Mitä siis niillä ratikkaratain ylittävillä valoilla on tekoa, kun ei niitä noudata mikään määriteltävissä oleva jalankulkijayhmä?
Tämähän tässä nimenomaan on tyhmintä. Paras suojatie kiskojen yli on Stockan pääoven edessä. Siinä ei ole suojatietä eikä valoja, ja hyvin toimii.
 
Vielä VAROVA:sta. Ne muistaakseni myytiin aikoinaan nopeuttamaan ratikkaliikennettä, mutta vaikutus on täysin päinvastainen. Missään kohdassa VAROVA ei ilmeisesti anna muusta valokierrosta poikkeavaa etuutta, eli sillä onkin vain jarruttava vaikutus. Lisäksi VAROVAn ääni peittää alleen ratikan äänikellon, mikä on ilmeinen vaaratekijä. Yhdyn edelliseen, että paras suojatie olisi ei suojatietä ollenkaan kuten Stockan kohdalla on.
 
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Kiitos, varsinkin toi viimeinen on mielenkiintoinen koska siinä on ilmeisesti jalankulkijavalot?

Itse asiassa niissä kaikissa on jalankulkijavalot autokaistojen ylitse, mutta bussikaista ylitetään ilman valoja.
 
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

rakennusviraston vastustuksen vuoksi.

Mahtaako syynä olla puhtaanapito, kun ei pääse koneella suoraan yli?
Eiköhän nuo suojatiet ole turvallisempia kaikille osapuolille ja keskelle riittää jonkun tapaiset vilkkuvalot.

Manskulla kannattaisi kokeilla!
 
Takaisin
Ylös