Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Eikö Mannerheimintien ja Kaivokadun risteystä auttaisi eniten se, että vaunut ajaisivat siinä suoraan risteyksen poikki? Etelään kääntyvät linjat (ensi syksystä alkaen 3B ja 6) voisi ohjata Kruununhaan kautta, jos ei niille voi rakentaa yhdysrataa reitille Rautatientori - Keskuskatu - Aleksi.

Miten Etelä-Helsingistä päästäisiin tuon jälkeen hyvin liitynnällä juniin, metroon tai busseihin? Kolmosten ja kuutosen eteläisistä käyttäjistä aika suuri osa vaihtaa muihin liikennevälineisiin Kaivokadun ympäristössä. Vaikka kävelijöitäkin keskustassa toki riittää, merkittävä osa asuinalueista on kuitenkin niin kaukana Kaivokadusta, että myös liityntäliikennettä tarvitaan.
 
Sotkuista tulee ...

No kolmonen on numeroitava joka tapauksessa kakkoseksi ja kolmoseksi.
Onhan meillä edelleen käytössä Arkadian rata, kyllä sinne yksi Töölön linjoista joutaa.

Siitä on lähdettävä, että keskustan auto- ja bussiliikennettävä on edelleen vähennettävä.

Onpa jossain keskieuroopan kaupungeissa korotettu ratiovaunu jalustalle.
Miten olisi pitkä silta joka alkaisi Simonkadun mäestä, päättyen Kaisaniemen mäkeen.
Makkaratalon parvi levennettäisiin raitiovaunupysäkiksi. ;)

"no vitsi vitsi - haitaaks se"
 
Viimeksi muokattu:
Miten Etelä-Helsingistä päästäisiin tuon jälkeen hyvin liitynnällä juniin, metroon tai busseihin? Kolmosten ja kuutosen eteläisistä käyttäjistä aika suuri osa vaihtaa muihin liikennevälineisiin Kaivokadun ympäristössä. Vaikka kävelijöitäkin keskustassa toki riittää, merkittävä osa asuinalueista on kuitenkin niin kaukana Kaivokadusta, että myös liityntäliikennettä tarvitaan.
No eihän tuo Keskuskadun ja Kaivokadun risteys kovin kaukana junista ja metrosta ole, Rautatientorin busseja jopa lähempänä kuin nykyinen pysäkki. Vai onko tässä jokin ongelma, jota en ymmärrä?

Edit: Siis jos 3B ja 6 ajaisivat Aleksi - Kruununhaka -reittiä, niin tosiaan jäisi vähän kauemmas rautatieasemasta. Stockan edestäkään matka ei ole ihan hirveä, mutta toki jonkinlainen. Etelä-Helsingistä pääsisi silti lähemmäs länsipuolen busseja raitiovaunulla 10 ja itäpuolen busseihin sekä metroon jatkamalla ratikan kyydissä Hakaniemeen.
 
Viimeksi muokattu:
Jo valmistuneen selvityksen toimenpidekorteistakin tietääkseni vain yksi on tällä hetkellä menossa toteutukseen ja sekin vain siksi, että kadulla tehdään muita isompia toimenpiteitä.

Oheisesta linkistä löytyy Mechelininkadun pyörätiesuunnitelman piirustus, jossa näkyy myös samalla tehtävä raitiopysäkkien yhdistäminen Arkadiankadun risteykseen. Mechelininkadun pyörätiesuunnitelman kustannusennuste on 2,7 milj. euroa, mistä raitiovaunupysäkkimuutosten osuus on noin 150 000 €. Kun alueella kerta aletaan työskennellä, samaan urakkaan voisi vielä ympätä kasin kehittämisohjelmaan kuuluvat Caloniuksenkadun ratikkakaistat. Viime kevään rapparissa työn kustannuksiksi oli arvioitu noin 100 000 e. Sammonkadun suojatien porrastusta ei puolestaan tulla tekemään, koska siksakki ei HKR:lle kelpaa.

Huvittavana yksityiskohtana mainittakoon, että viime syksynä Caloniuksenkadulla tehtiin kadun molemmissa reunoissa kaivuutöitä, jolloin kaikki katukivet jalkakäytävän ja ajokaistan erottava reunakivetys mukaan lukien revittiin pois. Samassa yhteydessä olisi onnistunut naurettavan helposti suunniteltu jalkakäytävien kaventaminen, jotta tilaa saadaan raitiokaistoille. Katu koottiin kasaan kuitenkin tismalleen samanlaiseksi kuin ennen kaivantoja.
 
Omakaupunki uutisoi liikenteen nopeuttamisesta.

Tässä sama juttu, kun linkki kuitenki häviää:
omakaupunki.fi sanoi:
Ratikka 8:lta häviää pari pysäkkiä
Jos Espoo, Vantaa ja Helsinki saavat rahoituksen järjestymään, parin seuraavan vuoden aikana bussien ja ratikoiden kulku nopeutuu eri puolilla pääkaupunkiseutua. Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus käsittelee tiistaina lukuisten pienten remonttien ja investointien ohjelmaa.

Yksi keskeisistä tavoitteista on ulottaa Helsingistä tuttu liikennevalo-ohjaus myös Espooseen ja Vantaalla. HSL aloittaa tänä vuonna Espoossa risteyskohtaisen suunnittelun, jolloin valo-ohjauksessa tarvittavien paikannuslaitteiden asennus voisi alkaa busseissa vuonna 2014. Bussireiteistä valoetuuksia kaivataan ainakin Lintuvaarantielle, Nihtisiltaan, Espoontielle ja Kirkkokadulle.

Vantaalla tehdään ensin kokonaisselvitys joukkoliikenteen luotettavuuden parantamisesta. Tavoitteena on, että ainakin lentokentälle vievien reittien risteyksiin asennettaisiin liikennevaloetuuslaitteita mahdollisimman nopeasti.

Helsingissä yksi kärkihankkeista on raitioliikenteen vauhdittaminen. Työt alkavat raitiolinja 8:n reitistä. Ensimmäisessä vaiheessa yhdistetään lähekkäin olevat Perhonkadun ja Caloniuksenkadun pysäkit sekä Kyläsaarenkadun ja Toukoniityn pysäkit.

Raitiolinja 8 sai jo puolitoista vuotta sitten oman 19-kohtaisen parannusohjelman, josta vielä ei ole toteutettu mitään.

- Tänä vuonna aloitetaan vastaavanlaisten parannusohjelmien teko kolmosten ja seiskojen ratikoille, sanoo joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty.

HSL esittää, että Helsinki varaisi noin kuusi miljoonaa euroa ja Vantaa 1,3 miljoonaa ensi vuoden budjettiin. Espoolle esitetään parin miljoonan parannushankkeita seuraaville kolmelle vuodelle.

Joukkoliikennepalveluiden osaston johtaja Reijo Mäkinen tähdentää, että parannussuunnitelmia on tehty yhdessä kuntien kanssa ja esityskin on tehty kuunnellen jäsenkuntien taloudellisia mahdollisuuksia.

Punaisella korostettu lause kuvaa mielestäni hyvin asennetta raitioliikenteen nopeuttamista kohtaan.

Hienoa tietenkin, että jotain tapahtunee.
 
Punaisella korostettu lause kuvaa mielestäni hyvin asennetta raitioliikenteen nopeuttamista kohtaan.

Tuo luki Metro-lehdessä tänään. Kiinnitin huomiota samaan virkkeeseen, joka on toimittajalta hämmästyttävän suorasukainen.

Hienoa tietenkin, että jotain tapahtunee.

Niin, paitsi että touhu alkaa — yllättäen — väärästä päästä. Pysäkkien yhdistelyn voi hyväksyä sitten, kun matkanteko on joutuistunut niin, että aiempaa pidempi kävelymatka pysäkille kompensoituu nopeammalla ajalla itse kulkuneuvossa. Nyt kulkuneuvo kulkee edelleen hitaasti, mutta pysäkille tassutellaan entistä kauempaa. Jos tassutellaan. Johan hidastunut raitioliikenne pidentyneine vuoroväleineen on menettänyt matkustajia.

Liikennevalopuolellakin on kuulemma kasin osalta tapahtumassa "jotain". No, uskoo ken tahtoo, jos vanhaksi elää.
 
Niin, paitsi että touhu alkaa — yllättäen — väärästä päästä. Pysäkkien yhdistelyn voi hyväksyä sitten, kun matkanteko on joutuistunut niin, että aiempaa pidempi kävelymatka pysäkille kompensoituu nopeammalla ajalla itse kulkuneuvossa. Nyt kulkuneuvo kulkee edelleen hitaasti, mutta pysäkille tassutellaan entistä kauempaa. Jos tassutellaan. Johan hidastunut raitioliikenne pidentyneine vuoroväleineen on menettänyt matkustajia.
Aivan. Sama nopeutus kuin kahden pysäkin poistamisella saadaan kahden ylimääräisen pysäkkien välillä seisomien poistamisella. Mutta silloin ei heikennetä lainkaan palvelutasoa, ainoastaan parannetaan.

Lisäksi voin hyvin arvata, että vaikka Caloniuksen ja Perhon pysäkit yhdistetään, vaunut pysähtyvät tuolla välillä edelleen yhtä monta kertaa kuin nytkin. Mechelininkadun puistoradallahan on henkilöautojen valoihin kytkettyjä liikennevaloja, joilla seistään pysäkkien lisäksi jo nyt, esim. odottamassa lähtöä pysäkiltä. Tulevaisuudessa siis seistäneen entisillä pysäkeillä, mutta ei oteta eikä jätetä matkustajia.

Kuulin myös tänään, että HSL:ssä pidetään edelleen joukkoliikenteen valoetuutena järjestelyä, jossa vaunu voi saada aja-opasteen seis-opasteen sijasta vain, mikäli vaunu on myöhässä aikataulusta. Eli tästä umpikierosta savolaisesta ”valoetuudesta” ei vain päästä eroon. Kysehän ei ole mistään liikenne-etuudesta, vaan joukkoliikenteen suunnitellusta haittaamisesta. Sillä aikatauluhan tehdään sen perusteella, että vaunut pysähtyvät vähintään joka toisen pysäkin välillä ties mistä syystä.

Valoetuushan tarkoittaa sitä, että liikennevalot huolehtivat siitä, ettei vaunu pysähdy missään muualla kuin pysäkeillä. Tätä Helsingin erityisolosuhteisiin soveltumatonta käytäntöä pääsin nauttimaan viime viikolla pohjoismaiden uusimmalla raitiotiellä Bergenissä. Siitäkin huolimatta, että Bergenin ratikkarata kulkee suuren osa katuympäristössä, jossa on sekä rinnakkaista että risteävää autoliikennettä liikennevaloineen.

Bergenissä ratikkavalotolpassa ei ole vilkkuvaa lediä, joka kertoo, että järjestelmä on rekisteröinyt vaunun, mutta kuljettaja saa arvata, onko asialla mitään merkitysä. Sen sijaan siellä tolpassa on ylimpänä A-kirjainta näyttä valo-opaste, joka kertoo, ettei ole tarpeen hidastaa nopeutta, vaan opaste vaihtuu aja-opasteeksi kun vaunu on kohdalla. Sitä on liikennevaloetuus.

Antero
 
Lisäksi voin hyvin arvata, että vaikka Caloniuksen ja Perhon pysäkit yhdistetään, vaunut pysähtyvät tuolla välillä edelleen yhtä monta kertaa kuin nytkin. Mechelininkadun puistoradallahan on henkilöautojen valoihin kytkettyjä liikennevaloja, joilla seistään pysäkkien lisäksi jo nyt, esim. odottamassa lähtöä pysäkiltä. Tulevaisuudessa siis seistäneen entisillä pysäkeillä, mutta ei oteta eikä jätetä matkustajia.

Olen antanut itselleni kertoa, että pysäkkien yhdistämisellä saataisiin valokierto säädettyä niin, että koko matka Marian pysäkiltä Caloniuksen ja Runebergin risteykseen menisi ilman valoissa seisomisia. Ratikat kun sattuisivat näin paremmin autojen ajorytmiin, ja nehän sen valokierron määräävät. Tosin tästä oli puhe silloin, kun vielä kuviteltiin, että ne Sammonkadun naurettavat suojatievalot saadaan pois. Niitähän ei toki saadakaan pois, koska Stadin Rakentajat ei kykene luomaan lunta siksaksuojatieltä. Joka tapauksessa toivoisin siis, että voisin lyödä vetoa siitä, että arvauksesi on väärin. En kuitenkaan lyö, häviäisin kuitenkin. :(

Se Toukoniityn pysäkki on vielä oudompi juttu. Tulee hirrrrveen pitkä pysäkkiväli Kyläsaarenkadun uudelta Arabiankadun nykyiselle. Eihän siinä Toukoniityn pysäkillä juuri matkustajia ole, mutta kun ajattelee, että Intiankadun risteyksessä oli ennen pysäkki ja nytkin pysäkkivaraus, jota asukkaat kovasti toivoisivat rakennettavaksi, niin minusta tässä olisi huomattavasti järkevämpää siirtää Toukoniityn pysäkkiä 200-300 m pohjoisemmaksi ja palvella sillä Intiankadun asukkaat sekä pitää Kyläsaarenkatu nykyisellä paikallaan. Kyläsaarenkadun siirtoon tosin vaikuttanee sekin, että HSL:n toivomuslistalla on vaihdeyhteys Kustaa Vaasan tieltä Hämeentielle Arabian suuntaan. Tulisi säästöä varikkosiirtymisissä. Summaa en tiedä, enkä sitäkään, mikä tämän HSL:n toivomuslistan status oikein on. Onko näistä jo sovittu kaupungin kanssa ja hallitus lyö vain leimansa, vai onko tämä HSL:n ehkä epätoivoinen yritys saada Helsinki tekemään edes jotain, vai onko tämä samanlainen virkatyö kuin Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelma, jonka toteuttamiseksi kukaan ei ole kuvitellutkaan tekevänsä mitään?
 
Tulevaisuudessa siis seistäneen entisillä pysäkeillä, mutta ei oteta eikä jätetä matkustajia.

Näinhän siinä valitettavasti tulee käymään, kun liikennevaloja ei edesyritetä ohjelmoida "kun nykyinenkin on riittävä".

Ainoa positivinen asia mitä voi sanoa on, että pysäkkien uudella sijoituksella on mahdollista toteuttaa riittävän pitkät 60m laiturit, jotka mahdollistaisivat ajon 2x30m junilla.

Vai tehdäänkö tässäkin "helsingit" ja tehdään millilleen 26,5m pysäkit, että varmasti myöhemmin on "kallista ja hankalaa" muuttaa ne pidemmiksi.
 
Vai tehdäänkö tässäkin "helsingit" ja tehdään millilleen 26,5m pysäkit, että varmasti myöhemmin on "kallista ja hankalaa" muuttaa ne pidemmiksi.

Tuo 26,5 m on jo Transtech-vaunuillekin liian vähän, mikä ei toki estänyt tekemästä Länsilinkin pysäkkiä Ruoholahdenrantaan juuri tämänmittaisena. No, en ole käynyt paikan päällä mittaamassa. Mutta piirustuksissa koroke on juuri tuon 26,5 m siitäkin huolimatta, että asiasta on ihan lautakunnan kautta huomautettu ja tuo on jopa yltk:n pöytäkirjaan kirjattu. Täytyykin ihan piruuttaan käydä joku päivä mittanauhan kanssa paikan päällä.
 
Valoetuushan tarkoittaa sitä, että liikennevalot huolehtivat siitä, ettei vaunu pysähdy missään muualla kuin pysäkeillä.
Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan liikennevaloetuuksista ja tuo mainittu määritelmäsi kerrotaan siellä yleiseksi harhaluuloksi ("Moni uskoo, että etuuksien ansioista bussien tai ratikoiden ei tarvitse koskaan pysähtyä punaisiin valoihin").
 
Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan liikennevaloetuuksista ja tuo mainittu määritelmäsi kerrotaan siellä yleiseksi harhaluuloksi ("Moni uskoo, että etuuksien ansioista bussien tai ratikoiden ei tarvitse koskaan pysähtyä punaisiin valoihin").
Niinpä. Kaikki ne kaupungit, joissa raitiovaunut eivät pysähdy kuin pysäkeillä, elävät varmaankin harhaoppisessa uskossa. Helsingin viisaat tietäjät eivät ole käyneet kertomassa heille ilosanomaa, että liikenne ei voi toimia kuten heillä toimii.

Antero
 
Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan liikennevaloetuuksista ja tuo mainittu määritelmäsi kerrotaan siellä yleiseksi harhaluuloksi ("Moni uskoo, että etuuksien ansioista bussien tai ratikoiden ei tarvitse koskaan pysähtyä punaisiin valoihin").

Mikä on oma ajatuksesi tästä KSV:n kannasta?
 
Niinpä. Kaikki ne kaupungit, joissa raitiovaunut eivät pysähdy kuin pysäkeillä, elävät varmaankin harhaoppisessa uskossa. Helsingin viisaat tietäjät eivät ole käyneet kertomassa heille ilosanomaa, että liikenne ei voi toimia kuten heillä toimii.

Se, miten hyvin pelkillä pysäkeillä pysähtyminen onnistuu riippuu liikenneympäristöstä. Kyllähän vaikka nelosen osuudella Tukholmankadulta eteenpäin on mahdollista saada aika hyvin pysähdykset pois, jos vuoroväli on vaikka 10 minuuttia.

Mutta ne alueet, joilla Helsingissä ratikat eniten pysähtelevät ovat käytännössä mahdottomia nykyisillä liikennemäärillä. Kaikkialla maailmassa ratikat pysähtelevät muuallakin kuin pysäkeillä niin vilkkailla alueilla kuin keskeisin osa Helsingin kantakaupunkia on, jos niille ei ole rakennettu tunneleita tai muita eristettyjä ratkaisuja ja vuorotiheys ei ole ihan olematon.
 
Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan liikennevaloetuuksista ja tuo mainittu määritelmäsi kerrotaan siellä yleiseksi harhaluuloksi ("Moni uskoo, että etuuksien ansioista bussien tai ratikoiden ei tarvitse koskaan pysähtyä punaisiin valoihin").
Niin siis Helsingissä on käsittääkseni laitteita busseissa ja ratikoissa joilla voi tilata pidennetyn vihreän, tms. jos se nyt sattuu järjestymään.

Minä en käsitä mitä ihmettä noilla tekee kantakaupungissa, joissa ne isoimmat ongelmat on. Bussien kohdalla on vaikea ymmärtää edes teoriassa miten 100 - 150 bussille suuntaansa, jotka vielä liikkuu ihan miten sattuu, ylipäänsä edes voi antaa mitään valoetuuksia. Pysyvä vihreä Hämeentielle?

Ratikoilla tämä pitäisi tehdä niin että esim. Mannerheimintiellä on Topeliuksenkadun kiskojen jälkeen kaksi linjaa, 4 ja 10. Ei voi olla ylivoimaisen vaikeaa virittää 60/90s valokiertoja niin että nuo liikkuvat aikataulun mukaan pysähtymättä valoissa. Ei tuo vaadi mitään tunnistimia, ne valot vaan vaihtuu aikataulussa. Jos ratikka jostain syystä myöhästyy aikataulusta, niin se kulkee sitten seuraavalla kierrolla. Jonoutumisen voi hoitaa niin että on tarpeeksi pitkät pysäkit, esimerkiksi 70m laiturit Manskulle on myös tehtävissä.

Ja jos bussit pystyisivät ajamaan tuossa samassa rytmissä, edellyttäisi pysäkkien yhdistämistä, niin ne itseasiassa liikkuisivat nopeammin tai ainakin säännöllisemmin kuin nyt Manskulla. Ilman mitään sen kummempia valoetuuksia.
 
Takaisin
Ylös