Tulkitsin, että Alku tarkoitti 20-kertaisella kapasiteetilla raskasta raideliikennettä, ei raitiovaunuja. Mielestäni Alku siis yritti alleviivata, ettei 8-kerroksinen ruutukaavakaupunki tarvitse raskasta raideliikennettä, vaan raitiovaunullakin pärjätään.
Joo, juuri näin. Avaan nyt tunnin liikennemäärät tähän:
Autot: 1500 autoa, 1,3 hlö/auto = 2000
Ratikat: 60 ratikkavuoroa, 60 metrin junapituus = 10 x autot = 20.000
Metro: 35 junaa, 1200 hlö/juna = 20 x autot = 40.000
Ja tapaus Helsingin keskusta:
Autolla tulijat 32.000 / 3 tuntia
Joukkoliikenteellä tulijat 92.000 / 3 tuntia
Autoissa tulevien osuus 26 %.
Kun ratikka = 10 x auto, ratikat voivat tuoda autokaistoilla 320.000. Mutta tarve on 124.000, joka on 39 % ratikan maksimista. Se on siis vaatimus, että ratikalla pitää olla 7750 hlö/h kapasiteetti radallaan. Mitä tästä tulee?
HKL:n välipalavaunu 169 hlö, 46 vuoroa/h = 1,3 min vuoroväli.
Citadis 402, pituus 44 m, 302 hlö, 26 vuoroa/h = 2,3 min vuoroväli.
Combino+ Budapest, pituus 54 m, 380 hlö, 20 vuoroa/h = 3 min vuoroväli.
BOStrab maksimi, pituus 75 m, 450 hlö, 17 vuoroa/h = 4 min vuoroväli.
Edellä kapasiteeti valmistajien esitteistä, BOStrab-junan kohdalla laskettu tilastoarvolla 6 hlö/metri.
Edellä kuvattu siis tarkoittaa, että jos jokaisella Helsingin keskustaan tulevalla autokaistalla olisi autojen sijasta ratikan raide, mikä olisi sillä raiteella tarvittava raitiovaunujen vuoroväli. Jos edellä lueteltuja vaunumalleja pohditaan, niin Hesassa käytännössä toteutuu välipalavaunujen ajo tuolla vuoromäärällä. Pariisissa ajetaan T3:a Citadis 402:lla ja Budapestissä sisempää kehäkatua Combino+:lla. Minulla ei tässä ole vuorovälejä käsillä, mutta T3:n vuorokauden matkamäärä on 100.000. Kolme kappaletta T3-linjoja hoitaa suunnilleen sen liikenteen, mikä Helsingin niemelle tulee. Ilman tunneleita.
Joukkoliikenteen vihaajat yrittävät silloin tällöin todistella autoilun erinomaisuutta autojen käyttämättömän kapasiteetin avulla, kuten taannoin
Moottori-lehden surullisenkuuluisassa jutussa. Helsingin oloista on tehty myös tutkimus siitä, miten autojen tyhjiä paikkoja voitaisiin käyttää hyödyksi. (En nyt löydä sitä.) Tulos oli, ettei oikein onnistu. Perimmältään siksi, että ihmiset eivät elä 5 henkilön ryhmissä siten, että he lähtevät samasta parkkiruudusta ja ovat matkalla samaan parkkiruutuun. Lisäksi tulee ongelma siitä, kuka on vatuussa onnettomuuksissa, jos julkisen palvelun välityksellä ohjataan ihmisiä ventovieraaseen kyytiin.
Antero