Onko sinulla jokin lähde ja peruste tälle väittämälle vai onko tämä ihan oma keksintösi? Jos et vastaa, tulkitsen, että on oma keksintösi. Sillä mikä on se liikennevalojen ajoitus, joka tapahtuu jalankulkijoiden ehdoilla?
Jalankulkijat liikkuvat jatkuvana virtana, jolla ei ole aikataulua eikä muitakaan syklejä. Sille jatkuvalle virralle on täysin yhdentekevää, milloin se pysäytetään väistämään muun suunnan liikennettä. Aivan samoin kuin autojen suhde joukkoliikennevälineisiin. Juuri tästä syystä ei ole mitään syytä, miksi raitiovaunu ei saisi ajoittaa jalankulun katkaisevaa liikennevaloa juuri silloin kun se raitiovaunulle sopii.
Minusta on olemassa selkeitä valintoja, joita kutsuisin liikenneympäristön optimoimiseksi enemmän jalankulkijoiden ehdoilla.
Näitä ovat esimerkiksi: tiheä valokierto, pitkät ylitysajat, joilla pääsee helposti koko risteyksen yli, vaikka ei olisi ihan heti vihreän syttyessä liikkeellä ja joita ei katkaista muun liikenteen vuoksi, samoin kuin suuri määrä suojateitä, jotka ovat lähellä toisiaan. Tälläisiä valintoja on esimerkiksi Kaivokadulla ja Mannerheimintiellä.
Toki jos ratikoita kulkisi jostain pisteestä vaikka 24 ratikkaa tunnissa eli kaksi linjaa aika tasaisesta toimivalla 5 minuutin vuorovälillä, raitiovaunuille voitaisiin tuollaisessakin ympäristössä saada suhteessa jalankulkijoihin varsin ok tuudet. Mutta kun ratikoita Helsingin vilkkaimmassa keskustassa on nyt enemmän eli ruuhkaksi asti ja ne kulkevat huomattavan epätäsmällisesti, ei liikennevalojen ohjaus vain raitiovaunujen mukaan toimi, kun se häiritsisi liikaa pääliikennemuotoa eli jalankulkua.
Asia vaan ei ole näin, vaikka toistat tätä kuin mantraa. Eritasoratkaisuja tarvitaan sitten, kun katutason kapasiteetti ei enää riitä. Käytännössä sellaiseen tilanteeseen päädytään suunnilleen silloin, kun kaupunkimaisen (ei lähiömäisen) rakenteen laajuus yhtenäisellä alueella on luokkaa 4 miljoonaa asukasta.
Eritasoratkaisuja tarvitaan silloin kun katuverkon nopeus ei riitä tai kapasiteetti ei riitä. Tälläiseen tilanteeseen päädytään minusta vähän kaupunkiseudun muodosta riippuen 700 000 - 2 miljoonan asukkaan välillä eli paljon väittämääsi aiemmin ja jos kyse on liikenteellisesti vaikeista osin saaristomaisista kaupungeista kuten vaikka Helsingistä tai Tukholmasta, tarvitaan raskaampia ratkaisuja jo pienemmällä asukasmäärällä kuin liikenteellisesti paljon helpommissa ympyrämuotoisissa kaupungissa. Tuota kahden miljoonan rajaa voit, testata sillä, että yritäpä etsiä tuon kokoinen länsi-eurooppalainen kaupunkiseutu, jossa mitään joukkoliikennettä ei olisi eristetty. Junat, metrot ja tunneloidut ratikat alkavat toki usein lisääntyä jo aikaisemmin. Minusta tuo mainitsemasi neljän miljoonan asukkaan raja on kyllä olemassa, mutta se on minusta erilainen. Kun tiheästi rakennetun ympyrän muotoisen kaupungin koko kasvaa yli 4 miljoonan, kaduilla kulkeva joukkoliikenne ei ole vain hidasta, vaan alkaa halvaantua hyvin laajalla alueella.
Kun piirtää Helsingin keskusta lähtevän 15 kilometrin ympyrän ja vertaa sitä vaikka Lyonin vastaavaan havaitsee, että Helsingissä vain ehkä 30 % on tuolla alueella käytettävissä olevaa rakennusmaata ja Lyonissa ehkä 80 % alueesta on käyttökelpoista, kun joki syö kuitenkin tilaa. Tämä johtaa automaattisesti kaupungin leviämiseen laajemmalle alueelle ja keskimääräisten etäisyyksien kasvuun. Ja pidemmät etäisyydet vaativat nopeampaa joukkoliikennettä.
Ihan mielenkiintoinen tuo esimerkkisi Pariisin metrosta muuten. Sen vanhojen linjojen nopeus on vähän alle 30 km/h ja kulkee Pariisin keskustasta joka suuntaan noin 8-12 kilometrin päähän, eli aika lailla 20-25 minuutin matka-aikaetäisyydelle ytimestä. Sitä pitemmillä matkoilla ovat Pariisissa käytössä nopeammat kulkuvälineet.
Helsingin seudullakin on aika lailla samanlaisia verkkoja: ratikka Lasipalatsi - Pikku-Huopalahti noin 20 minuuttia, metro Rautatientori - Mellunmäki noin 20 minuuttia, M-juna Helsinki - Martinlaakso noin 20 minuuttia.
Kun halutaan rakentaa nykyistä parempia yhteyksiä alueille joille on nyt aika hitaat yhteydet, olisikohan 20-25 minuutin tavoiteaika keskustaan hyvä lähtökohta? Silloin vielä vaihdollisillakin matkoilla pysytään usein tunnin haarukassa.