Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Joo. Se mikä minulle käy tosin riippuu etäisyyksistä. Kovin paljon Jokerin takana ei minusta edes ole ilman mittavaa lisärakentamista kiinnostavia ratikkamantuja, sitäpaitsi semmoisessa autolähiössä on tilaa niin ruhtinaallisesti että bussitkin liikkuu ihan hyvin.
Kato niitä asukasmääriä ja tiheyksiä. Ei tuo mahdoton ajatus ole, mutta lähinnä houkuttelevia minusta Pihlajamäki ja Pihlajisto, ja ne on taas aika lähellä. Pihlajiston läpi itseasiassa menee Jokeri, mitään muuta kun siitä Oulunkylään (junavaihto) ja Mäkelänkadun kautta Hakaniemeen. Joku Suutarila taas on jo niin kaukana, että liityntäliikenteessäkin on järkeä kun matkan pituus kompensoi vaivaa, ja sitä varten on jo junarata. TramTrain toki juttu sinänsä.Mitäh? Jokeriltahan ne hyvät pikaratikkamannut vasta alkaa. Laaksolahti, Lintuvaara, Hämeenkylä, Konala, Pähkinärinne, Kaivoksela, Ylästö, Tammisto, Backas, Tapaninkylä, Suutarila, Pihlajisto, Pihlajamäki, Jakomäki, Vaarala, Hakunila jne.
Kyllä kai noista muutama hyvä käytävä löytyisi kun vielä Jokerin etelä-puoleltakin katettaisiin sopivia alueita. Haasteena on vaan, miten päästä ripeästi kantakaupungista ulos. Tuolle etäisyydelle tarvitaan jo kunnon nopeutta.
Otetaan ensimmäiseksi esimerkiksi nopea Ranskalainen uusi raitiotie eli Marseillen T1, sen linjanopeus on oikein erinomainen, ilmeisesti liki 35 km/h eli lähes metron luokkaa, kun sitä ei ole tungettu tiheästi asutulla alueella kaduille, vaan se kulkee pitkällä matkalla yllätys-yllätys tunnelissa ja eristetyllä radalla.
Toiseksi esimerkiksi voidaan ottaa Lyonin uusi ratikkalinja T1, joka kulkee tiheästi rakennetullakin alueella katutasossa, sitä ei voi minusta hyvälläkään tahdolla väittää nopeaksi, kun sen linjanopeus on noin 16km/h eli varsin lähellä Helsingin katuratikoiden luokkaa.
Nykyisen katuratikkajärjestelmän jättäisin keskeisiltä osilta aika lailla nykyiseksi vaakasuoraksi hissiksi, toki pieniä pidennyksiä voidaan tehdä, jos kapasiteetti antaa myöten.
Tarkoitatko nyt sanoa, että sinusta pieniä ja ilmeisen kustannustehokkaita parannuksia nykylinjastolle ei pidä tehdä, vai unohditko vaan keskustelun varsinaisen aiheen, eli Helsingin (nykyisen) raideliikenteen nopeuttamisen?
Nykylinjastoa kun voi ilmiselvästi nopeuttaa useamman kymmenen prosenttia tekemättä mitään erityisen vaikeaa. Jos kalustukokoa samalla maltillisesti kasvatetaan, kuten lienee tapahtumassa, on mahdollista saada aikaan myönteisen kehityksen kierre, jossa ratikoita oikeasti parannetaan. Sen jälkeen onkin sitten hyvä aika keskustella siitä, tarvitaanko sen lisäksi jotain suuria uudistuksia, kuten tunneliosuuksia tai jopa täysin erillistä verkkoa.
Mutta ensin helpot temput pois alta. Kalliit parannukset pitää tehdä tarvittaessa halpojen lisäksi, ei vaihtoehtona niille.
Tarkennan vielä että ajatukseni ei ollut korvata nykymetroa raitioteillä vaan kysyä miten olisi jos alunperin olisikin rakennettu raitioteitä eikä metroa. Tämähän on erittäin hypoteettinen ja spekulatiivinen kysymys, koska moderni raitiotie olisi ollut tuolloin anakronismi, ei sellaista tunnettu. Jos kuitenkin oletetaan - täysin hypoteettisesti - että niin olisi tehty, niin nähdäkseni kehityskulku olisi ollut täysin mahdollinen, mutta olisi samalla johtanut kaupunkirakenteen kehittymiseen hieman eri suuntaan.
Valokierron ei tule olla kiinteä vaan sidottu vaunujen kulkuun. Valokierrossa voi ja saa tapathua vaihtelua, on yhdentekevää, läpäiseekö risteyksen muutama auto enemmän tai vähemmän per kierto. Vaunun tippuminen rytmistä siis vältetään rytmin joustamisella.Oikea ongelma on se, miten saadaan lumipallo pysäytettyä, kun yhdellä pysäkillä on tullut viivytys. Kiinteällä valokierrolla ei siis päästä vielä hirveän pitkälle.
Oikea ongelma on se, miten saadaan lumipallo pysäytettyä, kun yhdellä pysäkillä on tullut viivytys. Kiinteällä valokierrolla ei siis päästä vielä hirveän pitkälle.
Valokierron ei tule olla kiinteä vaan sidottu vaunujen kulkuun. Valokierrossa voi ja saa tapathua vaihtelua, on yhdentekevää, läpäiseekö risteyksen muutama auto enemmän tai vähemmän per kierto. Vaunun tippuminen rytmistä siis vältetään rytmin joustamisella.
Antero
Eli halusin selvittää, pystyykö Nordenskiöldin- ja Helsinginkadun risteyksiin suunnittelemaan kiinteät valokierrot siten, että läpi päästäisiin aina suunnilleen aikataulussa ollessa. Ja tältä ainakin näyttäisi. En myöskään tiedä tarkemmin, mutta vilkkaiden risteysten valokierron ohjaaminen raitiovaunun mukaan silloin kun jokaisen kierron aikana tulee raitiovaunu kuulostaisi aika hurjalta?
Omakaupunki.hs.fi sanoi:Lähes puolet Helsingin asukkaista altistuu liikennemelulle, ilmenee pääkaupunkiseudun kuntien ja Liikenneviraston selvityksestä. Viime vuonna 282 060 ihmistä asui yli 55 desibelin vuorokausimelutason alueilla Helsingissä.
Melua aiheuttavat muun muassa autoilu, lentoliikenne, junat, metro ja raitiovaunut. Esimerkiksi raitiovaunujen kolinasta kärsii 50 800 asukasta ja metron melusta 9 700 ihmistä.
Melulle altistuvien määrä on kasvanut vuoden 2007 selvityksestä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen mukaan syynä on pääosin laskentatapojen muutos, mutta osin myös asukasmäärän kasvu. Meluselvitykseen sisältyi tällä kertaa myös esimerkiksi satamien ja voimalaitosten melu ja raitiolinjojen risteysten ja vaihteiden kolina.
Täällä keksitty täysin omaperäinen (=käsittämätön) tapa pidentää käytettyjen kiskojen elinikää tekemällä kiskon hamaraan kaksi railoa, joihin hitsataan täyteainetta. Täyteainehitsatun kiskon pinta on epätasainen ja aiheuttaa huomattavasti melua normaaliin kiskoon verrattuna.
Tämähän saa esim. KSV:ssä ihan absurdit mittasuhteet. Virkamiehet pohdiskelevat ihan keskenään, että mahtaisiko ajatus X saada lautakunnassa kannatusta vai ei. Jos isse issessein mietittyään tulevat siihen tulokseen, ettei ehkä saa, eivät esitä ollenkaan, kun pelkäävät, että lautakunta ei ehkä tykkääkään ja sitten menee kasvot. Kasvojenmenetyspelleily on melkein samalla tasolla kuin pahimmissa Kaukoidän maissa ja lopputuloksena on se, etteivät poliitikot edes tiedä, mitä kaikkea heille ei uskalleta esittää. Ja se mitä uskalletaan, ei taatusti ole mitään uutta ja mullistavaa.