Helsingin raitioliikenteen nopeuttaminen

Vs: Pisararata

Jos joku katuratikkahanke on H/K-suhteella kannattava, nelosen jatkon Huopalahdentietä Huopalahden aseman kautta Pohjois-Haagaan tehtävälle päättärille pitäisi olla.

Ne H/K:t saadaan ihan sellaisiksi kuin On Sovittu tahtoo. Ehdottamasi reitti on esimerkiksi niin kiertävä, että liikennemallinnus (Emme) ei anna sille matkustajia, koska se on hidas. On Sovittu voi myös haluta sen rinnalle reippaasti bussiliikennettä esim. Manskun suoralle reitille. Ja niin edelleen. Kun Munkkivuoren H/K:ta tehtiin, se jäi erinäisten virheiden takia muistaakseni 0,7:een. Virheet pienen painostuksen jälkeen korjattiin ja H/K nousi yli yhden. Bussit lisääntyivät hetikohta selvityksen jälkeen niin paljon, että uudelleenlaskettuna se olisi ollut jo lähellä 1,5:a. Ja tämä tehtynä Munkkivuoren kannalta aika epäedullisena linjastona. Linjastoratkaisuilla se olisi noussut vielä useamman kymmenyksen kaluston tehokkaamman käytön ansiosta.

Jos jonkun reitin pitäisi olla H/K:ltaan kannattava ratikkana, niin Meikku–Pasila–Kalasatama. Mutta ei sitäkään saada kannattavaksi, jos samalla linjataan, että rinnakkaista bussiliikennettä ei saa ottaa pois.

Minusta olisi hauska nähdä On Sovittu emmettämässä linjoja 6/68/71 uusilla 45-metrisillä vaunuilla. Jos nuo kaikki kolme korvataan yhdellä kaksihaaraisella ratikalla tilanteessa, jossa Hämeentielle toteutetaan suunnitteilla olevat parannukset, niin O.S. voi olla aika pulassa, kun yrittää painaa H/K:n alle yhden. Vaikka jättäisikin huomioimatta sen, että Hernesaari ei todennäköisesti jatkossa edes pärjää linjan 6 nykykapasiteetilla.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:16 ----------

Onko se näin? Vaihteita joissa raitiovaunun on pakko jarruttaa ei taida niin hirveän paljon olla tuolla matkalla, omien laskelmieni mukaan niitä on nejässä kohdassa. Vaikka kaikki vaihdettaisiin syväuraisiksi, niin minuutti saataisiin korkeintaan pois...

Mun lähteeni tälle siis oli tosiaan sellainen virkamies, joka näiden kanssa tekee töitä ja joka kyllä ymmärtää, mistä puhuu. Hänen arvionsa oli Töölön vaihteet Kisahallin molemmin puolin = –1 min. Kun siihen päälle lasketaan vaihteet Tullinpuomissa, Nordenskiöldinkadulla ja Arkadiankadulla x 2, niin kyllä sen pitäisi kertautua kahteen minuuttiin. Oopperaa en laske mukaan, sillä siinä on ristikot myös, ja ne laskevat nopeutta. Siihen ei syväura auta.

Eivätkö Varovat toimi juuri kuten laki määrää, että apua niistä on vain pysäkiltä lähtevälle vaunulle. Pysäkille saapuvalle raitiovaunulle palaa aina punainen jos katua ylittäville jalankulkijoille palaa vihreä, pysäkkikorokkeesta riippumatta. Jos samaan aikaan tulee toisesta suunnasta vaunu pysäkille josta toinen on lähdössä, palaa lähtevällekin punainen kunnes kaikki jalankulkijoiden valot ovat vaihtuneet punaisiksi. Kestovihreät ratikoille Varovissa vaatisi ilmeisesti lakimuutoksen, vai kuinka?

Varmaan ne toimivat niin kuin laki määrää, muutenhan ne olisivat laittomia. En tosin tiedä, onko ne jo laissa vai edelleen pelkällä poikkeusmenettelyllä olemassa. Mutta ei määräys mitään sellaista sano, että niistä pitää tai saa olla apua vain lähtevälle vaunulle.

Ideaalitilanteessa varova tunnistaa saapuvan vaunun, kytkee jalankulkijalle punaiset ja antaa sitten ratikalle ajoluvan. Syy miksi ne ei esim. Kansallismuseolla toimi on se, ettei järjestelmä tiedä, missä ratikka on. Se voi olla esim. 50 tai 100 metriä pielessä. Korjata pitää siis se vaunun tunnistus, ja se onnistuisi parhaiten niin, ettei käytetä Helmi-mummua, joka ei pysy enää missään tahdissa mukana. Mutta kadun alle kaivetut kelat ovat kalliita.

Viivettä voi tulla tuon korjauksen jälkeen enää siitä, että jalankulkijan punaisen sammuttua on tietty varoaika, jona aikana se ei syty heti uudelleen. Sensorit pitäisi siis asettaa niin, että järjestelmä kykenee tunnistamaan myös peräkkäin taikka eri suunnista tulevat vaunut ja pitämään se punaisen päällä riittävän kauan.
 
Vs: Pisararata

Ne H/K:t saadaan ihan sellaisiksi kuin On Sovittu tahtoo. Ehdottamasi reitti on esimerkiksi niin kiertävä, että liikennemallinnus (Emme) ei anna sille matkustajia, koska se on hidas.

Ei nyt niin kauhean kiertävä, reitti Huopalahden asema - Munkkiniemi - Töölön tulli on noin 5,6 kilometriä ja Huopalahden asema - Haagan tori - Ruskeasuo - Töölön tulli noin 5,1 kilometriä. Raitioliikenteen kannalta Huopalahdentie ja Paciuksenkatu on myös paljon nopeampi vaihtoehto kuin Mannerheimintie, Haagan läpi köröttelystä puhumattakaan. Huopalahdentielle voidaan myös rakentaa puhtaalta pöydältä uusi rata kohtuullisen houkuttelevan nopeuden mahdollistavalla pysäkkivälillä eikä tilastakaan ole pulaa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Pisararata

Mun lähteeni tälle siis oli tosiaan sellainen virkamies, joka näiden kanssa tekee töitä ja joka kyllä ymmärtää, mistä puhuu. Hänen arvionsa oli Töölön vaihteet Kisahallin molemmin puolin = –1 min. Kun siihen päälle lasketaan vaihteet Tullinpuomissa, Nordenskiöldinkadulla ja Arkadiankadulla x 2, niin kyllä sen pitäisi kertautua kahteen minuuttiin. Oopperaa en laske mukaan, sillä siinä on ristikot myös, ja ne laskevat nopeutta. Siihen ei syväura auta.
Mä lasken kanssa Arkadiankadun samanlaiseksi risteykseksi kun Oopperan eli hitaasti mennään ihan muista syistä. Lisäksi on tulossa vaihteet Reijolankadun ja Mannerheimintien risteykseen eli noilla syväurilla säilytettäisiin vain nykyinen vauhti, ei nopeuttaisi.

Ideaalitilanteessa varova tunnistaa saapuvan vaunun, kytkee jalankulkijalle punaiset ja antaa sitten ratikalle ajoluvan. Syy miksi ne ei esim. Kansallismuseolla toimi on se, ettei järjestelmä tiedä, missä ratikka on. Se voi olla esim. 50 tai 100 metriä pielessä. Korjata pitää siis se vaunun tunnistus, ja se onnistuisi parhaiten niin, ettei käytetä Helmi-mummua, joka ei pysy enää missään tahdissa mukana. Mutta kadun alle kaivetut kelat ovat kalliita.
Ongelma kai on siinä että noilla pysäkeillä ei lähestyvillä vaunuilla ole mitään mahdollista saada valokiertoa muutettua siitä mitä se on autoille. Eli jalankulkijoiden vihreät määräytyvät autojen valorytmin mukaan. Jos ratikka ei ole siinä rytmissä se jää punaisiin myös Varovien kohdalla.

t. Rainer
 
Vs: Pisararata

Mä lasken kanssa Arkadiankadun samanlaiseksi risteykseksi kun Oopperan eli hitaasti mennään ihan muista syistä. Lisäksi on tulossa vaihteet Reijolankadun ja Mannerheimintien risteykseen eli noilla syväurilla säilytettäisiin vain nykyinen vauhti, ei nopeuttaisi.

Lasket väärin. Se vaihteiden aiheuttama hidastus tulee siitä, että vaunu ajaa kaksi kertaa itsensä mitan + varoetäisyydet nopeudella 10 km/h. Esim. Töölön hallin luona melkein koko matkan Oopperan pysäkiltä Alepan nurkalle saakka. On ajettava 10 km/h siitä asti kun etupyörät tulevat vaihteeseen siihen asti kun viimeiset pyörät sen jättävät.

Ooppera on erityisasemassa siksi, että siinä on ristikot Runebergilta Hesarille ajavia vaunuja varten. Niihin täytyy hidastaa, vaikka vaihteissa olisi syvät urat. Hidastus ei riipu risteysalueen vilkkaudesta. Arkadiankadulla vastaavaa hidastusmomenttia ei ole, sen sijaan siellä on S2 vaihteet oikealle ja sitten vähän myöhemmin taas oikealta. Siksi x2.

Tietysti vaihteet ovat risteyksissä, risteyksissä on valot ja valot hidastavat myös. Mutta valoista riippumatta nopeutuisi vaunun kulku silti, jos vaihdenopeus olisi esim. 30 km/h. Mutuna väitän vielä, että todennäköisesti nopeutus ei olisi 1:1 se nopeusrajoituksen muutos + jarruttamisen ja kiihdyttämisen tuoma lisä, vaan enemmän, sillä valot on suunniteltu autojen mukaan ja jos ratikka pysyy autovirrassa paremmin, tulee harvemmin tilanteita, joissa ässä syttyy ratikan nenän edestä.

Ongelma kai on siinä että noilla pysäkeillä ei lähestyvillä vaunuilla ole mitään mahdollista saada valokiertoa muutettua siitä mitä se on autoille. Eli jalankulkijoiden vihreät määräytyvät autojen valorytmin mukaan. Jos ratikka ei ole siinä rytmissä se jää punaisiin myös Varovien kohdalla.

Varovat ja ratikan ajolupa ovat sidoksissa autojen valorytmiin vain, jos ratikka ja autot ristevävät. Niin kuin vaikka Lasipalatsi Pohjoinen. Ei siinä ole varovasta ratikan kannalta hyötyä, jalankulkijalle sen sijaan on.

Kansallismuseon (E ja P) kohdalla sen sijaan ratikan valo-ohjauksella ei ole mitään tekemistä autojen valo-ohjauksen kanssa. Jos et mua usko, seuraa sitä hetki paikan päällä. :)
 
Vs: Pisararata

tä.
Varovat ja ratikan ajolupa ovat sidoksissa autojen valorytmiin vain, jos ratikka ja autot ristevävät. Niin kuin vaikka Lasipalatsi Pohjoinen. Ei siinä ole varovasta ratikan kannalta hyötyä, jalankulkijalle sen sijaan on.

Kansallismuseon (E ja P) kohdalla sen sijaan ratikan valo-ohjauksella ei ole mitään tekemistä autojen valo-ohjauksen kanssa. Jos et mua usko, seuraa sitä hetki paikan päällä. :)

Jalankulkuvalot ovat sidoksissa autojen ja bussien valorytmiin myös kun jalankulkijat halutaan päästää kerralla kadun yli. Tuo rajoittaa merkittävästi mahdollisuuksia toteuttaa tehokkaita etuuksia silloin kun johonkin pisteeseen tulee ratikoita tiheästi.
 
Vs: Pisararata

Jalankulkuvalot ovat sidoksissa autojen ja bussien valorytmiin myös kun jalankulkijat halutaan päästää kerralla kadun yli. Tuo rajoittaa merkittävästi mahdollisuuksia toteuttaa tehokkaita etuuksia silloin kun johonkin pisteeseen tulee ratikoita tiheästi.

Toki Helsingissä on tällainen kaunis periaate olemassa. Siitä toki tehdään poikkeuksia autoliikenteen tarpeisiin useissakin paikoissa. Raitioliikenteen tarpeisiin ei käsittääkseni ole tehty. Mutta ei tämä periaate varovaan liity millään tavalla.
 
Vs: Pisararata

Jalankulkuvalot ovat sidoksissa autojen ja bussien valorytmiin myös kun jalankulkijat halutaan päästää kerralla kadun yli. Tuo rajoittaa merkittävästi mahdollisuuksia toteuttaa tehokkaita etuuksia silloin kun johonkin pisteeseen tulee ratikoita tiheästi.

Tätä mä juuri tarkoitin. Edellisen kerran kun keskusteltiin tästä eräällä toisella foorumilla sain sellaisen käsityksen että laki tai viranomaiset kieltävät Varovan virittämisen niin että jalankulkijoilla olisi vihreä valo ajorataa ylittäessä mutta punainen raitiokiskojen yli jos pysäkkiä on lähestymässä raitiovaunu. Oli kuulemma kokeiltu sitä mutta liian monta jalankulkijaa jäi tai meinasi jäädä raitiovaunun alle. Eli saapuva ratikka odottaa että jalankulkijoiden valo muttuu punaiseksi koko kadun ylityksen osalta, vain lähtevä vaunu voi "tilata" vihreää itselleen, ja kuskin on silloinkin oltava varovainen kiihdyttäessään. Eli jos lainsäädäntöä ei saa selkeytettyä että vaunulla olisi aina vihreää niin ei noista Varovoista hirveän paljon hyötyä ole.

t. Rainer
 
Vs: Pisararata

Tätä mä juuri tarkoitin. Edellisen kerran kun keskusteltiin tästä eräällä toisella foorumilla sain sellaisen käsityksen että laki tai viranomaiset kieltävät Varovan virittämisen niin että jalankulkijoilla olisi vihreä valo ajorataa ylittäessä mutta punainen raitiokiskojen yli jos pysäkkiä on lähestymässä raitiovaunu. Oli kuulemma kokeiltu sitä mutta liian monta jalankulkijaa jäi tai meinasi jäädä raitiovaunun alle. Eli saapuva ratikka odottaa että jalankulkijoiden valo muttuu punaiseksi koko kadun ylityksen osalta, vain lähtevä vaunu voi "tilata" vihreää itselleen, ja kuskin on silloinkin oltava varovainen kiihdyttäessään. Eli jos lainsäädäntöä ei saa selkeytettyä että vaunulla olisi aina vihreää niin ei noista Varovoista hirveän paljon hyötyä ole.

t. Rainer

Kannattaa käydä Hakaniemen torin pohjoislaidassa ihastelemassa niitä diskovaloja. Niistä ei ota ikinä mitään selkoa, ensimmäisen ajoradan ylitys voi olla vihreä, ratikkakiskot punaisia, seuraava ratikkakisko vihreä ja ajorata taas punainen. Joskus voi olla kaikki vihreää tai punaista samaan aikaan, mutta aika harvinainen tilanne. Ei kait tämäkään laiton ole?
 
Vs: Pisararata

Kannattaa käydä Hakaniemen torin pohjoislaidassa ihastelemassa niitä diskovaloja. Niistä ei ota ikinä mitään selkoa, ensimmäisen ajoradan ylitys voi olla vihreä, ratikkakiskot punaisia, seuraava ratikkakisko vihreä ja ajorata taas punainen. Joskus voi olla kaikki vihreää tai punaista samaan aikaan, mutta aika harvinainen tilanne. Ei kait tämäkään laiton ole?

En ole käynyt Hakaniemessä n vuoteen. Ovatko ne Varova-valoja vai tavallisia? Hakaniemen torin pysäkkilevennykset ovat tosin aika leveitä että sinne mahtuu isompikuin lauma ihmisiä odottamaan vihreitä. Kansallismuseossa ja ylipäänsä Mannerheimintiellä Sokoksen pojhjoispuolella on tyypillset kapeat pysäkkikorokkeet.

t. Rainer
 
Vs: Pisararata

Onko se näin? Vaihteita joissa raitiovaunun on pakko jarruttaa ei taida niin hirveän paljon olla tuolla matkalla, omien laskelmieni mukaan niitä on nejässä kohdassa. Vaikka kaikki vaihdettaisiin syväuraisiksi, niin minuutti saataisiin korkeintaan pois, koska vaihteet ovat muutenkin pysäkkien lähettyvillä joissa joudutaan hidastamaan. Se mikä hidastaa raitiovaunujen ajoa ruuhka-aikaan Mannerheimintiellä ovat edessä ajavat vaunut jotka tukkivat radan ja pysäkit ja etenkin Oopperan risteyksen tukkoisuus, kun Runeberginkadulta tulevat 2-linjan Manskulle kääntyvät vaunut tukkivat risteyksen ja pysäkin heti sen jälkeen. Ja sitten vielä se seikka että raitiotien kaista on liian kapea minkä vuoksi vaunut eivät voi ajaa edes sallittua nopeutta koska on vaara että kolhii rinnalla ajavia autoja.

Mainostan nyt taas omia töitäni, mutta noita nopeutusmahdollisuuksia ja vaihteiden ominaisuuksia on käyty läpi ns. Syväura-selvityksessä, joka on ilmestynyt HSL:n julkaisusarjassa vuonna 2011. Tuosta tosin puuttuvat linjakohtaiset tarkemmat laskelmat nopeuttamismahdollisuuksista (löytyvät kyllä omalta kovalevyltäni) ja toisaalta HKL:stä on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan kaikki selvityksessä esittämäni vaihteet eivät olisikaan muutettavissa syväuraisiksi. Jälkimmäinen on tosin edelleen hieman kiistanalaista, koska HKL:n itsensä tilaamassa selvityksessä muutamaa vuotta aiemmin oli esitetty vaihteita muutettavisksi syväuraisiksi samoilla risteyskulmilla, kuin tuossa olen itse esitttänyt. Asiaa on tuon jälkeen tarkemmin selvitetty mallintamalla HKL:n tilauksesta, mutta en ole itse vielä nähnyt tuon selvityksen tuloksia. Lopullinen totuus selviäisi joka tapauksessa vasta kenttäkokeissa...

Suosittelen vilkaisemaan sivuja 23-25 tuosta Syväura-selvityksestä (pdf:stä sivut 25-27), sieltä löytyy hieman käyttämiäni nopeutumislaskelmien perusteita sekä linjakohtaiset nopeutumisarviot

Vaunujen kulkunopeus Manskulla määräytyy pohjimmiltaan sen mukaan, miten yksittäinen vaunu voisi ajaa pysäkiltä toiselle. Ja tähän tosiaan vaikuttavat nuo mainitsemasi liian kapeat ratikkkakaistat ja Runeberginkadulta kääntyvä raitioliikenne. Mutta eikö nämä asiat ole jo moneen kertaan käsitelty tämän foorumin keskusteluissa ja vielä niin, että sinä ja Petteri olette vähätelleet näiden merkitystä? Meinaan, kyllä minä ainakin noiden merkityksen tiedän, kun olen niistä ääntä pitänytkin tällä foorumilla. Ja tiedän myös nimimerkki 339-DF:n tietävän niiden merkityksen...

Eivätkö Varovat toimi juuri kuten laki määrää, että apua niistä on vain pysäkiltä lähtevälle vaunulle. Pysäkille saapuvalle raitiovaunulle palaa aina punainen jos katua ylittäville jalankulkijoille palaa vihreä, pysäkkikorokkeesta riippumatta. Jos samaan aikaan tulee toisesta suunnasta vaunu pysäkille josta toinen on lähdössä, palaa lähtevällekin punainen kunnes kaikki jalankulkijoiden valot ovat vaihtuneet punaisiksi. Kestovihreät ratikoille Varovissa vaatisi ilmeisesti lakimuutoksen, vai kuinka?

Suomalainen liikennevalojen suunnitteluohje LIVASU 2005 sanoo sivulla 7G-12 seuraavaa tuosta jalankulkijoiden yhtenäisestä kadun ylityksestä seuraavaa:"Vaihejärjestys suunnitellaan siten, että moniosaisella suojatiellä jalankulkijoilla on mahdollisuus yhtenäiseen kadunylitykseen molemmissa suunnissa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun myös pyöräliikenne käyttää suojatietä."

Sanamuoto jättää nähdäkseni lopulta liikennevalosuunnittelijan harkintaan sen, että tarvitseeko tuota yhtenäistä ylitystä toteuttaa kuhunkin risteykseen. Helsingissä Varova-valoille olisi ainakin minun tämän hetkisen käsityksen (ja raitiovaununkuljettajakokemuksen) mukaan suurin tarve nimenomaan erillisissä suojatievaloissa, kuten tässä tai tässä.

Myöskään Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa tieliikenteen liikennevaloista ei ole tuollaista väittämääsi vaatimusta jalankulkijoiden yhtenäisestä kadunylityksestä. Itseasiassa 18 §:ssä sanotaan näin:"Käytettäessä liikennevaloja muun kuin risteykseen liittyvän suojatien kohdalla, raitiotien tasoristeyksessä taikka paikassa, jossa ajoneuvoliikenteen suunnat risteävät keskenään muualla kuin risteyksessä, on soveltuvin osin noudatettava tässä luvussa olevia säännöksiä."

Eli taas suunnittelijalle jää harkinta- ja soveltamisvalta. VAROVA:t toki sinänsä ovat poikkeusluvalla käytössä vielä toistaiseksi.

EDIT: Jatkan vielä että raitiovaunujen matka-ajoissa Tullinpuomin ja keskustan välillä on niin paljon heittoja että jos päästäisiin edes siihen tilanteeseen mitä nopeimmillaan nyt voi viedä, ruuhkattomassa ajossa, olisi saavutus. Mutta silloin pitää kaikki esteet raivata edestä pois.

Juuri näin. Mutta tähän tavoitteeseen pääsemistä ei auta se, että säännöllisesti saa kuulla selityksiä ja tekosyitä sille, että miksi esim. syväuraisia risteyksiä ei kannata toteuttaa Helsingin raitiotieverkolle "koska pysäkkivälit ovat niin lyhyitä" tai "vaunut joutuvat kuitenkin seisomaan valoissa seisovien autojen aiheuttaman esteen takia".

Joskus tulee muuten mieleen, että osa ihmisistä ei tunnu ymmärtävän sitä, että joitain asioita ei korjata kerralla yhdellä toimenpiteellä, vaan tarvitaan useampi osaprojekti ja monien vuosien työ paremman huomisen puolesta. Mutta sitä parempaa huomista ei tule, jos yksikin noista osa-projekteista jätetään toteuttamatta.
 
Viimeksi muokattu:
No, onneksi syväuraisiin vaihteisiin siirtyminen nyt lopullisesti päätetty, pyöräkertoja aletaan vaihtaa leveäksi heti kun varastossa olevat kapeat loppuvat.

Muistaakseni näin luin jostain blogista jo kesällä; vanha tieto täälläkin?

Sitten vain johonkin strategiseen paikkaan äkkiä turvavaihteet ja esiopastin, että niiden kanssa ei sitten ole mitään kysymyksiäkään, kun uutta saadaan seuraavan kerran rakennettavaksi.
 
Sitten vain johonkin strategiseen paikkaan äkkiä turvavaihteet ja esiopastin...
Jos ollaan täsmällisiä, niin HKL ei tarvitse ”turvavaihteita” vaan lukittuvia ja luotettavia vaihteita. Tarkoittaa sitä, että kun ajetaan vastavaihteeseen eli siten, että vaunu voi vaihteessa poiketa jompaan kumpaan vaihteen suuntaan, nopea ajo voidaan sallia sillä edellytyksellä, että vaihde on varmasti kääntynyt loppuun asti ja kielet myös pysyvät paikallaan. Muuten on riksi vaunun suistumisesta raiteelta vaihteessa.

Nykyään kielet ovat paikallaan jousivoimalla. Jos kielen ja kiskon välissä on vaikka autosta tippunut pultti, vaihdemoottori ei käännä kieliä loppuun asti. Mutta siitä ei tule mitään varoitusta. Ainoa turvallinen konsti on lähestyä vaihdetta niin hitaasti, että kuljettaja ehtii nähdä vaihteen asennon ja sen, ovatko kielet loppuun asti kääntyneet, ja ongelmatilanteessa vaunun ehtii pysäyttää.

Kun halutaan ajaa hidastamatta, lupa ajaa vaihteeseen on annettava opastimella, joka näkyy kauemmaksi kuin vaihteen kielien asento. Vaihteessa on oltava tunnistus kielien kääntymisestä loppuun asti ja kielien lukituksesta. Aja-opaste annetaan vasta, kun kielet ovat lukittuneet, mikä takaa loppuun asti kääntymisen.

Vaihteiden kääntäminen on myös muutettava suuremman nopeuden mukaiseksi. Kääntöpyyntö on annettava aikaisemmin kuin miten nykyiset kääntöanturit sijaitsevat. Ja samalla tulee tarve tunnistaa, ettei vaihteen päällä ole vaunua silloin, kun kääntöpyyntö tulee.

Eli on tässä vielä yhtä ja toista kehitettävää, jotta päästään nykyaikaiseen sujuvaan liikennöintiin.

Antero
 
Jos ollaan täsmällisiä, niin HKL ei tarvitse ”turvavaihteita” vaan lukittuvia ja luotettavia vaihteita.

Antero

OK, konsepti oli tuttu, nimi ei; mutta "esiopastimen" kanssa ajattelin jotain sen suuntaista, että se tarvittaisiin vihjaamaan siitä, että liikennevaloissa nuolivalo on vaihtumassa jonkun ajan sisällä. Niin, tottakai lukkiutuva vaihdekin tarvisee opastimen.

Muistaakseni se oli jopa Soininvaara, joka kirjoitti niin, että syväura on hyväksytty.
 
Vs: Pisararata

Vaunujen kulkunopeus Manskulla määräytyy pohjimmiltaan sen mukaan, miten yksittäinen vaunu voisi ajaa pysäkiltä toiselle. Ja tähän tosiaan vaikuttavat nuo mainitsemasi liian kapeat ratikkkakaistat ja Runeberginkadulta kääntyvä raitioliikenne. Mutta eikö nämä asiat ole jo moneen kertaan käsitelty tämän foorumin keskusteluissa ja vielä niin, että sinä ja Petteri olette vähätelleet näiden merkitystä? Meinaan, kyllä minä ainakin noiden merkityksen tiedän, kun olen niistä ääntä pitänytkin tällä foorumilla. Ja tiedän myös nimimerkki 339-DF:n tietävän niiden merkityksen...
Niin, voiko näille asioilla tehdä mitään vai pitääkö olettaa etteivät ne muutu?

Suomalainen liikennevalojen suunnitteluohje LIVASU 2005 sanoo sivulla 7G-12 seuraavaa tuosta jalankulkijoiden yhtenäisestä kadun ylityksestä seuraavaa:"Vaihejärjestys suunnitellaan siten, että moniosaisella suojatiellä jalankulkijoilla on mahdollisuus yhtenäiseen kadunylitykseen molemmissa suunnissa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun myös pyöräliikenne käyttää suojatietä."

Sanamuoto jättää nähdäkseni lopulta liikennevalosuunnittelijan harkintaan sen, että tarvitseeko tuota yhtenäistä ylitystä toteuttaa kuhunkin risteykseen. Helsingissä Varova-valoille olisi ainakin minun tämän hetkisen käsityksen (ja raitiovaununkuljettajakokemuksen) mukaan suurin tarve nimenomaan erillisissä suojatievaloissa, kuten tässä tai tässä.

Myöskään Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa tieliikenteen liikennevaloista ei ole tuollaista väittämääsi vaatimusta jalankulkijoiden yhtenäisestä kadunylityksestä. Itseasiassa 18 §:ssä sanotaan näin:"Käytettäessä liikennevaloja muun kuin risteykseen liittyvän suojatien kohdalla, raitiotien tasoristeyksessä taikka paikassa, jossa ajoneuvoliikenteen suunnat risteävät keskenään muualla kuin risteyksessä, on soveltuvin osin noudatettava tässä luvussa olevia säännöksiä."

Eli taas suunnittelijalle jää harkinta- ja soveltamisvalta. VAROVA:t toki sinänsä ovat poikkeusluvalla käytössä vielä toistaiseksi.
Kuitenkin vaunut pysähtyvät nyt Kansallismuseon Varoviin jos jalankulkijoilla on vihreää kadun yli, koska joku suunnitteliija/virkamies on päättänyt niin. Mikä siis takaa sen että jos kaikki Mannerheimintien suojatiet varustetaan Varova-valoilla, ettei vaunut joutuisi pysähtymään niissäkin? Eli mikä on niiden hyöty loppujen lopuksi? Voisiko kukaan ajatella rakentaa ratikkapysäkit Helsingissä sellaisiksi kuten ne on esim Göteborgissa tai saksalaiskaupungeissa että jalankulkija joka ylittää kadun, mutta ei aio matkustaa raitiovaunulla, joutuu kiertämään turvakaiteen ennenkuin astuu radalle, jossa ylittäjiä varoitetaan Varovilla joka näyttäis aina punaista jos vaunu on tulossa jommastakummasta suunnast, jolloin Varovista saataisiin täysi hyöty irti? Tietysti se olisi vallitsevan pyörätiepolitiikan vastaista, koska pyöräilijä joutuisi taluttamaan fillarinsa kadun ja pysäkin yli, mutta jompaakumpaa pitää priorisoida!

Joskus tulee muuten mieleen, että osa ihmisistä ei tunnu ymmärtävän sitä, että joitain asioita ei korjata kerralla yhdellä toimenpiteellä, vaan tarvitaan useampi osaprojekti ja monien vuosien työ paremman huomisen puolesta. Mutta sitä parempaa huomista ei tule, jos yksikin noista osa-projekteista jätetään toteuttamatta.

Se on se ongelma kun yritetään muuttaa jotain joka on rakennettu toimimaan tietyllä tavalla pienin muutoksin, että se kestää liian kauan. Siksi joudutaan joskus toteuttamaan raskaita metro-tyylisiä eritasoratkaisuja koska ne saadaan nopeammin käyttöön. Suomessa ei "odottavan ajalle" lasketa hintaa.

t. Rainer
 
Metroratkaisuissa on oikeasti kyse argumenttivirheestä: ideaalinen, hinnaltaan toteutuskelvoton ratkaisu asetetaan vaihtoehdoksi pienelle mutta mittakaavaltaan toteutettavissa olevalle ratkaisulle. Loppujen lopuksi pieniä ratkaisuja ei toteuteta koska ison ratkaisun katsotaan korvaavan ne, mutta ei sitä isoakaan lopulta toteuteta.

Tosiasiassahan pienet ratkaisut eivät poissulje isoja, joten ne kannattaisi toteuttaa joka tapauksessa. Metrohan tarvitsee joka tapauksessa liityntäliikennettä. Mutta ylimitoitettu iso ratkaisu poissulkee pieniä ratkaisuja, sillä ylimitoitus maksaa selkeää rahaa joka ei kuitenkaan palvele ketään.
 
Takaisin
Ylös