339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,466
Vs: Pisararata
Ne H/K:t saadaan ihan sellaisiksi kuin On Sovittu tahtoo. Ehdottamasi reitti on esimerkiksi niin kiertävä, että liikennemallinnus (Emme) ei anna sille matkustajia, koska se on hidas. On Sovittu voi myös haluta sen rinnalle reippaasti bussiliikennettä esim. Manskun suoralle reitille. Ja niin edelleen. Kun Munkkivuoren H/K:ta tehtiin, se jäi erinäisten virheiden takia muistaakseni 0,7:een. Virheet pienen painostuksen jälkeen korjattiin ja H/K nousi yli yhden. Bussit lisääntyivät hetikohta selvityksen jälkeen niin paljon, että uudelleenlaskettuna se olisi ollut jo lähellä 1,5:a. Ja tämä tehtynä Munkkivuoren kannalta aika epäedullisena linjastona. Linjastoratkaisuilla se olisi noussut vielä useamman kymmenyksen kaluston tehokkaamman käytön ansiosta.
Jos jonkun reitin pitäisi olla H/K:ltaan kannattava ratikkana, niin Meikku–Pasila–Kalasatama. Mutta ei sitäkään saada kannattavaksi, jos samalla linjataan, että rinnakkaista bussiliikennettä ei saa ottaa pois.
Minusta olisi hauska nähdä On Sovittu emmettämässä linjoja 6/68/71 uusilla 45-metrisillä vaunuilla. Jos nuo kaikki kolme korvataan yhdellä kaksihaaraisella ratikalla tilanteessa, jossa Hämeentielle toteutetaan suunnitteilla olevat parannukset, niin O.S. voi olla aika pulassa, kun yrittää painaa H/K:n alle yhden. Vaikka jättäisikin huomioimatta sen, että Hernesaari ei todennäköisesti jatkossa edes pärjää linjan 6 nykykapasiteetilla.
---------- Viestit yhdistetty klo 16:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:16 ----------
Mun lähteeni tälle siis oli tosiaan sellainen virkamies, joka näiden kanssa tekee töitä ja joka kyllä ymmärtää, mistä puhuu. Hänen arvionsa oli Töölön vaihteet Kisahallin molemmin puolin = –1 min. Kun siihen päälle lasketaan vaihteet Tullinpuomissa, Nordenskiöldinkadulla ja Arkadiankadulla x 2, niin kyllä sen pitäisi kertautua kahteen minuuttiin. Oopperaa en laske mukaan, sillä siinä on ristikot myös, ja ne laskevat nopeutta. Siihen ei syväura auta.
Varmaan ne toimivat niin kuin laki määrää, muutenhan ne olisivat laittomia. En tosin tiedä, onko ne jo laissa vai edelleen pelkällä poikkeusmenettelyllä olemassa. Mutta ei määräys mitään sellaista sano, että niistä pitää tai saa olla apua vain lähtevälle vaunulle.
Ideaalitilanteessa varova tunnistaa saapuvan vaunun, kytkee jalankulkijalle punaiset ja antaa sitten ratikalle ajoluvan. Syy miksi ne ei esim. Kansallismuseolla toimi on se, ettei järjestelmä tiedä, missä ratikka on. Se voi olla esim. 50 tai 100 metriä pielessä. Korjata pitää siis se vaunun tunnistus, ja se onnistuisi parhaiten niin, ettei käytetä Helmi-mummua, joka ei pysy enää missään tahdissa mukana. Mutta kadun alle kaivetut kelat ovat kalliita.
Viivettä voi tulla tuon korjauksen jälkeen enää siitä, että jalankulkijan punaisen sammuttua on tietty varoaika, jona aikana se ei syty heti uudelleen. Sensorit pitäisi siis asettaa niin, että järjestelmä kykenee tunnistamaan myös peräkkäin taikka eri suunnista tulevat vaunut ja pitämään se punaisen päällä riittävän kauan.
Jos joku katuratikkahanke on H/K-suhteella kannattava, nelosen jatkon Huopalahdentietä Huopalahden aseman kautta Pohjois-Haagaan tehtävälle päättärille pitäisi olla.
Ne H/K:t saadaan ihan sellaisiksi kuin On Sovittu tahtoo. Ehdottamasi reitti on esimerkiksi niin kiertävä, että liikennemallinnus (Emme) ei anna sille matkustajia, koska se on hidas. On Sovittu voi myös haluta sen rinnalle reippaasti bussiliikennettä esim. Manskun suoralle reitille. Ja niin edelleen. Kun Munkkivuoren H/K:ta tehtiin, se jäi erinäisten virheiden takia muistaakseni 0,7:een. Virheet pienen painostuksen jälkeen korjattiin ja H/K nousi yli yhden. Bussit lisääntyivät hetikohta selvityksen jälkeen niin paljon, että uudelleenlaskettuna se olisi ollut jo lähellä 1,5:a. Ja tämä tehtynä Munkkivuoren kannalta aika epäedullisena linjastona. Linjastoratkaisuilla se olisi noussut vielä useamman kymmenyksen kaluston tehokkaamman käytön ansiosta.
Jos jonkun reitin pitäisi olla H/K:ltaan kannattava ratikkana, niin Meikku–Pasila–Kalasatama. Mutta ei sitäkään saada kannattavaksi, jos samalla linjataan, että rinnakkaista bussiliikennettä ei saa ottaa pois.
Minusta olisi hauska nähdä On Sovittu emmettämässä linjoja 6/68/71 uusilla 45-metrisillä vaunuilla. Jos nuo kaikki kolme korvataan yhdellä kaksihaaraisella ratikalla tilanteessa, jossa Hämeentielle toteutetaan suunnitteilla olevat parannukset, niin O.S. voi olla aika pulassa, kun yrittää painaa H/K:n alle yhden. Vaikka jättäisikin huomioimatta sen, että Hernesaari ei todennäköisesti jatkossa edes pärjää linjan 6 nykykapasiteetilla.
---------- Viestit yhdistetty klo 16:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:16 ----------
Onko se näin? Vaihteita joissa raitiovaunun on pakko jarruttaa ei taida niin hirveän paljon olla tuolla matkalla, omien laskelmieni mukaan niitä on nejässä kohdassa. Vaikka kaikki vaihdettaisiin syväuraisiksi, niin minuutti saataisiin korkeintaan pois...
Mun lähteeni tälle siis oli tosiaan sellainen virkamies, joka näiden kanssa tekee töitä ja joka kyllä ymmärtää, mistä puhuu. Hänen arvionsa oli Töölön vaihteet Kisahallin molemmin puolin = –1 min. Kun siihen päälle lasketaan vaihteet Tullinpuomissa, Nordenskiöldinkadulla ja Arkadiankadulla x 2, niin kyllä sen pitäisi kertautua kahteen minuuttiin. Oopperaa en laske mukaan, sillä siinä on ristikot myös, ja ne laskevat nopeutta. Siihen ei syväura auta.
Eivätkö Varovat toimi juuri kuten laki määrää, että apua niistä on vain pysäkiltä lähtevälle vaunulle. Pysäkille saapuvalle raitiovaunulle palaa aina punainen jos katua ylittäville jalankulkijoille palaa vihreä, pysäkkikorokkeesta riippumatta. Jos samaan aikaan tulee toisesta suunnasta vaunu pysäkille josta toinen on lähdössä, palaa lähtevällekin punainen kunnes kaikki jalankulkijoiden valot ovat vaihtuneet punaisiksi. Kestovihreät ratikoille Varovissa vaatisi ilmeisesti lakimuutoksen, vai kuinka?
Varmaan ne toimivat niin kuin laki määrää, muutenhan ne olisivat laittomia. En tosin tiedä, onko ne jo laissa vai edelleen pelkällä poikkeusmenettelyllä olemassa. Mutta ei määräys mitään sellaista sano, että niistä pitää tai saa olla apua vain lähtevälle vaunulle.
Ideaalitilanteessa varova tunnistaa saapuvan vaunun, kytkee jalankulkijalle punaiset ja antaa sitten ratikalle ajoluvan. Syy miksi ne ei esim. Kansallismuseolla toimi on se, ettei järjestelmä tiedä, missä ratikka on. Se voi olla esim. 50 tai 100 metriä pielessä. Korjata pitää siis se vaunun tunnistus, ja se onnistuisi parhaiten niin, ettei käytetä Helmi-mummua, joka ei pysy enää missään tahdissa mukana. Mutta kadun alle kaivetut kelat ovat kalliita.
Viivettä voi tulla tuon korjauksen jälkeen enää siitä, että jalankulkijan punaisen sammuttua on tietty varoaika, jona aikana se ei syty heti uudelleen. Sensorit pitäisi siis asettaa niin, että järjestelmä kykenee tunnistamaan myös peräkkäin taikka eri suunnista tulevat vaunut ja pitämään se punaisen päällä riittävän kauan.