Minkä takia matalalattiaratikan tekeminen on niin paljon hankalempaa kuin bussin? Vai vaaditaanko ratikoilta vaan niin paljon enemmän?
Perimmältään siksi, että bussin kanssa on vähemmän vaihtoehtoja. Tieliikenteen säädökset määrittelevät melkein kaiken bussin rakenteeseen liittyvän. Busseja voi tehdä eri pituisina - maksimiin saakka - ja 1- tai 2-kerroksisina. Mutta muuten kaikki on määrättyä ja kaikki valmistajat noudattavat maksimimittoja niissä rajoissa, jotka säädökset sallivat.
Ratikoiden kohdalla on myös joukko säädöksiä, mutta raitioteitä ei ole tarpeen säädellä niin tarkkaan kuin tieliikenteen kulkuneuvoa. Silloin kun raitiovaunu kulkee kadulla, sen on tietenkin oltava yhteensopiva katuliikenteeseen. Mutta silloinkin operaattorilla on valittavana useita teknisiä ratkaisuja.
Sikäli myös ratikalta vaaditaan enemmän, että raideliikenteessä on perinteenä suurempi turvallisuustaso kuin tieliikenteessä. Käytännössä hyvä esimerkki on se, mitä raitiovaunulle tapahtuu, jos se kiepsahtaisi katolleen. Karkeasti ottaen ei paljon mitään, sillä lähtökohtana on, että kori pysyy muodossaan. Kun bussi kierähtää katolleen, katto painuu kasaan ikkunalinjaa myöten. Bussille sallitaan tällainen rakenne siitä huolimatta, että bussin riski suistua tieltä ja kierähtää katolleen on ratkaisevasti suurempi kuin raitiovaunulla.
Tästä passiivisesta tuvallisuudesta on myös käytännön kokemusta - valitettavasti. Kun ratikka pari vuotta sitten ajoi päin Stockmannin nurkkaa, vaunulle ei käynyt juuri kuinkaan. Se vedettiin takaisin raiteelle ja hinattiin varikolle. Ja vaunu on jälleen ajossa. Kun bussi tekee saman, ja niitä on tapahtunut, keskustellaan siitä, miten pitkälle edestä lukien bussi tuhoutui. Eikä ole vaikea arvata, kummassa matkustajat ja kuljettaja selviävät paremmin.
Antero