Sainpa lopulta luettua rauhassa tuon selvityksen tässä joulun yli. Siinä oli paljon hyvää, mutta yksi ilmeinen ongelma pisti pahasti silmän: harvan pysäkkivälin vaikutukset ja ylipäänsä kävelymatkojen pysäkille huomioiminen.
HSL runkobussiselvitys sanoi:
Liikennemallin aikahyödyissä ei malliteknisesti pystytty huomioimaan runkobussilinjaston pysäkkivälien harvennuksesta johtuvaa kävelyaikojen pitenemää. Sen kustannuksiksi arvioitiin -4,2 M€ aikahyötyihin ja -6,3 M€ palvelutasohyötyihin. Laskenta tehtiin seuraavilla olettamilla:
- runkolinjastoa käyttävistä nousijoista 25 %:lla kävelyaika pitenee
- kävelyajan keskimääräinen pitenemä on 1,2 minuuttia eli 100 metriä.
ajatus kävelymatkan pitenemisestä vain 25 prosentilla tuntuu alhaiselta. Kun selvitys ei kerro, paljonko pysäkkejä itse asiassa vähennettäisiin, sitä on kuitenkaan vaikea osoittaa vääräksi. Jos "normaaliksi" pysäkkiväliksi oletetaan vaikka 500m, ja uudeksi pysäkkiväliksi 1000m (suunnitelmassa mainittu 800-1500m tavoitteeksi), niin väestö saa olla todella pakkauutunut uusien pysäkkien ympärille, jotta vain joka neljännellä matka kasvaisi kun joka toinen pysäkki poistetaan. Myös keski-pitenemän olettameinen sadaksi metriksi tällä neljänneksellä on ilmeisen alakanttiin.
Oli laskelma oikein tai väärin, se siis vaikuttaa koko järjestelmän laskennallisiin hyötyihin. Mutta vaikuttaako se mallin tarjoamiin matkustajamääriin eri linjavaihtoehdoilla? Ilmeisesti ei, koska "Liikennemallin aikahyödyissä ei malliteknisesti pystytty huomioimaan runkobussilinjaston pysäkkivälien harvennuksesta johtuvaa kävelyaikojen pitenemää".
Useissa linjavaihtoehtojen vertailuissa näkyy tämä ongelma, kun moottoritietä kulkeva nopeampi linjaus voittaa hyödyissä hitaamman linjauksen, joka palvelisi useampaa. Esimerkiksi Jokeri II Turunväylällä ja kehi I:llä, E1 Länsiväylällä, E2 Länsiväylällä. Ainoa vertailussa kannattavaksi todettu moottoritieltä poistuma oli HAKUn koukkaus Kivikon ja Kontulan kautta, joka tosin edellyttäisi puuttuvan tien.
Osassa näistä tapauksista nopeampi, väliin jääviä alueita ohittava reitti voi oikeasti olla perusteltu, mutta systemaattinen matkustajamärän nousu aina kun palvelualuetta vähennetään on kyllä vahva viite siitä, että mallinnustavassa on jotain vikaa, että se laskee väärin. Myös se, että mallissa matkustajia näyttäisi nousevan bussiin muuallakin kuin pysäkillä (ks. esim. Jokeri 3 matkustajamäärät kehä III:lla) nataa kuvaa, että psyäkkien harventamisen vaikutuksia ei ole huomioitu kunnolla.
Seurauksena ehdotetaan linjoja, jotka eivät luultavasti ole parhaita mahdollisia, ja keskitytään linjanopeuteen enemmän kuin olisi syytä. Linjanopeus on tärkeä, ja sen parantamisen eteen kannattaa tehdä töitä. Näppituntumalla kuitenkin sanoisin, että selvästi yli 25km/h linjanopeus palvelualueella voi hyvinkin jo heikentää palvelua enemmän kuin hyödyttä. Lähtökohtaisesti yli 30km/h linjanopeuteen pyrkiminen voi myös olla epätarkoituksenmukainen tavoite.
Ylipäänsä, pysäkkiväliä (ja linjanopeutta) tulisi tarkastella erikseen "palvelualueella", jossa ihmisten matkakohteita sijaitsee suhteellisen tasaisesti ja runsaasti ja "siirtymäosuuksilla", jossa on vähän mitään minne kukaan olisi matkalla. Jälkimmäisellä harva pysäkkiväli ja suuri linjanopeus on selvä etuy, ensimmäisellä ei niinkään.
Ja väistämättä tulee mieleen, kuinka tarpeellisia ne "siirtymäosuudet" ovat? Ne ovat välttämättömyys hajautettussa bussilinjastossa, jossa jokainen lähiö täyttää yhden bussilinjan ja kaikki ovat matkalla keskustaan. On kuitenkin jo ymmärretty, että se ei ole paras tapa tuottaa joukkoliikennettä, siksihän näitä runkolinjoja suunnitellaan. Soisi vaan suunniteltavan vielä enemmän siihen tapaan, että niillä pääsisi johonkin muuallekin kuin muutamiin keskuksiin.
No, linjastot varmasti korjataan realiteettien pohjalta jatkosuunnitelmissa. Parempi vaan olisi, jos tavoitetasot asetettaisiin järkevämmin jo tälläisissä korkean tason suunnitelmissa.