Ilmastointi

Jo 19-sataa luvun viimeisellä vuosikymmenellä ajoimme työsuojelullisin toimenpitein jäähdytysilmastoituja paikkureita ja ratikoita.

Tuolloin kyseessä oli kohtuuhintainen investointi linja-auton- ja raitiovaununkuljettajan työskentely olosuhteiden parantamiseen.

Ei ottanut siipiä alle, vaikka saimme proton, turistin FIZ – 47, Finn Klimalta asennettuna ilmaiseksi.

Useimmille kollegoille piti rautalangasta vääntää tarkoituksen olevan ympäröivän ilmatilan jäähdyttäminen eikä oman selkänahan, johon useimmat suuntasivat ne 3 kpl suuttimia jotka syöttivät jäähdytettyä ilmaa kuljettajan kapiniin.

HKL-Bussiliikenteen autoon sitä ei ilmaisuudesta huolimatta saanut asentaa silloisen bussiliikenne- ja teknisen johtajan vastustaessa ajatusta.

STA:n liikennejohtaja Petter oli sitä vastoin avoin ajatukselle. Liekö sitten autopula tai raha, niin ei niitä useampaan autoon saatu. Vaatihan asennus 3 päivää pajalla Hyrylässä.

Raitiovaunuissa ei tuolloin olisi silloisen korjaamopäällikön mielestä sähkö riittänyt, nyt riittää hyvin kokovaunun jäähdyttämiseen.

Pohjolan kaupunkiliikenne varusti sittemmin jo koritehtaalla etutilan jäähdytysilmastoinnilla busseja ja tämä tekikin bussien etupenkeistä suosittuja jäähdyttävän vaikutuksen ulottuessa jopa 3 penkkirivin päähän

Kimmo Kaivnto sai aloitteellaan joukkoliikennelautakunnan jäsenenä, taisi olla vuosi 2007, kilpailuehtoihin tämän matkustajien mukavuutta parantavan jäähdytysilmastoinnin josta saa sen verran pisteitä kilpailutuksessa, ettei yksikään liikennöitsijä voi jättää sitä huomiotta aikoessaan pärjätä pks:lla.

Väinö Paunu Oy oli käsitykseni mukaan ensimmäinen liikennöitsijä suomessa joka teki paikkureista täysilmastoituja ja siellä ei kompuran remmejä poisteta autoista, kuten täällä pks:lla tehdään.

Korjaamoilla täällä on omat säätönsä eräälläkin liikennöitsijällä kompurat lähtevät päälle + 25°c ja lopettavat käyntinsä saavuttaessaan + 21°c. Kaiken lisäksi näyttäisi olevan niin ettei tämä kuljettajatilan jäähdytetty ilmanvaihto toimi kaikin puolin asiallisesti kaikissa korimalleissa.

Näitä asioita on saatettu käsitellä ketjun aikaisemmissa viesteissä, joten suokaa anteeksi jos on toistoa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Testasin tänään teli-Volvon 8700 vuosimallia 2010 ilmastointia. Ajoin tunnin sivun kattoluukut ja kuskin ikkuna kiinni ja ajoin toisen tunnin sivun kattoluukut ja kuskin ikkuna auki. Sisälämpötila pysyi tismalleen samana:D Ivecoitten ja Scalojen ilmastointi on kieltämättä parempi ja Ivecoissa auttaa vielä selvästi tummennetut lasit.

Tuo 8700:n ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmä näyttää toiminnaltaan olevan ihan aivokuolleen ihmisen keksintöä - ilmastoimattomassa 8700:ssa se sentään puhaltaa usein täydelläkin nopeudella, mutta ilmastoidussa ei näytä olevaan mitään eroa sillä, kuin kuumaa on ja kuin kylmää jaksaisi jäähdytys puskea, kun puhallus itse käy koko ajan miniminopeudella. Vasta Veolian uudemmissa teli-8700 autoissa huomaa joskus puhalluksen olevan "hieman" kovemmalla. Mene tiedä, onko koko systeemin säätöohjelma aivokuolleen tekemä vai onko kyseessä jokin suunnitteluvirhe.

Ivecoissa on todellakin tummemmat lasit jotka ovat myös ihan kohdallaan, mutta totuus on kuitenkin se, että jos olisi riittävästi avattavia ikkunoita - kunnollisia eikä 8700:n tyylisiä naurettavia "räppänöitä", niin ilmastoinnin tarpeellisuus vähenisi huomattavasti. Siis ihan oikeasti - ne kaverit, jotka suunnittelee busseja, jossa ei ole ilmastointia eikä ainuttakaan avattavaa ikkunaa, tulisi viedä saunan taakse. Pitäisi olla ilmiselvää, että riittävä määrä avattavia ikkunoita on joka tapauksessa halvempaa, kun se ilmastointijärjestelmä.

Samalla on taaks pakko todeta, että jos jäähdytysilmastointi loistaisi poissaolollaan ja olisi niitä ikkunoita, niin kattopuhalluksen lämmitystä tarvittaisiin kuitenkin, koska ihminen tarvitsee hengitysilmaa kylmälläkin eikä pakkasessa tietenkin voi pitää ikkunoita auki.

---------- Viesti lisätty kello 18:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:40 ----------

Samaa minä olen miettinyt, nytkin alla ilmastointivikainen Nf 734 ja vika on siinä kun kompuran hihnat puuttuu syystä tai toisesta
Onko kyseessä Nobinan uudet "säästötoimet", kun joku heppu on vähän mattoveitsellä poistellut noita hihnoja? Säästyyhän jonkin verran polttoainetta tuolla tavalla...
 
Pitäisi olla ilmiselvää, että riittävä määrä avattavia ikkunoita on joka tapauksessa halvempaa, kun se ilmastointijärjestelmä.
Niinhän sitä luulisi, mutta meillä kyllä tekninen johto ilmoitti että autoa tilattaessa neljä pientä avattaa ikkunaa maksaa enemmän kuin ilmastointi.
 
Niinhän sitä luulisi, mutta meillä kyllä tekninen johto ilmoitti että autoa tilattaessa neljä pientä avattaa ikkunaa maksaa enemmän kuin ilmastointi.

Se ilmastointi alkaa olemaan aika arkinen volyymituote ja ei siksi välttämättä kovin kallis. Vaikka eräät täällä suhtautuvatkin siihen kuin johonkin ihmevekottimeen tulevaisuudesta ja pelonsekaisin tuntein ;)
 
Tänään matkustin linjalla v55, autona oli VT 506, eli uudehko teli-Volvo 8700LE, istuin auton etuosaan ja huomasin että kattokanavista tippui kondenssivettä penkeillä tippa silloin tällöin. Kattokanavat olivat vesihuurussa suurinpiirtein siinä kohdin missä on vastakkain istuttavat penkit auton etu-osassa, samassa kohtaa on myös katossa neljä ritilää jotka ilmeisesti liittyvät ilmastointiin? Aiemmin en ole tällaista kondenssi-ongelmaa ilmastoiduissa busseissa huomannut, mahtaako muissa busseissa esiintyä samanlaista ongelmaa tällaisella 30 asteen helteellä?
 
Aiemmin en ole tällaista kondenssi-ongelmaa ilmastoiduissa busseissa huomannut, mahtaako muissa busseissa esiintyä samanlaista ongelmaa tällaisella 30 asteen helteellä?

Ainakin täällä Tampereella olen nähnyt TKL #91:n kattokanavien hikoilevan samallalailla kovilla helteillä. Taitaa olla aikalailla ominaisuus näillä helteillä, kun ovista tulee joka aukaisulla kuumaa ja kosteaa ilmaa sisälle ja kattokanavista samaan aikaan kylmää. Kovilla ovat laitteet tällä kelillä.
 
HelB 604, 605 ja 607:n asennettu ilmastointi!

Ilmastointi joo, mutta ei siis täysitehoista ilmastointia, vaan pari kuljettajailmastointilaitteen kokoista boksia. Yhdessä niiden jäähdytysteho on alle puolet täysitehoisesta ilmastoinnista.
 
Ilmastointi joo, mutta ei siis täysitehoista ilmastointia, vaan pari kuljettajailmastointilaitteen kokoista boksia. Yhdessä niiden jäähdytysteho on alle puolet täysitehoisesta ilmastoinnista.

Ne on 2x4kW, keskiverto "oikea" ilmastointi n. 20kW. Näinköhän noista on mitään iloa...
 
Niinhän sitä luulisi, mutta meillä kyllä tekninen johto ilmoitti että autoa tilattaessa neljä pientä avattaa ikkunaa maksaa enemmän kuin ilmastointi.

Tästä voi johtua se että entinen Volvon esittely auto Helb 815 on varustettu sivuikkunoilla myös taka-akselin kohdalla. (Nyt vasta huomasin ne vaikka auto on pyörinyt liikenteessä kohta 4 vuotta :D ) Taitaa olla ainoa 8700LE HSL-alueella, josta löytyy yhteensä 8 pientä sivuikkunaa ja kattoluukut?

Tässä Bussidatasta löytyvässä kuvassa ne jopa näkyy aika hyvin :)
 
Viimeksi muokattu:
ilmastoimattomassa 8700:ssa se sentään puhaltaa usein täydelläkin nopeudella

Melko vihanneksen suunnittelema tämäkin on. Jos kattokanavapuhallus esim. täysillä niin se pysähtyy _kokonaan_ kun laittaa ovet sulkeutumaan. Jonkin aikaa sen jälkeen kun ovet ovat kokonaan sulkeutuneet alkaa ropelli pikkuhiljaa kiihdyttää nopeuttaan siten että se on taas täysillä vähän ennenkuin ollaan seuraavalla pysäkillä jossa se taas pysähtyy... Huikeaa suunnittelua, mikä tuiki tarpeellinen toiminto!

Scalassa kattokanavapuhallus pysähtyy vain namiskasta. En todellakaan ymmärrä mikä tämän ominaisuuden idea on Volvossa.
 
Tästä voi johtua se että entinen Volvon esittely auto Helb 815 on varustettu sivuikkunoilla myös taka-akselin kohdalla. (Nyt vasta huomasin ne vaikka auto on pyörinyt liikenteessä kohta 4 vuotta :D ) Taitaa olla ainoa 8700LE HSL-alueella, josta löytyy yhteensä 8 pientä sivuikkunaa ja kattoluukut?
NF 410-412 ja PL 807-812:ssa on myös 8 avattavaa sivuikkunaa!
 
Jos kattokanavapuhallus esim. täysillä niin se pysähtyy _kokonaan_ kun laittaa ovet sulkeutumaan. Jonkin aikaa sen jälkeen kun ovet ovat kokonaan sulkeutuneet alkaa ropelli pikkuhiljaa kiihdyttää nopeuttaan siten että se on taas täysillä vähän ennenkuin ollaan seuraavalla pysäkillä jossa se taas pysähtyy.... En todellakaan ymmärrä mikä tämän ominaisuuden idea on Volvossa.

Lienee ideana se ettei kattokanavapuhallus tee ylipainetta autoon silloin kun ovet sulkeutuu joka vaikeuttaisi ovien sulkemista. Tiedä sitten miten hyvin toimii käytännössä... Muistaakseni vanhan korimallin Ikaruksessa myös kattokanavapuhallus sammuu kun avaa ovet ja lähtee uudelleen päälle kun ovet ovat sulkeutuneet.
 
Takaisin
Ylös