Järvenpään HSL-jäsenyys

Tämä on niin huvittavaa, kun tämä on molemmissa päissä täysin päinvastaista. Helsingissä taas ei ole intressiä vähentää pullonkauloja ja ruuhkia, koska se kannustaa näitä ihmisiä tulemaan kestävillä kulkuneuvoilla eikä täyttämään kaupungin katuja pysäköidyillä autoilla. Joten miksi se Helsinkiä kiinnostaisi, jos järvenpääläiset istuvat Helsingissä ruuhkissa.
Niin, usein voi miettiä kuka siellä ruuhkissa istuu, eihän johonkin Ruoholahden jonoon voi moni helsinkiläinen mennä... No me olemme tottuneet subventoimaan muille kulttuurin, liikenteen, urheilun jne.
 
Jos lankaan linkattua Kuntaliiton sivua on uskominen, Nurmijärvi käyttäisi joukkoliikenteeseen 74 €/asukas/vuosi eli suunnilleen saman verran kuin Kerava ja Tuusula ja noin viisi kertaa enemmän kuin Järvenpää. Järvenpään kohdalla liittymisestä olisi selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Sama lippu kävisi
  • junissa ja Järvenpään busseissa
  • junissa ja muun HSL-alueen kulkuvälineissä
  • kaikissa busseissa Järvenpäässä, kun nyt on käytössä ainakin kolme eri järjestelmää
ja joukkoliikenteen rakenne ei muuttuisi, bussien vuorovälit vaan tihenisi ja liikennöintiajat laajenisi. Nurmijärvellä varmaan enemmän haittaa kuin hyötyä.
Yllätyin positiivisesti, että kotipaikkani Hyvinkää on onnistunut järjestämään kattavan bussiverkon naurettavan halvalla, vain 24€/asukas/vuosi. Toisin sanoen lipputuloilla saadaan katettua iso osa kuluista, vaikka kuukausilippu on kohtuullinen 59€/kk. Kalusto on modernia, ilmasto toimii, penkit pehmeitä, kaikki maksutavat käy ja kaiken lisäksi bussit toimivat biopolttoaineella. Lähes joka paikkaan, jossa on vähintään neliökilometrin verran tiivistä omakotitalomattoa, on bussiyhteys joka päivä aamusta iltaan. Kaupunkialueella lähimmälle pysäkille on aina alle kilometri. Vuorovälit ovat pääsääntöisesti ruuhkassa 30 min ja muulloin 60 min, joka riittää täyttämään bussit sopivasti ja 30/60 sopii hyvin yhteen R-junan kanssa. Vilkkaimmalla korridorilla (sairaalan ja keskustan väli) kulkee myös Korsisaaren busseja, johon kelpaavat myös Hyvinkään liikenteen liput. Vaihdot bussien väleillä on järjestetty sujuvasti asemalle yhden vaihdon logiikalla ja jos ollaan myöhässä, voi kuljettajalta pyytää ilmoittamaan seuraavan bussin kuljettajalle, että odottaa. Säästöjä on tehty mm. ajamalla hiljaisimmat vuorot pikkubussilla tai vain kutsusta ja lakkauttamalla yöbussit.
 
Yllätyin positiivisesti, että kotipaikkani Hyvinkää on onnistunut järjestämään kattavan bussiverkon naurettavan halvalla, vain 24€/asukas/vuosi. Toisin sanoen lipputuloilla saadaan katettua iso osa kuluista, vaikka kuukausilippu on kohtuullinen 59€/kk. Kalusto on modernia, ilmasto toimii, penkit pehmeitä, kaikki maksutavat käy ja kaiken lisäksi bussit toimivat biopolttoaineella. Lähes joka paikkaan, jossa on vähintään neliökilometrin verran tiivistä omakotitalomattoa, on bussiyhteys joka päivä aamusta iltaan. Kaupunkialueella lähimmälle pysäkille on aina alle kilometri. Vuorovälit ovat pääsääntöisesti ruuhkassa 30 min ja muulloin 60 min, joka riittää täyttämään bussit sopivasti ja 30/60 sopii hyvin yhteen R-junan kanssa. Vilkkaimmalla korridorilla (sairaalan ja keskustan väli) kulkee myös Korsisaaren busseja, johon kelpaavat myös Hyvinkään liikenteen liput. Vaihdot bussien väleillä on järjestetty sujuvasti asemalle yhden vaihdon logiikalla ja jos ollaan myöhässä, voi kuljettajalta pyytää ilmoittamaan seuraavan bussin kuljettajalle, että odottaa. Säästöjä on tehty mm. ajamalla hiljaisimmat vuorot pikkubussilla tai vain kutsusta ja lakkauttamalla yöbussit.
Suurin etu Hyvinkäällä taitaa olla, että siellä on osattu lukea lakikirjaa. Paikallisliikennettä ei ole tarvinnut kilpailuttaa kun se ostetaan "palvelun" sijasta käyttöoikeussopimuksen perusteella, näin ollen kilpailutuksen hankinta raja on kymmenkertainen.
Tällaisilla toimilla saadaan sitoutettua liikennöitsijä, jolla on oikea halu panostaa ja kehittää liikennettä. Siinnä sivussa syntyy erinomainen joukkoliikenne asiakkaille kun liikennettä ei tarvitse kasata "tilkkutäkistä".
Toivottavasti myös muut kunnat, joilla tämä olisi mahdollista toteuttaa oivaltaisivat tämän.
Kuten Hyvinkään tapauksessa huomataan kilpailutettu liikenne ei aina ole edes paras, eikä varmasti halvin vaihtoehtokaan.
 
Hyvinkäällä taitaa olla kanssa suht kompakti taajama rautatieaseman ympärillä jossa ei tarvitse ihan massiivista joukkoliikennejärjestelmää että kaikki kerrostalolähiöt saadaan bussipysäkin piiriin.
 
Yllätyin positiivisesti, että kotipaikkani Hyvinkää on onnistunut järjestämään kattavan bussiverkon naurettavan halvalla, vain 24€/asukas/vuosi. Toisin sanoen lipputuloilla saadaan katettua iso osa kuluista, vaikka kuukausilippu on kohtuullinen 59€/kk. Kalusto on modernia, ilmasto toimii, penkit pehmeitä, kaikki maksutavat käy ja kaiken lisäksi bussit toimivat biopolttoaineella. Lähes joka paikkaan, jossa on vähintään neliökilometrin verran tiivistä omakotitalomattoa, on bussiyhteys joka päivä aamusta iltaan. Kaupunkialueella lähimmälle pysäkille on aina alle kilometri. Vuorovälit ovat pääsääntöisesti ruuhkassa 30 min ja muulloin 60 min, joka riittää täyttämään bussit sopivasti ja 30/60 sopii hyvin yhteen R-junan kanssa. Vilkkaimmalla korridorilla (sairaalan ja keskustan väli) kulkee myös Korsisaaren busseja, johon kelpaavat myös Hyvinkään liikenteen liput. Vaihdot bussien väleillä on järjestetty sujuvasti asemalle yhden vaihdon logiikalla ja jos ollaan myöhässä, voi kuljettajalta pyytää ilmoittamaan seuraavan bussin kuljettajalle, että odottaa. Säästöjä on tehty mm. ajamalla hiljaisimmat vuorot pikkubussilla tai vain kutsusta ja lakkauttamalla yöbussit.
En nyt niin kovin kehuisi Hyvinkään joukkoliikenteen palvelutasoa. Mielestäni siellä mennään aivan minimitasolla. Tarkastelin linjojen vuorovälejä ja liikennöintiaikoja. Arkisin liikennettä on pääpiirteissään kello 6-22 välillä, lauantaisin 10-20 ja sunnuntaisin 12-19.
30min vuoroväliä ajetaan aamuruuhkassa linjoilla 1, 2, 3 ja 5. Iltapäiväruuhkassa 30min vuoroväli on vain linjoilla 1 ja 2. Ainoastaan linjaa 6 ajetaan läpi päivän 30min välein. Arkisin päivällä ja illalla linjojen 1-5 ja 7 vuoroväli on 60min. Viikonloppuisin vuorovälit ovat kaikilla linjoilla pääsääntöisesti 60min mutta löytyy myös 120min vuorovälejä. Linjalla 7 iso osa vuoroista on kutsuliikennettä.
Onhan sellaisen joukkoliikenteen järjestäminen erittäin halpaa, kun liikennettä on vähän ja harvoilla vuoroväleillä. Toisaalta, olisiko monilla alueilla edes tarvetta tiheämmälle 30 minuutin vuorovälille muulloin kun ruuhka-aikoina?
Enpä tiedä houkuttelisiko tunnin vuoroväli itseäni käyttämään joukkoliikennettä esimerkiksi asiointimatkoilla.
Jos olisin Hyvinkäällä joukkoliikenteen käyttäjä, valitsisin asuinpaikkani todennäköisesti linjan 6 varrelta.
 
En nyt niin kovin kehuisi Hyvinkään joukkoliikenteen palvelutasoa. Mielestäni siellä mennään aivan minimitasolla. Tarkastelin linjojen vuorovälejä ja liikennöintiaikoja. Arkisin liikennettä on pääpiirteissään kello 6-22 välillä, lauantaisin 10-20 ja sunnuntaisin 12-19.
30min vuoroväliä ajetaan aamuruuhkassa linjoilla 1, 2, 3 ja 5. Iltapäiväruuhkassa 30min vuoroväli on vain linjoilla 1 ja 2. Ainoastaan linjaa 6 ajetaan läpi päivän 30min välein. Arkisin päivällä ja illalla linjojen 1-5 ja 7 vuoroväli on 60min. Viikonloppuisin vuorovälit ovat kaikilla linjoilla pääsääntöisesti 60min mutta löytyy myös 120min vuorovälejä. Linjalla 7 iso osa vuoroista on kutsuliikennettä.
Onhan sellaisen joukkoliikenteen järjestäminen erittäin halpaa, kun liikennettä on vähän ja harvoilla vuoroväleillä. Toisaalta, olisiko monilla alueilla edes tarvetta tiheämmälle 30 minuutin vuorovälille muulloin kun ruuhka-aikoina?
Enpä tiedä houkuttelisiko tunnin vuoroväli itseäni käyttämään joukkoliikennettä esimerkiksi asiointimatkoilla.
Jos olisin Hyvinkäällä joukkoliikenteen käyttäjä, valitsisin asuinpaikkani todennäköisesti linjan 6 varrelta.
Nyt on voimassa kesäaikataulut, jotka ovat huomattavasti talviaikatauluja suppeammat. Tässäkin varmasti yksi syy edullisiin kustannuksiin. Syynä on sekä koululaisten lomat että yksinkertaisesti lyhyet etäisyydet, jolloin moni kävelee tai pyöräilee kesäisin. Talviaikatauluissa kaikilla linjoilla paitsi 7:lla on 30/60 min. väli ja arksisin liikennöintiaika on 6-22. Keskusta-Sairaala-Vehkoja-Hyvinkäänkylä-välillä vuoroväli on ruuhkassa 20 min, kun laskee Korsisaaren vuorot mukaan. Viikonloppuisin liikennöintiaika vaihtelee linjoittain kysynnän mukaan, tyhjiä penkkejä ei haluta ajaa. Linjalla 7 on tällä hetkellä huonoin tarjonta, mutta sen reitille rakentuu kovinta tahtia uusia koteja, joten asia korjaantunee asuinalueen valmistuessa.

Mielestäni tämä tarjonta on tällä rahalla hyvää joukkoliikennettä, jos vaikka vertaa Järvenpään bussiverkostoon tai siihen, mitä Kerava ja Nurmijärvi saavat tarjottua kolminkertaisella panostuksella. Paras vuorotarjonta on linjoilla 1 ja 6, koska vain niiden reiteillä on kerrostaloja. Loput kerrostalot ovat kävelymatkan päässä rautatieasemasta. Kaikki muut linjat palvelevat omakoti- ja rivitaloja, joten en usko että kysyntää olisi kovinkaan paljon tiheämmälle liikenteelle. Toki mielellään kaivaisin vielä vähän kaupungin kuvetta, että saataisiin ruuhkavuorovälit 20 minuuttiin ja muuten päivisin 30 minuuttiin sekä pidemmät liikennöintiajat. Yöllä voisi ajaa vaikka vain yksi yöbussi, joka kiertäisi rengaslinjana koko kaupungin lähtien toki asemalta liikkeelle aina junan saapuessa.
Hyvinkäällä taitaa olla kanssa suht kompakti taajama rautatieaseman ympärillä jossa ei tarvitse ihan massiivista joukkoliikennejärjestelmää että kaikki kerrostalolähiöt saadaan bussipysäkin piiriin.
Yhteiskuntarakenteen kannalta erinomaista, että tiivis asuminen on keskustan alueella, eikä "Hyvinkään resepti" sellaisenaan joka paikkaan kävisikään. Kuitenkin bussiverkon tehtäväksi jää silloin lähinnä omakotitaloalueiden palveleminen, jolloin on haastavaa saada busseja täyteen ja tarjota samalla riittävän houkuttelevaa vuoroväliä, verkostoa ja liikennöintiaikaa näin pienin kustannuksin.
 
siihen, mitä Kerava ja Nurmijärvi saavat tarjottua kolminkertaisella panostuksella

Onhan Keravalla selkeästi parempi tarjonta. Viiteen suuntaan rautatieasemalta menee bussi puolen tunnin välein ja liikenne päättyy myös lauantaina ja sunnuntaina noin kello 23, paitsi kahdella edellä mainituista viidestä suunnasta, joita palvelee yöbussi 633N vielä senkin jälkeen. Helsingissä luultavasti vuoroväli olisi 15 minuuttia noihin viiteen suuntaan ja myös kolmeen muuhun suuntaan menisi yöliikennettä, mutta tilanne on silti selvästi parempi kuin Hyvinkäällä.
 
Onhan Keravalla selkeästi parempi tarjonta. Viiteen suuntaan rautatieasemalta menee bussi puolen tunnin välein ja liikenne päättyy myös lauantaina ja sunnuntaina noin kello 23, paitsi kahdella edellä mainituista viidestä suunnasta, joita palvelee yöbussi 633N vielä senkin jälkeen. Helsingissä luultavasti vuoroväli olisi 15 minuuttia noihin viiteen suuntaan ja myös kolmeen muuhun suuntaan menisi yöliikennettä, mutta tilanne on silti selvästi parempi kuin Hyvinkäällä.
Keravalla on kuitenkin alueita, jonne ei ole julkisia yhteyksiä lainkaan, kuten Sompio, Itä-Jaakkola, Kaskela, Länsi-Päivölä, Talmantie, suuri osa 140-tiestä ja vaikka Kytkinkadun seudun teollisuusalue. Toki reipasjalkainen pystyy näistä kävelemään reilun kilsan keskustaan/liityntäbussille, mutta tilastollisesti yli 800 metrin kävelymatkat eivät houkuta joukkoliikenteen käyttäjiä varsinkaan bussipysäkille.

Kaupungeilla on eri lähestymistapa: Keravalla keskitytään tarjoamaan pääreiteille parempaa liikennöintiaikaa suppeamman kattavuuden kustannuksella. Hyvinkäällä taas on "jokaiselle jotain" paitsi öisin. Hyvinkäällä reitit on pyritty suunnittelemaan niin, että kierrosaika on 30 minuuttia, siksi se on usein myös vuoroväli arkisin. Hyvinkään malli mahdollistaa autotonta elämäntapaa paremmin päivisin (kaikkialle pääsee), Kerava taas öisin ja viikonloppuisin (parempi liikennöintiaika). Mutta pitäisikö baarikansan mennä taksilla vai bussilla, jos bussin ajaminen yöllä on päiväliikenteen järjestämisestä pois? Jos Hyvinkäätä ja Keravaa haluttaisiin verrata tasapuolisesti, pitäisi kuvitella tilanne jossa Kerava käyttäisi 3x vähemmän tai Hyvinkää 3x enemmän paukkuja joukkoliikenteeseen. Hyvinkäätä voi panostuksen suhteen suoremmin verrata Järvenpäähän.
 
Keravalla on kuitenkin alueita, jonne ei ole julkisia yhteyksiä lainkaan, kuten Sompio, Itä-Jaakkola, Kaskela, Länsi-Päivölä, Talmantie, suuri osa 140-tiestä ja vaikka Kytkinkadun seudun teollisuusalue. Toki reipasjalkainen pystyy näistä kävelemään reilun kilsan keskustaan/liityntäbussille, mutta tilastollisesti yli 800 metrin kävelymatkat eivät houkuta joukkoliikenteen käyttäjiä varsinkaan bussipysäkille.

Kaupungeilla on eri lähestymistapa: Keravalla keskitytään tarjoamaan pääreiteille parempaa liikennöintiaikaa suppeamman kattavuuden kustannuksella. Hyvinkäällä taas on "jokaiselle jotain" paitsi öisin. Hyvinkäällä reitit on pyritty suunnittelemaan niin, että kierrosaika on 30 minuuttia, siksi se on usein myös vuoroväli arkisin. Hyvinkään malli mahdollistaa autotonta elämäntapaa paremmin päivisin (kaikkialle pääsee), Kerava taas öisin ja viikonloppuisin (parempi liikennöintiaika). Mutta pitäisikö baarikansan mennä taksilla vai bussilla, jos bussin ajaminen yöllä on päiväliikenteen järjestämisestä pois? Jos Hyvinkäätä ja Keravaa haluttaisiin verrata tasapuolisesti, pitäisi kuvitella tilanne jossa Kerava käyttäisi 3x vähemmän tai Hyvinkää 3x enemmän paukkuja joukkoliikenteeseen. Hyvinkäätä voi panostuksen suhteen suoremmin verrata Järvenpäähän.
Hyvinkäällä bussitarjonta keskittyy täysin Asemataajamaan. Suurin osa kaupungista on täysin vaillla joukkoliikennettä.
 
Hyvinkäällä bussitarjonta keskittyy täysin Asemataajamaan. Suurin osa kaupungista on täysin vaillla joukkoliikennettä.

Se on miten suuri osa Hyvinkäästä on vailla joukkoliikennettä riippuu siitä mitataanko joukkoliikenteen kattavuutta asukkaissa ja työpaikoissa vai pinta-alassa. Hyvinkäällä asuu 46600 henkeä, joista 42500 henkeä keskustaajamassa aseman ympärillä. Tiheimmin asutuilla alueella, jolla asuu suurin osa Hyvinkään asukkaista on kohtuullinen joukkoliikennepalvelu, vaikka toki keskustaajaman reunoilla on pientalovaltaista asutusta, jossa joukkoliikennepalvelu ja -kysyntä on heikkoa.

Käytännössä suurin osa Hyvinkään asukkaista on ihan kohtuullisen joukkoliikennepalvelun tavoitettavissa, vaikka toki haja-asutusalueilla ja myös osalla keskustaajaman harvemmin asuttuja reunoja joukkoliikennettä ei käytännössä ole.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvinkään keskustaajama sekä Järvenpään ja Keravan koko kaupungit ovat hyvinkin saman kokoisia pinta-alaltaan ja väkiluvultaan. Kerava hiukan pienempi ja tiheiten asuttu, mutta ero ei ole suuri.

Kerava saa HSL-jäsenyydestä nykyään jo kaupunkijunat ja lisää vuorovälejä. Toki sijainti helpottaa kun on sekä R- että Z-junat nopeina taajamajunina.

Järvenpää saisi HSL-jäsenyydestä nähdäkseni integroidun joukkoliikennejärjestelmän sekä lisää junavuoroja päiväsaikaan eli neljä junaa tunnissa. Mutta toistaiseksi täällä asutaan melkoisessa autokaupungissa, jossa tahto kehittää joukkoliikenettä tai kestäviä kulkutapoja on vähäisempää kuin vaikkapa Keravalla. Erikoisesti Hyvinkäällä on hyvä track record polkupyöräliikenteen huomioimisessa.

Hiljattain Järvenpäässä meni poliittisesti nurin viranhaltijoiden valmistelema maksullinen pysäköinti. Se olisi koskenut myös liityntäpysäköintiä. Erikoisesesti Ainolan aseman ympäristöön on valmistunut maksullinen pysäköintihalli julkisella rahalla, joka on tietenkin tyhjä kun ympärillä on ilmaista pysäköintiä.

HSL sen sijaan tarjoaa nyt lisäjunavuorojen lisäksi keppiä vai porkkanaa kun alustavassa taloussuunnitelmassa on E-vyöhyke. Nimellisesti se on pohjoisen Tuusulan ja SIpoon vyöhyke, mutta suurin muutos on Järvenpäälle... Katsoin alustavasta taloussuunnitelmasta, että lipputuloja E-vyöhykkeen kanssa on tarkoitus kerätä 7 miljoonaa euroa aiempaa enemmän (30 -> 37 miljoonaa kun poisluetaan ABC-vyöhykkeiden sisäiset matkat; alv 0 lukuja). Toki tämä on vain 10 % HSL:n lippumyynnistä koska isot rahat liikkuvat Helsingissä, mutta on sillä vaikutusta myös Tuusulan kuntaosuuteen. Mitä mieltä E-vyöhykkeestä? Sillä myös Järvenpään kuntaosuus laskee (kun lipunhinnat nousevat), joten Järvenpää hiukan helpompi saada mukaan.

Kuitenkin Järvenpäässä asuvana ja paikallista kuntapolitiikkaa sisältäkinpäin tuntevana, niin syksylle suunniteltu päätös HSL:n lliittymisestä ei taida mennä läpi kaupunginhallituksesta kun paikallisesti kokoomus on lähentynyt ps:ää, ja niillä voimilla on enemmpisto kaupuginhallituksessa. Lisäksi menossa on taas isot säästöohjelmat, joissa opetuksestakin leikataan kaikki mikä pystytään, joten kovin vaikea on saada läpi nyt liittymistä HSL:ään.

Ennustan siis, että junaliput Järvenpäästä Helsinkiin kallistuvat vuodenvaihteessa reippaasti enemmän kuin arvonlisäveron korotus ja inflaatio aiheuttavat tuon HSL:n E-vyöhykkeen vuoksi. Ja rinnakkaistuotteina VR tietenkin nostaa lippujensa hintaa saman verran kun kerran voi.
 
HSL sen sijaan tarjoaa nyt lisäjunavuorojen lisäksi keppiä vai porkkanaa kun alustavassa taloussuunnitelmassa on E-vyöhyke. Nimellisesti se on pohjoisen Tuusulan ja SIpoon vyöhyke, mutta suurin muutos on Järvenpäälle... Katsoin alustavasta taloussuunnitelmasta, että lipputuloja E-vyöhykkeen kanssa on tarkoitus kerätä 7 miljoonaa euroa aiempaa enemmän (30 -> 37 miljoonaa kun poisluetaan ABC-vyöhykkeiden sisäiset matkat; alv 0 lukuja). Toki tämä on vain 10 % HSL:n lippumyynnistä koska isot rahat liikkuvat Helsingissä, mutta on sillä vaikutusta myös Tuusulan kuntaosuuteen. Mitä mieltä E-vyöhykkeestä? Sillä myös Järvenpään kuntaosuus laskee (kun lipunhinnat nousevat), joten Järvenpää hiukan helpompi saada mukaan.
Koko vyöhykejärjestelmän tulevaisuus riippuu tällä hetkellä pitkälti siitä, miten lipun osto (ainakin) alkuun toteutetaan lähimaksulla. HSL on pyytänyt kunnilta lausuntoa siitä, mitä mieltä ne olisivat siitä, jos lähimaksulla ostettu lippu kävisi alkuun aina koko HSL-alueella. Odotettavissa on, että jos näin tulee tapahtumaan, lipun hinta olisi vastaava, kuin mitä se olisi jos vyöhykkeitä ei olisi ollenkaan (eli halvempi kuin ABCD-lippu nyt). Jos näin päätetään tehdä, on vaikea nähdä että vyöhykkeet olisivat enää kovin pitkään olemassa. Kun matkustajat on jo kerran tottuneet siihen, että lipun ostaminen on helppoa, eikä mitään nappeja tarvitse painaa, kovin moni tuskin enää kaipaa vyöhykkeitä, vaikka sillä saattaisikin säästää vähän rahaa.
 
Kuitenkin Järvenpäässä asuvana ja paikallista kuntapolitiikkaa sisältäkinpäin tuntevana, niin syksylle suunniteltu päätös HSL:n lliittymisestä ei taida mennä läpi kaupunginhallituksesta kun paikallisesti kokoomus on lähentynyt ps:ää, ja niillä voimilla on enemmpisto kaupuginhallituksessa. Lisäksi menossa on taas isot säästöohjelmat, joissa opetuksestakin leikataan kaikki mikä pystytään, joten kovin vaikea on saada läpi nyt liittymistä HSL:ään.

Ennustan siis, että junaliput Järvenpäästä Helsinkiin kallistuvat vuodenvaihteessa reippaasti enemmän kuin arvonlisäveron korotus ja inflaatio aiheuttavat tuon HSL:n E-vyöhykkeen vuoksi. Ja rinnakkaistuotteina VR tietenkin nostaa lippujensa hintaa saman verran kun kerran voi.
Toivon, että ei mene läpi, kun se johtaisi hirvittävään kustannusten nousuun.

Olisiko sellaisella innovatiivisella ajatuksella läpimenon mahdollisuuksia, että Höseliin liittymisen sijaan kunta alkaisi tukea kuntalaistensa VR-junalippuja eli maksaisi niistä osan? Se maksaisi vähemmän kunnalle mutta olisi mukava kädenojennus junaa käyttäville kuntalaisille.
 
Olisiko sellaisella innovatiivisella ajatuksella läpimenon mahdollisuuksia, että Höseliin liittymisen sijaan kunta alkaisi tukea kuntalaistensa VR-junalippuja eli maksaisi niistä osan? Se maksaisi vähemmän kunnalle mutta olisi mukava kädenojennus junaa käyttäville kuntalaisille.
Vaikea nähdä miksi tuollaista erityistä tukea kehitettäisiin kun se koskisi kuitenkin vain osaa kuntalaisista, ja noiden avustusten maksaminen olisi hurja uusi byrokratia...
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Kuitenkin Järvenpäässä asuvana ja paikallista kuntapolitiikkaa sisältäkinpäin tuntevana, niin syksylle suunniteltu päätös HSL:n lliittymisestä ei taida mennä läpi kaupunginhallituksesta kun paikallisesti kokoomus on lähentynyt ps:ää, ja niillä voimilla on enemmpisto kaupuginhallituksessa. Lisäksi menossa on taas isot säästöohjelmat, joissa opetuksestakin leikataan kaikki mikä pystytään, joten kovin vaikea on saada läpi nyt liittymistä HSL:ään.

Tänään (2.7.2024) oli Keski-Uusimaassa lehden kysely Järvenpään valtuustosta kannatusta HSL-jäsenyydelle. Lähes kaikki perustelevat kielteistä kantaa taloudellisilla syillä. Kolmasosa ei vastannut tai ei osannut sanoa, kolme Kyllä ja loput 32 vastasi Ei.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös