Junista on tulossa vitsi

Itse olen matkustanut viimeisen viikon aikana kaksi kertaa noin 5 - 10 min myöhässä olleella K-junalla, joka ajettiin normaalin kolmeen yksikön sijaan yhdellä yksiköllä. Ankarasta ahtamisesta huolimatta kummallakaan kerralla kaikki halukkaat eivät mahtuneet kyytiin.

Esim. mm. tänään aamulla oli kuusivaunuisen K-junan sijasta käyttämässäni K:ssa vain kaksi vaunua. Juna oli Sandikseen tullessaan aikataulussaan, mutta jäi siellä tietenkin pari minuuttia ottaneen pysähdyksen takia myöhään. Sandis on muuten aamukahdeksan kahta puolen hirveän tunkoinen asema: oppilapsia ja opettajia ja muuta kouluhenkilökuntaa tulee niin etelästä kuin pohjoisestakin paikkakunnan oppilaitoksiin pienessä ajassa varmasti satamäärin.

Sitten kun tuolla yhden vaunuparin junalla puksuteltiin kohti stadia, perillä oltiin viisi minuuttia hitaassa, eli tuloaika oli sama kuin sitä seuraavalla I:llä.
 
Yksittäisen kaupunkiradan lähijunan peruminen ruuhka-aikaan ei sinänsä vielä johda kovin pitkään matkan viivästykseen, mutta ongelmaksi voikin tulla se,
...että sille junayksikölle on - ellei olisi sen perutun sivun jälkeen ollut muutenkin menossa esim. varikolle - piirrettynä uusi lähtö toiseen suuntaan. Jos sitä korvaamaan ei saada toiseen päähän uutta kalustoa, peruuntuu sekin ja kierre jatkuu.
 
...että sille junayksikölle on - ellei olisi sen perutun sivun jälkeen ollut muutenkin menossa esim. varikolle - piirrettynä uusi lähtö toiseen suuntaan. Jos sitä korvaamaan ei saada toiseen päähän uutta kalustoa, peruuntuu sekin ja kierre jatkuu.

Juu, lähiliikenteessä peruutus tarkoittaa käytännössä lähes aina myös paluujunan peruuntumista. Mutta siitä eteenpäin kierre ei jatkukaan, koska Helsingistä peruutetun lähtevän junan kalusto jää Helsinkiin, ja on valmiina sitten seuraavalle edestakaiselle rundille, kun sen aika tulee.
 
Näin on, niin kauan kuin liikenteen suunnittelussa kieltäydytään käyttämästä linjan pituuden mukaisia järjestelyjä. Huolimatta ns. suomalaisista erityisolosuhteista, joilla perustellaan epäluotettavuutta. Taitaa olla kehäpäätelmän siemen.

Kaupunkiradalla on syytä varautua järkevissä mitoin ylimääräiseen kalustoon ajantasausta ja peruttuja vuoroja korvaamaan pitkin linjaa. Vähän niinkuin pitkillä bussilinjoillakin on syytä olla valmius korvata myöhästyneitä ja peruttuja vuoroja. Tämä on kuitenkin liian kallista ja vaikeaa toteutettavaksi, koska joukkoliikenteen tulee olla niin halpaa tuottaa kuin mahdollista. Laadun kun saa vasta henkilöautolla.
 
Täällä on nyt ollut paljon juttua tuosta onko lähijuna tärkeämpi kuin kaukojuna. Lähijuna voi olla tärkeämpi saada ajoissa perille ettei tarvitse Pendolinon pysähtyä jättämään yhtä ainutta matkustajaa: Olin lokakuun loppupuolella arkiaamuna noin yheksän aikaan Turenkiin matkalla Tapanilasta. Etukäteen lippu ostettu niin että 9:21 junalla Tikkurilaan, siellä vaihto R-junaan klo 9:32. No sinä aamuna oli jokin häiriö taas, kaukojunat pistetty tärkeimmäksi. Itselleni saapui I-juna 11min myöhässä, ja samalla huomaan kuinka R-juna viilettää ohi ihan aikataulussa. Tikkurilassa sitten olin myöhästynyt vaihtojunasta I-junan myöhästymisen takia. Tikkurilan lipunmyyntiin selvittää asiaa, asiakaspalvelija soittaa pari puhelua ja käskee menemään Pendolino 45:llä, lähtö 9:46. Menen laiturille juna saapuu juuri, etsin konduktöörin käsiin ja kyselen siltä että onko tieto ylimääräisestä pysähdyksestä Turenkiin tullut perille. Konduktööri ei tästä tiennyt mitään, joku 5min siinä väitellään hänen kanssa kunnes hän yrittää ottaa yhteyden kuljettajaan onnistumatta siinä, sitten n. 10min päästä konduktööri saa tiedon siitä ja hyppään kyytiin. Tämä myöhästytti takana tullutta Z-junaa. Riihimäellä taas joutui tämä R-juna odottamaan tätä myöhästynyttä Pendolinoa jossa kyydissä olin, ja myöhästyi n. 6min siinä. Sitten lopulta Turenkiin, Pendolino ohjataan raiteelle 3, pois ohittavien junien raiteelta. Jään pois junasta, ja pendolino seisoi asemalla vielä joku 5min, lopulta kun netistä seurasin oli se myöhässä Tampereella 30min. Tikkurilassa myöhästymisen syy matkustajaruuhka eli mun ja konduktöörin väittely, Tampereen kohdalla näkyi ylimääräinenpysähdys sekä muu junaliikenne. Ja loppujen lopuksi noi ensimmäiset myöhästymiset aiheutti sen että Pendolino myöhässä Oulussa puolitoistatuntia eli matkustajilla oikeus periä osa lipun hinnasta takaisin.

Kuinka kalliiksi VR:lle sitten lopuksi tulikaan myöhästyttää I-juna sillä periaatteella että kaukojunat tärkeämpiä? Myöhästytti tuo Pendolino sitten samalla myös monia muita junia.

Omasta mielestä järkevintä olisi ohjata poikkeustilanteissa junat sen mukaan miten ovat sillä hetkellä saapumassa/lähtemässä.
 
Tikkurilan lipunmyyntiin selvittää asiaa, asiakaspalvelija soittaa pari puhelua ja käskee menemään Pendolino 45:llä, lähtö 9:46. Menen laiturille juna saapuu juuri, etsin konduktöörin käsiin ja kyselen siltä että onko tieto ylimääräisestä pysähdyksestä Turenkiin tullut perille. Konduktööri ei tästä tiennyt mitään, joku 5min siinä väitellään hänen kanssa kunnes hän yrittää ottaa yhteyden kuljettajaan onnistumatta siinä, sitten n. 10min päästä konduktööri saa tiedon siitä ja hyppään kyytiin.

Siis mitääh? Melkein kuusituntinen Pendolino-vuoro aluillaan, matkustajilla vaihtoja matkan varrella sinne ja tänne, ja junalle lisätään ylimääräinen pysähdys jostain aivan muusta junasta myöhästyneen yhden matkustajan takia? Miten ihmeessä tuommoista tulee kenellekään VR:llä edes mieleen? Taksitkin on keksitty siltä varalta, että yhtäkkiä yhden ihmisen myöhästymisestä ollaan noin huolissaan. Miten asiasta voi edes seisoskella kinaamassa 15 min Tikkurilassa? Vai oliko se Pendolino jo valmiiksi myöhässä? Junailusta taitaa todella olla tulossa vitsi.
 
Siis mitääh?
Minusta tämä on hyvin opettavainen tarina. Matkustajaa yritettiin palvella, mikä on aivan oikein. Mutta operaattorin järjestelmä ei kykene hoitamaan tätä palveluyritystä. Lipunmyyjä teki minusta siinä mielessä oikean päätöksen, että hän varmaankin tiesi, ettei yksi ylimääräinen pysähdys ole Pendolle onegelma. Pysähdys lisää ehkä 2,5 min ajoaikaa, jonka tuolla välillä pystyy ottamaan kyllä kiinni. Mutta ongelma lähti kertautumaan siitä, ettei tietoliikenne lipunmyynnistä konduktöörille ja edelleen kuljettajalle toimi.

Minusta keskustelussa kaukojunat vai paikallisjunat tulee erottaa kaksi asiaa: aikataulusuunnittelu ja ongelmatilanteet.

Aikataulusuunnittelussa voidaan sijoittaa verkolle ensin joko paikallis- tai kaukojunat ja sitten toiset ensin sijoitettujen lomaan. Tässä tilanteessa priorisointivalinta on tärkeä, ja jos operaattorin ydinliiketoiminta on kaukoliikenne, se varmaan sijoittaa kaukoliikenteen tärkeänä ensin ja paikallisjunat sitten miten sopii. Liikennejärjestelmän palvelun kannalta en pidä tällaista järjestystä oikeana, vaan lähtökohdaksi tulee ottaa se, kummassa liikkuu enemmän ihmisiä. On myös varsin selvä, että monen tunnin aikataululla kulkevan kaukojunan sovittelu muutamalla minuutilla ei ole sen matkustajille ongelma. Mutta jos paikallisjunat ajavat täysinä 10–20 minuutin vuoroväliä, niiden sovittelu aiheuttaa vuorojen kuormituksen vaihtelua, joka jo on luotettavuusriski paitsi, että se on palvelutason heikennys.

Ongelmatilanteissa tulee valita, noudatetaanko sekvenssiperiaatetta vai myöhästyjä maksaa -periaatetta. Sekvenssiperiaatteessa junat kulkevat aikataulun mukaisessa järjestyksessä, vaikka kellosta oltaisiinkin myöhässä. Myöhästyjä maksaa -periaatteessa myöhässä kulkekoon vain se juna, joka jostain syystä jää myöhäään, muut junat kulkevat ajallaan.

Näyttää siltä, että VR-Yhtymä noudattaa sekvenssiperiaatetta, joka takaa kaukojunien jatkoyhteydet ja tuntien vuoroväleillä tämä on perusteltua. Paikallisliikenteessä matkustajapalvelu ei edellytä sekvenssiperiaatetta, mutta ilmeisesti VR-Yhtymä on järjestänyt kalustokierron niin, että pitäisi noudattaa sekvenssiperiaatetta. Mutta sekvenssiperiaate käy mahdottomaksi, kun ongelmia tulee liikaa suhteessa aikataulun vuorotarjontaan.

Monen operaattorin kanssa yleinen periaate on myöhästyjä maksaa. Näin esimerkiksi lentoliikenteessä. Sekvenssiperiaatetta noudatetaan harkinnanvaraisesti: jos jatko-operaattori on sama tai suostuu, ja tämänkin tarvetta voidaan arvioida, kun tiedetään, onko vaihtajia. Sekvennsiperiaatetta ei noudateta, jos se johtaa lumipalloefektiin. Eli periaate on minimoida vahingot, mikä on peruste mahdolliselle sekvenssiperiaatteen käytölle ja myöhästyjä maksaa on ensisijainen periaate.

Olen edellisen kappaleen järjestelyn kannalla myös meidän junaliikenteessämme. Meillä on jo Helsingin seudulla kaksi operattori-intressiä. Eli onko tärkeämpää HSL-liikenne vai VR-Yhtymän oma liikenne. HSL:n (ja sen asiakkaiden) kannalta VR-Yhtymän intressi ei ole tärkeä ja päin vastoin. Siksi myöhästyjä maksaa on oikeudenmukainen periaate. HSL voi myös tilaajana puuttua kalustokiertoon, jos myyjän omien intressien mukainen kalustokierto onkin tilaajan vahingoksi. Ostaja (HSL) voi edellyttää, että kalustosta aiheutuvat riippuvuudet eri vuorojen välillä tulee poistaa, eikä niitä hyväksytä syiksi häiriötilanteiden kertautumiselle. Jos meillä ei olisi monopolia, HSL voisi kilpailuttaa operoinnin ja arvioida, kuka tarjoaa luotettavimman liikenteen. Mutta nyt... junista on tullut vitsi.

Antero

PS: Kuunnelkaa YLE Radio 1:tä tänään klo 12:15.
 
Olin lokakuun loppupuolella arkiaamuna noin yheksän aikaan Turenkiin matkalla Tapanilasta.

Sitten lopulta Turenkiin, Pendolino ohjataan raiteelle 3, pois ohittavien junien raiteelta. Jään pois junasta, ja pendolino seisoi asemalla vielä joku 5min, lopulta kun netistä seurasin oli se myöhässä Tampereella 30min.

Siis mitääh? Melkein kuusituntinen Pendolino-vuoro aluillaan, matkustajilla vaihtoja matkan varrella sinne ja tänne, ja junalle lisätään ylimääräinen pysähdys jostain aivan muusta junasta myöhästyneen yhden matkustajan takia? Miten ihmeessä tuommoista tulee kenellekään VR:llä edes mieleen?

Minäkin olen jäänyt kaukojunasta Turenkiin. Taisi olla kesä 2008 kun olin ostanut lipun Lappeenrannasta Turenkiin. Kuitenkin Pendolino oli hajonnut jo Joensuussa ja sitä korvaava juna oli järjestetty sinisillä vaunulla ja kyseinen juna saapui Lappeenrannan asemalle puolitoista tuntia myöhässä. Kysyin heti junassa konduktööriltä että miten pääsisin Turenkiin ja konduktööri lupasi selvittää asiaa. Hieman ennen Lahtea kuulutettiin että Tampereelle ja Turenkiin menijät jatkakaa tässä junassa Tikkurilaan ja vaihtakaa siellä Tampereen suuntaan menevään junaan. Silloin hieman nauratti kun konduktööri mainitsi pääradan asemista nuo kaksi.

Ennen Tikkurilaa konduktööri neuvoi nousemaan Intercityyn ja Intercityssa kysyin että pysähtyykö juna Turengissa mutta tieto ei ollut vielä kulkenut sinne ja konduktööri sanoi että ei pysähdy. Riihimäen jälkeen kuulutettiin ylimääräinen pysähdys ja konduktööri tuli vielä sanomaan että pysähdytään sittenkin Turengissa. Muita matkustajia Turengissa ei junasta jäänyt. VR:n kotisivuilla junien kulkutiedoissa kerrottiin IC junan olevan minuutin aikataulusta jäljessä ja syyksi ylimääräinen pysähdys.
 
Ok, kuvittelin pysähdyksen vievän enemmän aikaa. Silti jos Pendolinon konnari keskustelee tämmöisestä asiasta asemalaiturilla 15 min niin ei kovin hyvin mene.

Ennen Tikkurilaa konduktööri neuvoi nousemaan Intercityyn ja Intercityssa kysyin että pysähtyykö juna Turengissa mutta tieto ei ollut vielä kulkenut sinne ja konduktööri sanoi että ei pysähdy. Riihimäen jälkeen kuulutettiin ylimääräinen pysähdys ja konduktööri tuli vielä sanomaan että pysähdytään sittenkin Turengissa. Muita matkustajia Turengissa ei junasta jäänyt. VR:n kotisivuilla junien kulkutiedoissa kerrottiin IC junan olevan minuutin aikataulusta jäljessä ja syyksi ylimääräinen pysähdys.

Tuossa tapauksessa oli kyllä matkustajan kannalta aika ikävä tiedonkulkukatkos, jos kehotetaan menemään junaan, jonka konnari sanoo, että määränpäässä ei pysähdytäkään. Moni vähemmän kokenut junamatkailija olisi hätääntynyt. Tietty jos ollaan jo puolitoista tuntia myöhässä muutenkin, niin ehkä ajatukseen pääradan eestaas sahailusta jaksaa suhtautua huumorilla.
 
Tuli tuosta mieleeni tapaus vuodelta 1993, jolloin rantaradalla tehtiin öisin kaikenlaisia säätöjä (ei niin, etteikö niitä tehtäisi vieläkin, mutta silloin se oli ihan jatkuvaa). Olimme tulossa aamun ensimmäisellä epelillä Saloon ja kuulutettiin, että rata on poikki toppakoneen mentyä kiskoilta. Mikäs siinä, Vainion talleilta hälytettiin apuajoneuvoja ja matka Karjaalle jatkui Kiskontien kautta. Stadiin menijät kuskattiin tietysti suorilla busseilla.
Bussi tuli Karjaan asemalle niin, että näimme Hangon junan vielä olevan lähtöraiteillaan. Tuolloinhanaamun ensimmäisten junien kohtaaminen oli Inkoossa, joten Turusta Hankoon menevillä oli normaaliaikataulussa parinkymmenen minuutin odotus. Heittopussi karkasi nenämme edestä -ja konduktööri järjesti meille saman tien taksin. Ei muistanut edes tarkistaa lippujamme -jollaista esimerkiksi minulla ei edes ollut, koska kuljin Karjaan reittiä sarjalipulla, Hangon mp oli ollut tarkoitukseni ostaa sen parinkymmenen minuutin vaihdon aikana...

Olen käyttänyt tätä tapausta esimerkkinä VR:n hyvästä palvelusta ja haluaisin uskoa, että yhtiökulttuuri edelleen oletusarvoisesti tarjoaisi sellaista. Pendolinon lisäviivyttäminen yhden asiakkaan takia jarruttamiseksi jollain maalaisseisakkeella kuulostaa kyllä niin sanomattomalta typeryydeltä, että vaikea sitä on kommentoida -varsinkaan, jos oletetaan pizzamopojen olevan vain suurten kaupunkien välisiä yhteyksiä palvelevia. Silloinhan ei Helsingin ja Oulun välilläkään saisi stoppeja olla juuri muita, kuin Pasila, Tixi, Tampere, Seinäjoki ja Kokkola ja kaiken muun liikenteen pitäisi olla "nopeaan junaan" nähden väistövelvollista...
 
Miksi kaikki kaukojunat pysähtyvät Tikkurilassa? Pasilan ja Tikkurilan välinen matka-aika on useimmiten 9 minuuttia, ja suurin osa on kuitenkin pendoliinoilla matkalla kohti Helsingin keskustaa. Tikkurilaan pohjoisesta tuleville tulisi n. 20 minuutin lisämätka. Tampereelta Tikkurilaan menijät voisivat toki valita IC-junankin, jos vaihto ei kiinnosta. Ei niilläkään mene kuin 20 minuuttia pitempään kuin Pendolinoilla nykyään. Samalla säästää 5 euroa. Pääsee jatkamaan luultavasti yhden myöhemmällä bussivuorolla. Jos G-junakaan ei Tiksussa pysähdy niin miksi meillä ei ole yhtään junia jotka kulkevat suoraan Tampereelta Helsinkiin välipysäkeittä?

Toki tämä vaikuttaisi lentokentälle matkustaviin, mutta harva tulee junalla Tampereelta HKI-Vantaan lentokentälle. Lähijunille voitaisiin tehdä haararaide Leinelästä pohjoiseen pääradalle, uusi lähijuna kulkisi Hämeenlinnasta lentoaseman kautta Kirkkonummesta, pysähtyen kaikilla asemilla. Tähän voisi vaihtaa Tampereelta tulevasta IC-junasta sekä rantaradan junista Kirkkonummessa.
 
Miksi kaikki kaukojunat pysähtyvät Tikkurilassa? Pasilan ja Tikkurilan välinen matka-aika on useimmiten 9 minuuttia, ja suurin osa on kuitenkin pendoliinoilla matkalla kohti Helsingin keskustaa.

Toki tämä vaikuttaisi lentokentälle matkustaviin, mutta harva tulee junalla Tampereelta HKI-Vantaan lentokentälle.

Eiköhän perusteluna ole juuri tuo yhteys lentokentälle. Vaikkapa Jyväskylästä lentokentälle matkustava voi vaihtaa Tikkurilan asemalla lentokentälle menevään bussiin sen sijaan että vaihtaisi laukkujen kanssa Pasilassa tupaten täynnä olevaan lähijunaan. Pendolinon pysähtyminen Hämeenlinnassa lopetettiin koska Tikkurilaan lisättiin pysähdys ja matka-aika haluttiin pitää samana.
 
Miksi kaikki kaukojunat pysähtyvät Tikkurilassa? Pasilan ja Tikkurilan välinen matka-aika on useimmiten 9 minuuttia, ja suurin osa on kuitenkin pendoliinoilla matkalla kohti Helsingin keskustaa....Jos G-junakaan ei Tiksussa pysähdy niin miksi meillä ei ole yhtään junia jotka kulkevat suoraan Tampereelta Helsinkiin välipysäkeittä?
Niin, Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki asukasluvultaan - ja Tikkurila taasen Vantaan "päärautatieasema"...Pitäisikö kaukojunien pysähtelyä rajoittaa myös Suomen asukasluvultaan toiseksi suurimman kaupungin "päärautatieasemalla", koska Y-junat eivät pysähdy siellä? ;)

Oletko seuranut kaukojuniin nousevien tai niistä poistuvien matkustajien määrää Tikkurilassa? Sen verran runsaasti noita matkustajia kuitenkin on, että nuo junaan nousevat tai junasta poistuvat ovat vastaavasti pois joiltain muilta asemilta (Helsinki, Pasila, Riihimäki) ja tämä helpottanee ts. lyhentänee kaukojunien pysähdyksiä muilla asemilla.

Tokihan Helsinkiin tulevilla yöjunilla on jo vähennetty pysähdyksiä Tikkurilassa, koska pitkät yöjunat saapuvat Tikkurilaan aamuruuhkan tienoilla. Konduktöör(e)illä lienee tarpeeksi tekemistä ovien sulkemisessa yöjunissa. Yksi pysähdys vähemmän helpottaa kaikkien junien liikennöintiä pääradalla jo muutenkin niin ruuhkaisen aikaan.
 
Niin, Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki asukasluvultaan - ja Tikkurila taasen Vantaan "päärautatieasema"...Pitäisikö kaukojunien pysähtelyä rajoittaa myös Suomen asukasluvultaan toiseksi suurimman kaupungin "päärautatieasemalla", koska Y-junat eivät pysähdy siellä? ;)

Lentoasemayhteys on ainoa järkevä perustelu sille miksi Hämeenlinna piti skipata jonkun helsingin pohjoisen lähiöseisakkeen tieltä. Rantaradalla tilanne on huomattavan erilainen. Pätkä helsinki-Turku on niin lyhyt että sinne sopii hyvin Espoonkin stoppi, semminkin kun tämän takia ei mitään merkittäviä asemia skipata.
 
Miksi kaikki kaukojunat pysähtyvät Tikkurilassa?
Edellä mainittujen näkökohtien lisäksi Tikkurila on nykyään myös vaihtopaikka idän ja lännen kaukojunien välillä: sen kautta pääsee usein nopeimmin esim. Lahdesta Tampereelle. Vaikka kierros Pasilan kautta olisikin "vain" 20 min pidempi, ei se paljon lohduta, jos seuraavaa junaa pitää jäädä odottamaan tunniksi tai enemmän.
 
Takaisin
Ylös