Joo, ei Helsingissä voida tehdä mitään. Kaikki on täydellistä juuri sellaisena kuin ne nyt on. Sellaista se on.
Mä en osaa lukea nyt tätä sun viestiäsi.
Mutta olen seurannut näitä linjasto- ja laajennussuunnitelmia yli 30 vuotta. Joka kerta, kun uusi pruju pannaan ulos, toistuu sama kuvio: kuvitellaan, että asiat muuttuvat. Joka kerta todetaan jälkeenpäin, että eivät ne muuttuneet.
Railinkaan jälkeen mikään ei muuttunut. Reitit kyllä, mutta ei ne ratikat tuossa railin tuplalinjamallissa millään tavoin tahdistettuina kulje, niin kuin eivät ole koskaan aiemminkaan kulkeneet. Hyvin epäuskoisena kysyin silloiselta ratikkasuunnittelijalta, että uskooko hän aidosti ja vilpittömästi, että juuri nyt onnistuu se, mikä ei koskaan aiemmin ole onnistunut. Vakuutti uskovansa. No, eipä onnistunut.
On nopeutuksia ja sujuvoittamisia ja kaikenlaista kaunista. Reaalimaailmassa kuitenkin on uusia hidastuksia ja epäsujuvoittamisia, ja keskinopeus on tänä päivänä alempi kuin mitä se on ollut silloin 30 vuotta sitten, aika monta sujuvoittamisprujua sitten. Nopeutuiko se Hämeentie oikeasti miljoonaremontin jälkeen? Mun käsitykseni mukaan liikennevaloilla on pilattu se, mikä pysäkkien lopettamisella ja leveillä kaistoilla olisi voitu saavuttaa.
Se periaate, että ajetaan Yliskylästä Jätkään ja Kannelmäestä Hernesaareen, on teoriassa ihan oikein. Mutta Helsinki ei ole teoriaa, ja jossain vaiheessa pään hakkaaminen seinään kannattaisi vain lopettaa. Lähiölinjojen kuormitusprofiilista ei sinänsä tarvitse välittää, jos rahaa riittää. Voidaan määrittää tarjonta Jätkän mukaan ja ajella tyhjillä vaunuilla Laajasaloon, ei siinä mitään. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että sellaisen viivan piirtäminen, jossa kovasti mainostettu luotettava ja nopea pikaratikka sukeltaa ahtaan korttelikaupungin sekakaistoille, edellyttää ennen sen piirtämistä aikamoisen määrän ongelmakohtien selvittämistä ja toteutushalukkuuta. Ehkä näitä on selvitettykin, en tiedä. Selvittäähän meillä kyllä osataan, mutta toteutushalukkuus on kiinni aivan liian monesta toimijasta, jotka eivät suinkaan puhalla yhteen hiileen.
Aivan vähimmillään tuo pitäisi toteuttaa ehdollisena siten, että Höseli luettelee kaikki ne ongelmat, jotka on poistettava, ennen kuin linjoja viedään noille reiteille. Sitten jää Helsingin murheeksi valita, päättyvätkö ne linjat sinne Kaivokadulle, jonne ne eivät saa päättyä, vai tekeekö kaupunki oikeasti jotain noille Höselin esittämille väylille. Nythän linjastosuunnitelma ei vielä ole valmis, tai linjat ovat, mutta tekstiosuus ei. Ehkä siellä tekstiosuudessa todetaan, että tietyt linjastomuutokset eivät ole mahdollisia ennen tiettyjen toimenpiteiden tekemistä. Toivotaan niin.
Esimerkiksi Bulevardilla pitäisi kieltää läpiajo, poistaa pysäköintipaikat, rajoittaa jakeluliikenne ja jäteautot niihin aikoihin kun ratikka ei kulje ja mielellään myös vähentää Bulevardin poikki ajamista ja liikennevaloja. Kuka uskoo, että virkamieskunta on valmis tähän kaikkeen, ja jos olisi, sille saadaan vielä poliittinen tuki?
Tiedän, että kuulostan pessimistiltä. Mutta jokainen, joka näitä on pitkään seurannut, voinee yhtyä minuun, kun väitän, että kyse on ikävä kyllä realismista.
---------- Viestit yhdistetty klo 14:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:19 ----------
Linjaston tulevaisuuden skenaarioita hahmotellaan lähinnä suunnan ja varautumisen vuoksi, ei siksi, että niitä kohti tavoitteellisesti toimittaisiin. Se on surkea homma, jos ei ajatella kaupungin tulevia raitiotievaihtoehtoja etukäteen ja sen vuoksi joku niistä tunaroidaan muiden hankkeiden yhteydessä mahdottomaksi. Ts. kartoitetaan ovia, jonka myötä voidaan varmistua, ettei niistä mikään tule turhan päiten suljetuksi.
Ei siis kannata liikaa miettiä, miten (sykkyrälle) joku yksittäinen linja on vanhan verkon alueelle piirretty. Oleellisinta tässä hahmotelmassa on pikaraitiotien linjaukset ja mitkä linjaston hännät nähdään tällä hetkellä kuuluvan tulevaisuudessa pikaraitiotiekategoriaan.
Tälläinen pitkälle tulevaisuuteen suuntautuva skenaariotyö saattaa vaikuttaa turhalta, mutta väittäisin, että se on välttämätön edellytys, että tulevaisuuden raitioteitä pystytään toteuttamaan laadukkaasti.
Kyllä ja ei. Ne radathan on tuolla skenaariotasolla jo kertaalleen piirretty ja niihin varautuminen on siis hoidossa. Nythän tehdään nimenomaan linjastosuunnitelmaa, joka on jo paljon konkreettisempaa hommaa. Höselin työ on askeleen edellä tuota, mistä puhut.
Tämä on paljon vaarallisempi vaihe sikäli, että Höseli tosiaan teettää näitä linjastosuunnitelmia tasaiseen tahtiin, ja se myös panee ne täytäntöön. Eli juuri nyt ratkaistaan se, kieppuuko kutonen keskustassa kuin itänaapuri eräässä konkurssiin menneessä tavaratalossa. Nyt on se hetki, jolloin siihen pitäisi vaikuttaa, koska tämän jälkeen tuohon lyödään hallituksen kumileima päälle ja sitten se vain vähin äänin pala palalta toteutetaan. Kuten nyt vaikkapa Haagassa on käynyt. Sehän on haagalaisille ihan yllätys, että nyt siellä ajellaan oransseilla busseilla ja osa sinisistä on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Eivät ne siellä hoksanneet vuosia sitten, että silloin oilsi pitänyt yrittää vaikuttaa.
Toisin sanoen, jos Kruununhaassa tai Skattalla halutaan tietynlaista ratikkapalvelua vielä 2020-luvun lopulla, niin nyt asukkaiden pitäisi aktivoitua sitä vaatimaan. Tämän jälkeen todetaan vain, että mitä te nyt enää keväällä 2028 valitatte, tämähän päätettiin jo keväällä 2022.
Tämän linjastosuunnitelman vaikeutena on tietysti se, että todennäköisesti vain osa noista radoista koskaan toteutuu, ja toteutuvatkin tulevat pidemmän ajan kuluessa. Laajasalo on tulossa, kaikesta huolimatta, samoin Kalasatama. Niiden linjat pitää siis jotenkin ratkaista. Ne on ratkaistu nyt niin, että Yliskylästä mennään Jätkäsaareen ja Haakoninlahti yhdistetään "linjaan 13". Kustannustehokasta varmasti, muttei palvelutason kannalta kovin onnistunutta.
Vihdintiestä emme vielä oikein tiedä, kovasti sitä yritetään kaupungin virkamieskunnan sisältä vielä torpata. Jos se ei onnistu, niin Vihdintie on valmis ehkä 2032. Siihenkin pitäisi siis varautua ja ratkaista nyt se, minne nelonen keskustassa menee ja mihin Vihdintien linja päättyy. Minusta B-versio nelonen Kirralle on sellainen ratkaisu, jonka kanssa voidaan elää, mutta Vihdintien pikalinja Bulevardille ei ole realismia.
Ja muuhunhan tuo suunnitelma ei käytännössä ota kantaa. On siellä noi Malmit ja Tuusulat kohteliaisuuden vuoksi, mutta eiväthän ne ole käytännösä osa varsinaista linjastosuunnitelmaa.
