Mutta Škodan tarjoama vaunut ei lienee sen kaltainen Artic kuin viime vuosikymmenellä toimitetut vaunut vaan jotain ihan muuta.
Tästä minulla on nyt jo varmaa tietoa sikäli, että tarjouspyyntö on saamani tiedon mukaan laadittu niin, ettei Artic suoraan sen ehtoja täytä.
Jos Helsingin ratikkahankinnat näyttäytyvät joka kerta hankalina oikeustaisteluina, äänenpainot sitä vastaan saattavat voimistua.
En ajattelisi ihan näin negatiivisesti. Variotramit olivat luku sinänsä, seuraava vaunukauppa meni oikein sujuvasti. Nyt ei ole sujuvaa, mutta vähän riippuen siitä mitä MO päättää nii ei tässä vielä minkään katastrofin edessä olla. Valitukset ovat aika rutiinijuttu lopulta, ainakin jos ne hylätään.
Toisaalta mä ajattelen myös niin, ettei raitioliikenne tämän hankinnan jälkeen tule enää juuri laajenemaan. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että buumi päättyy Vantaan ja Vihdintien hankkeisiin, ja nythän jo valtuustokin "siunasi mielipiteeni" toteamalla kohteliaasti, että Viikin ratikkaa ei tehdä. Mun ajatukseni tulevat ensisijaisesti historiasta, ei ratikkabuumi ole missään koskaan kestänyt niin kauaa. Toisin sanoen verkko on aika lailla valmis, kun Vantaa ja Vihdintie on tehty. Sitten ei tarvita uutta kalustoakaan 15–20 vuoteen, ja kun tarvitaan, ovat kaikki ihmiset ehtineet jo vaihtua ja muistot haalistua. Aloitetaan puhtaalta pöydältä.
Miksi niin monen mielestä Škoda on oikeassa tässä? Harva kun tietää mitään koko asiasta ja sen taustoista.
Tunteet ovat sellaisia. Minusta täällä jlf:llä ei laajasti ajatella noin, mutta lehtien kommenttipalstoilla kyllä, ja tietysti poliitikkojen puheissa. Onhan niissä ajatuksissa sinänsä logiikkaakin:
- tilattiin saksalaisia matalalattiavaunuja, jotka eivät toimineet ja kauppa purettiin
- sitten tilattiin kotimaisia vaunuja, jotka toimivat hienosti
- tästä seuraa johtopäätös, että kotimaista pitää olla, jämpti on näin
Näiden ajatusten esittäjät eivät tiedosta, etteivät Variotramin ongelmat johtuneet valmistusmaasta, vaan keskeneräisestä teknologiasta. Eivät kaksiakselisista kiinteistä pyöristä kootut pitkät vaunut missään ole toimineet, vaan valmistajasta ja kaupungista riippumatta ongelmia oli joka paikassa, rataverkosta riippuen enemmän tai vähemmän. Variotramitkin pantiin kokoon Suomessa. Niiden kanssa tehtiin se perusvirhe, että haluttiin liian aikaisin jotain sellaista, josta ei vielä ollut riittävästi kokemusta. Pohjimmiltaan ongelma on sama mistä olen kritisoinut Höselin bussipuolta: ei pidä haaskata rahaa joihinkin Linkker-kokeiluihin tai pystytellä latausmastoja ympäri kaupunkia, vaan odotella rauhassa muutama vuosi ja antaa muiden tehdä kokeilut, ja hankkia sitten kelvollista valmista tavaraa. Näin olisi pitänyt tehdä myös raitiovaunupuolella. Jos oli pakko hankkia uusia vaunuja 90-luvun lopussa, olisi pitänyt ostaa perinteisiä korkealattiaisia tai edes vain osamatalia, eikä hankkia keskeneräistä, josta ei ollut kokemusta. Tai sitten tekohengittää vanhaa kalustoa kymmenen vuotta ja katsoa tilannetta uudelleen.
Virheestä otettiin opiksi ja seuraava kauppa oli monella tavalla ainutlaatuinen, ja hyvin onnistunut. Silloin on maallikon loogista ajatella, että kun kaupunki on täynnä hyvin toimivia vaunuja, niin niitä pitää ostaa lisää. Tuollaisen ajatuksen esittäjä ei kuitenkaan tiedä sitä, että Otanmäki lienee menossa kiinni joka tapauksessa eikä sitäkään, että tarjouskilpailun ehdot oli laadittu sellaisiksi, ettei samanlaisia Articeja edes voinut tarjota.
Onko Škoda nyt sitten oikeassa, ja missä asiassa? Täysin objektiivisesti tarkasteltuna voidaan sanoa, että kilpailu ei ole onnistunut kovin hyvin, jos se on kestänyt yli neljä vuotta, sinä aikana kertaalleen keskeytetty ja aloitettu uudelleen ja jos ylipitkän kisan lopputulos on se, että tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia on saatu vain yksi. Meillähän on tästä jopa PSKL:n hallituksen pj:n lausuntokin, jossa hän toteaa, että intressissä on, että kilpailutuksiin osallistuu mahdollisimman monta tarjoajaa. No, eipä osallistunut. Kun kilpailu siis on tältä osin epäonnistunut, siitä varmaan seuraa se johtopäätös, että kilpailua kritisoivan (eli Škodan) voi fiilispohjalta, mutei faktapohjalta, sanoa olevan oikeassa.
Mutta ydin on tietysti se, onko 1) Škoda suljettu ulos väärin vai oikein perustein ja 2) olisiko Škodan tarjoa vaunu ollut parempi vai huonompi, 3) kalliimpi vai halvempi kuin Stadlerin. Ykköseen emme vielä tiedä vastausta. PSKL on vähän raottanut omaa käsitystään asiasta, MO sen meille sitten aikanaan kertoo. 2) on huhujen varassa ja niiden huhujen mukaan Škodan vaunu ei olisi parempi kuin Stadlerin, 3) alkaa Hesarin tänäisen artikkelin perusteella varmistua siten, että Škodan vaunu olisi halvempi ja Stadlerin kalliimpi, kun valtuustoilta pitää saada lisää rahaakin. Mutta kukaan tuskin on sitä mieltä, että tässä pitää mennä hinta edellä.
www.iltalehti.fi